Fysiikan kaavalotto

Vastaa Viestiin
Q
QS
Viestit: 345

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja QS »

Varaktori kirjoitti: 02 Syys 2023, 16:20
Siinä toisessa kaavassa \(U\) edustaa hyötyfunktiota ja \(C\) on kulutus. Se kuvastaa kulutusjohdannaisen hyötyfunktion muutoksen suhdetta kulutuksen muutokseen. Tai jotain sinnepäin. :tongueout:
En olisi edes unissani tätä arvannut.
Q
QS
Viestit: 345

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja QS »

QS kirjoitti: 22 Elo 2023, 20:37
...
Yleisessä tapauksessa nopeuksien järjestys on merkitsevä, sillä yleisesti \(\mathbf{u}\oplus \mathbf{v} \neq \mathbf{v}\oplus \mathbf{u} \).

Jännä yksityiskohta, että euklidiset nopeusvektorit eivät toteuta vektoriavauuden aksioomia, ja eivät siten muodosta vektoriavaruutta silloin, kun ne tuodaan osaksi Minkowskiavaruutta.
...
Sain osin selvyyden, kun tutustuin temppeliritarien salaseuraan, jonka loitsuissa esim. lehmä + papukaija + 42 on sallittu laskutoimitus. Heillä on numeroiden lisäksi pseudonumeroita, tarkemmin pseudoskalaareita. Pseudoja summaavat loitsuihin, jos laskutoimitus on ilman niitä liian ymmärrettävä. Loitsujen laadintaa kutsuvat nimellä geometrinen algebra.

En pysty lyhyesti kirjoittamaan, mutta eräs laskutoimitus on kahden vektorin \(\mathbf{a},\mathbf{b} \in V\) geometrinen tulo \(\mathbf{ab} = \mathbf{a} \cdot \mathbf{b} + \mathbf{a} \wedge \mathbf{b}\), missä ∧ on kiilatulo ja · on sisätulo, molemmat vektoriavaruudesta V. Kun a ja b ovat ortogonaaliset, geometrinen tulo ab = ab. Ortogonaalisessa tapauksessa (ab)2 = -a2b2.

Minkowskiavaruuden ortonormaali kanta on {e0,e1,e2,e3}, ja vastaava duaalikanta {e0,e1,e2,e3}. Geometrisessa algebrassa ei yleensä merkitä duaalikantaa notaatiota dxμ. Kiilatulon nimitys on n-terä, engl. n-blade, esim a ∧ b ∧ c ∧ d on 4-terä.

Minkowskiavaruuden geometrisen algebran kantavektorit sisältävät skalaarin, neljä vektoria, kuusi bivektoria (2-terä), neljä trivektoria (3-terä) ja pseudoskalaarin. Kantavektorit ovat

1,
{ eμ },
{ eμ ∧ eν },
{ I eμ } ja
I,

missä I on pseudoskalaari, jota käyttäen on muodostettu trivektorit. Yksityiskohdat jääkööt nyt. Algebran alkiot lausutaan edellisten lineaarikombinaatioina. Periaateessa yhtä mystistä tai epämystistä kuin polynomin 7 + 2x + 15x2 + 4x3 lausuminen.

Havaitsijan nelinopeus määritellään

\(\dot{x} = \frac{dx(\tau)}{d\tau}\),

missä x(τ) on polku, ja parametrina havaitsijan itseisaika τ. Nelinopeuden invariantti neliö \(v^2=\dot{x}^2=1\).

Kun havaitsija on levossa omassa kehyksessään, voidaan ajansuuntainen kantavektori kirjoittaa e0 = v. Havaitsijaa kutsutaan nimellä havaitsija v. Notaationa x on nelivektori ja x on 3-dimensoinen objekti. Vektori x jaetaan aika- ja avaruuskomponentteihin (c=1)

\(x = x^0e_0 + x^ie_i\) ,

missä i={1,2,3}. Vektorin x, joka on siis 1-terä, invariantti neliö on \(x^2 = (x^0)^2 - ((x^1) ^2 + (x^2)^2 + (x^3)^2)\). Aika-koordinaatti saadaan x:n ja kantavektorin e0 sisätulona

x0 = x · e0 = x · v,

ja avaruus-koordinaatit vastaavasti

xi = x · ei,

missä ei, jotta koordinaatit + merkkisiä.

Otuksen \(x^ie_i \) ominaisuudet selviävät, kun se lasketaan aika-avaruuden algebralla. Lepokoordinaatistossa, missä siis e0 = v, saadaan

\(x^i e_i \\ = x - (x \cdot e^0)e_0 \\ = x - (x\ \cdot v) v \\ = xvv - (x \wedge v)v \\ = [xv-(x\ \cdot v)]v \\ =(x \wedge v)v\)

Viimeisellä rivillä on 2-terän x ∧ v ja nelivektorin v geometrinen tulo, joka on 1-terä kuten on myös vasen puoli xiei.

Konkreettisesti kohde tapahtumassa x=(5,5,5,5)ᵀ

xi ei = x - (x·e0)e0 = (0,5,5,5)ᵀ,

missä on neljä komponenttia. Tämä ei siis ole 3d-vektori, vaan tapahtuman projektio avaruudellisille kanavektoreille siten, että aika-komponentti on nolla. Kanta on minkowskiavaruuden kanta {eμ}, ei {ei}.

Temppeliritarit ovat hokanneet, että on kuitenkin olemassa otus x = x ∧ v, jonka nimi on suhteellinen vektori, ja notaationa lihavointi. Tällä on 3-dimensioisia ominaisuuksia, kuten se, että tuota otusta käyttämällä intervalli voidaan kirjoittaa

x2 = t2 - x2,

missä suhteellinen vektori x ilmaisee avaruudelliset komponentit. Tuo x on 2-terä, vaikka nimitys on 'vektori', ja kantavektoreita otuksella on kuusi.

Paikka ei tässä nyt ole 3d-vektori, eikä ole kolminopeuskaan 3d-vektori. Paikka onkin 2-terä ja kolminopeus sen aikaderivaatta \( \mathbf{v}=\frac{d}{dt} \mathbf{x}\).

Tämä selittää osaltaan sen, että kolminopeusvektorit menettävät vektoriominaisuutensa Minkowksiavaruudessa, kun ne eivät ole vektoreita laisinkaan. Mutta tuo 2-terä on niin outo vekotin, että samalla koen jonkinalisen eksistentiaalisen kriisin. :o
Avatar
Varaktori
Viestit: 111

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja Varaktori »

\(\mu\left(\frac{a}{a_0}\right) \cdot a = \frac{GM}{r^2}\)
Laitetaas tuollainen lotto vetämään kun tästä aiheesta on ollut viime aikoina kovasti pöhinää. :tongueout:
D
Disputator
Viestit: 202

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja Disputator »

Varaktori kirjoitti: 03 Syys 2023, 18:21
\(\mu\left(\frac{a}{a_0}\right) \cdot a = \frac{GM}{r^2}\)
Laitetaas tuollainen lotto vetämään kun tästä aiheesta on ollut viime aikoina kovasti pöhinää. :tongueout:
Jeps, tämä liittyy vaihtoehtoisiin hypoteeseihin pimeän aineen sijasta, aikoinaan 30-luvulla jo havaittiin galaksien rotaatiokäyrissä poikkeama Newtonin mekaniikan mukaisiin käyriin.

Tuo kaava on siis modifoidun Newtonin mekaniikan (MOND) mukainen kaava, missä \(\mu(x)\) on toistaiseksi tuntematon funktio, jolle pätee:

\(\mu(x)\approx 1\) kun \(x>>1\)

ja

\(\mu(x)\approx x\) kun \(x<<1\).

Funktion \(\mu \) muuttujana on kiihtyvyyden \(a\) suhde tuntemattomaan luonnonvakioon \(a_0\), jolla myös on kiihtyvyyden yksiköt. Newtonin mekaniikka vastaa tuota ensimmäistä kaavaa, jossa kiihtyvyydet eivät ole "pieniä" ja MOND:in mukainen korjaus näkyy vain kun kiihtyvyydet ovat "pieniä" .

Henkilökohtaisesti en ole oikein vakuuttunut MOND-kehitelmistä.

Lottokysymys:

Mihin liittyy kaava \(\delta W=0\) ?

Tähän voi liittyä useitakin oikeita vastauksia riippuen mistä fysiikan alasta on kysymys..
SI Resurrection!
D
Disputator
Viestit: 202

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja Disputator »

QS kirjoitti: 02 Syys 2023, 17:03
QS kirjoitti: 22 Elo 2023, 20:37
...
Yleisessä tapauksessa nopeuksien järjestys on merkitsevä, sillä yleisesti \(\mathbf{u}\oplus \mathbf{v} \neq \mathbf{v}\oplus \mathbf{u} \).

Jännä yksityiskohta, että euklidiset nopeusvektorit eivät toteuta vektoriavauuden aksioomia, ja eivät siten muodosta vektoriavaruutta silloin, kun ne tuodaan osaksi Minkowskiavaruutta.
...
Sain osin selvyyden, kun tutustuin temppeliritarien salaseuraan, jonka loitsuissa esim. lehmä + papukaija + 42 on sallittu laskutoimitus. Heillä on numeroiden lisäksi pseudonumeroita, tarkemmin pseudoskalaareita. Pseudoja summaavat loitsuihin, jos laskutoimitus on ilman niitä liian ymmärrettävä. Loitsujen laadintaa kutsuvat nimellä geometrinen algebra.

...
missä suhteellinen vektori x ilmaisee avaruudelliset komponentit. Tuo x on 2-terä, vaikka nimitys on 'vektori', ja kantavektoreita otuksella on kuusi.

Paikka ei tässä nyt ole 3d-vektori, eikä ole kolminopeuskaan 3d-vektori. Paikka onkin 2-terä ja kolminopeus sen aikaderivaatta \( \mathbf{v}=\frac{d}{dt} \mathbf{x}\).

Tämä selittää osaltaan sen, että kolminopeusvektorit menettävät vektoriominaisuutensa Minkowksiavaruudessa, kun ne eivät ole vektoreita laisinkaan. Mutta tuo 2-terä on niin outo vekotin, että samalla koen jonkinalisen eksistentiaalisen kriisin. :o
Heh, no nyt tulikin kunnon settiä!

Tuo esittämäsi geometrinen algebra on ihan mielenkiintoinen aihepiiri ja olen itse YouTubesta pari videota katsonut, niissä oli kyllä jonkinlainen mainosvideon tunnelma, jossa esimerkiksi perheenemäntä ei tule toimeen mitenkään ilman Tupperwarea.

No, geometrisessa algebrassa on kyllä ajatusta ja varmaan ansaitsisi oman ketjun. Geometrinen algebra eri muodoissaan on oikeastaan sama kuin sopiva Cliffordin algebra, tai niin ainakin minä asian ymmärrän.

Tuo toteamuksesi, että paikka onkin 2-terä, jolla on kuusi komponenttia, johti kyllä täälläkin vakavaan kriisiin, hehe..En ihan tuota allekirjoita, koska tuo suhtiksen pukeminen GA:n termein on mielestäni edelleen se sama vanha suhtis puettuna uuteen formalismiin, mutta en sano mitään vastaankaan, koska en nyt tunne GA:ää tarpeeksi, että ymmärtäisin tarkasti, miten tuo on noin.

Olen kyllä muuten nyt tutustunut tuohon suhtiksen yhtenlaskukaavaan enemmänkin ja kirjoittelen siitä kun aikaa riittää ja ymmärrykseni on sillä tasolla, että osaan jotain sanoa.

Tavallaan jo 2D-Minkowski-avaruudessa, missä tuo yhteenlaskukaava oli:

\(w=\frac{u+v}{1+uv}\)

tuo mukanaan kysymyksen, missä 1D-paikanlaatuisessa avaruudessa nuo vektorit u ja v sijaitsevat. Tämä kaava on kommutatiivinen, mutta siinäkin on jo tuo tulkintavaikeus, että miten u ja v voidaan laskea yhteen, tai niin ymmärtäisin, koska Minkowskin 2D-kontekstissa ne ovat eri 1D-avaruuksissa.

Jos tarkastellaan 4D-Minkowskiavaruutta, niin silloin epäkommutatiivisuus käsittääkseni syntyy siitä, että joudutaan tekemään eri Lorentz-pusku tapauksessa u+v kun tapauksessa v+u. Jos u ja v ovat eri suuntaiset eivät puskut ole samoja tms. josta "selvästi" seuraa, että yhteenlasku ei ole kommutatiivinen...

edit: kappalejakoa
SI Resurrection!
Avatar
Varaktori
Viestit: 111

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja Varaktori »

Disputator kirjoitti: 05 Syys 2023, 16:15
Varaktori kirjoitti: 03 Syys 2023, 18:21
\(\mu\left(\frac{a}{a_0}\right) \cdot a = \frac{GM}{r^2}\)
Laitetaas tuollainen lotto vetämään kun tästä aiheesta on ollut viime aikoina kovasti pöhinää. :tongueout:
Jeps, tämä liittyy vaihtoehtoisiin hypoteeseihin pimeän aineen sijasta, aikoinaan 30-luvulla jo havaittiin galaksien rotaatiokäyrissä poikkeama Newtonin mekaniikan mukaisiin käyriin.

Tuo kaava on siis modifoidun Newtonin mekaniikan (MOND) mukainen kaava, missä \(\mu(x)\) on toistaiseksi tuntematon funktio, jolle pätee:

\(\mu(x)\approx 1\) kun \(x>>1\)

ja

\(\mu(x)\approx x\) kun \(x<<1\).

Funktion \(\mu \) muuttujana on kiihtyvyyden \(a\) suhde tuntemattomaan luonnonvakioon \(a_0\), jolla myös on kiihtyvyyden yksiköt. Newtonin mekaniikka vastaa tuota ensimmäistä kaavaa, jossa kiihtyvyydet eivät ole "pieniä" ja MOND:in mukainen korjaus näkyy vain kun kiihtyvyydet ovat "pieniä" .

Henkilökohtaisesti en ole oikein vakuuttunut MOND-kehitelmistä.

Lottokysymys:

Mihin liittyy kaava \(\delta W=0\) ?

Tähän voi liittyä useitakin oikeita vastauksia riippuen mistä fysiikan alasta on kysymys..
Juu MOND se hyvinkin. Sain idean mokomaan tästä kun siitä pöhistään nyt jokapuolella:
https://iopscience.iop.org/article/10.3 ... 357/ace101

Ei vakuuta kyllä minuakaan ainakaan vielä.

Tarkoittaisiko tuo sinun kaava että tehdyn työn muutos on nolla? :tongueout:
D
Disputator
Viestit: 202

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja Disputator »

Varaktori kirjoitti: 05 Syys 2023, 17:01
Disputator kirjoitti: 05 Syys 2023, 16:15
Varaktori kirjoitti: 03 Syys 2023, 18:21
\(\mu\left(\frac{a}{a_0}\right) \cdot a = \frac{GM}{r^2}\)
Laitetaas tuollainen lotto vetämään kun tästä aiheesta on ollut viime aikoina kovasti pöhinää. :tongueout:
Jeps, tämä liittyy vaihtoehtoisiin hypoteeseihin pimeän aineen sijasta, aikoinaan 30-luvulla jo havaittiin galaksien rotaatiokäyrissä poikkeama Newtonin mekaniikan mukaisiin käyriin.

Tuo kaava on siis modifoidun Newtonin mekaniikan (MOND) mukainen kaava, missä \(\mu(x)\) on toistaiseksi tuntematon funktio, jolle pätee:

\(\mu(x)\approx 1\) kun \(x>>1\)

ja

\(\mu(x)\approx x\) kun \(x<<1\).

Funktion \(\mu \) muuttujana on kiihtyvyyden \(a\) suhde tuntemattomaan luonnonvakioon \(a_0\), jolla myös on kiihtyvyyden yksiköt. Newtonin mekaniikka vastaa tuota ensimmäistä kaavaa, jossa kiihtyvyydet eivät ole "pieniä" ja MOND:in mukainen korjaus näkyy vain kun kiihtyvyydet ovat "pieniä" .

Henkilökohtaisesti en ole oikein vakuuttunut MOND-kehitelmistä.

Lottokysymys:

Mihin liittyy kaava \(\delta W=0\) ?

Tähän voi liittyä useitakin oikeita vastauksia riippuen mistä fysiikan alasta on kysymys..
Juu MOND se hyvinkin. Sain idean mokomaan tästä kun siitä pöhistään nyt jokapuolella:
https://iopscience.iop.org/article/10.3 ... 357/ace101

Ei vakuuta kyllä minuakaan ainakaan vielä.

Tarkoittaisiko tuo sinun kaava että tehdyn työn muutos on nolla? :tongueout:
Sillä on tosiaankin tekemistä työn W kanssa (voi sillä olla muitakin merkityksiä, jota en tiedä). Mitä tarkoittaa työn muutos? Onko se sama kuin melkoisen samalta näyttävä kaava \(dW=0\) ?
SI Resurrection!
Avatar
Varaktori
Viestit: 111

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja Varaktori »

Disputator kirjoitti: 05 Syys 2023, 17:15
Varaktori kirjoitti: 05 Syys 2023, 17:01
Disputator kirjoitti: 05 Syys 2023, 16:15
Varaktori kirjoitti: 03 Syys 2023, 18:21
\(\mu\left(\frac{a}{a_0}\right) \cdot a = \frac{GM}{r^2}\)
Laitetaas tuollainen lotto vetämään kun tästä aiheesta on ollut viime aikoina kovasti pöhinää. :tongueout:
Jeps, tämä liittyy vaihtoehtoisiin hypoteeseihin pimeän aineen sijasta, aikoinaan 30-luvulla jo havaittiin galaksien rotaatiokäyrissä poikkeama Newtonin mekaniikan mukaisiin käyriin.

Tuo kaava on siis modifoidun Newtonin mekaniikan (MOND) mukainen kaava, missä \(\mu(x)\) on toistaiseksi tuntematon funktio, jolle pätee:

\(\mu(x)\approx 1\) kun \(x>>1\)

ja

\(\mu(x)\approx x\) kun \(x<<1\).

Funktion \(\mu \) muuttujana on kiihtyvyyden \(a\) suhde tuntemattomaan luonnonvakioon \(a_0\), jolla myös on kiihtyvyyden yksiköt. Newtonin mekaniikka vastaa tuota ensimmäistä kaavaa, jossa kiihtyvyydet eivät ole "pieniä" ja MOND:in mukainen korjaus näkyy vain kun kiihtyvyydet ovat "pieniä" .

Henkilökohtaisesti en ole oikein vakuuttunut MOND-kehitelmistä.

Lottokysymys:

Mihin liittyy kaava \(\delta W=0\) ?

Tähän voi liittyä useitakin oikeita vastauksia riippuen mistä fysiikan alasta on kysymys..
Juu MOND se hyvinkin. Sain idean mokomaan tästä kun siitä pöhistään nyt jokapuolella:
https://iopscience.iop.org/article/10.3 ... 357/ace101

Ei vakuuta kyllä minuakaan ainakaan vielä.

Tarkoittaisiko tuo sinun kaava että tehdyn työn muutos on nolla? :tongueout:
Sillä on tosiaankin tekemistä työn W kanssa (voi sillä olla muitakin merkityksiä, jota en tiedä). Mitä tarkoittaa työn muutos? Onko se sama kuin melkoisen samalta näyttävä kaava \(dW=0\) ?
No juu näiden kanssa saa olla kyllä tarkkana. Se ensimmäinen lienee sopii ainakin tasapainotilanteeseen. En ole kyllä näissä hyvä. :tongueout:
Q
QS
Viestit: 345

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja QS »

Disputator kirjoitti: 05 Syys 2023, 16:15
Lottokysymys:

Mihin liittyy kaava \(\delta W=0\) ?

Tähän voi liittyä useitakin oikeita vastauksia riippuen mistä fysiikan alasta on kysymys..
Termodynamiikan suuntaan tuo houkuttelee. Kyseessä lienee systeemin ympäristöönsä tekemä infinitesimaali työ, joka tässä nolla.

Mielestäni δ-notaatio esiintyy muissa kuin tilamuuttujissa, ja sillä tarkoitetaan suureen arvon muutosta. Esimerkiksi tuo infinitesimaali työ määriteltäisiin \(\delta W= - p dV\), missä tilamuuttujassa V normaali differentiaali.

Tosin periaatteessa notaationa kyseessä voisi olla ylipäänsä W:n variaatio.
Avatar
Varaktori
Viestit: 111

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja Varaktori »

Jaa niin delta oli infinitesimaalinen. :laughtears:
Vastaa Viestiin