Suhteellisuusteoriaa

Vastaa Viestiin
K
Kontra
Viestit: 98

Re: Suhteellisuusteoriaa

Viesti Kirjoittaja Kontra »

Kontra kirjoitti: 17 Tammi 2025, 13:53
QS

Sitten kun olet tullut siihen tulokseen, että Lorentz ja Einstein tosiaan tulkitsivat omaa innovaatiotaan suhteellisuusteoriaa virheellisesti, kun uskoivat aikadilataation nopeuden funktiona symmetriseksi, niin saattaisit tämän esitykseni Ajan hidastuminen ja Kaksosparadoksi tieteelliset kriteerit täyttävään muotoon, ja toimittaisit sen johonkin arvostettuun tieteelliseen julkaisuun. Voisithan pyytää vaikka Disputatorin kaveriksesi.

https://www.dropbox.com/scl/fi/pnbtx5z1 ... 8ejaj&dl=0

Kun Nobel-komitealle meni täydestä Pimeän energian hölynpölyhypoteesi, niin vaikka se ei mitään artikkelista ymmärtäisikään, niin laittaisit(te) siihen muutaman sivun tuota matematiikkaanne mukaan, niin uskoisivat, että artikkelin takana täyttyy olla vielä tuntemattomat nerot. Palkintorahoille saisit(te) tehdä mitä huvittaa, mutta suosittelisin ne jaettavaksi Tiede-lehden keskustelupalstan ja tiedepalsta.fin niiden kommentoijien kesken, joilla on ollut merkittävä osuus fysiikan tietojen jakamiseen kreskusteluissa.
Tuossa jälkimmäinen kappale oli kontrahuumoria, ja puhuin siinä vielä läpiä päähäni.
Eihän tuosta mitään Nobelia voi odottaa, mutta kyllä se jollakin tavalla tultaisiin noteeraamaan tiedepiireissä. Kun sanoin Pimeän energian hypoteesia hölynpölyksi, puhuin vastoin omia kirjoituksiani, kun pimeän energian yhtenä hypoteesina esitin tuolla edellä Aika on energiaa hypoteesia:
https://www.dropbox.com/scl/fi/39494mo4 ... 2ry4r&dl=0

Minun mielestäni Nobel-komitean ei olisi pitänyt mennä hyväksymään mitään Pimeän energian hypoteesia, vaan olisi pitänyt vain todeta, että mittaustulosten perusteella universumin laajeneminen näyttäisikin kiihtyvän eikä hidastuvan, ja odottaa kosmologian tutkimuksen kehittymistä mysteerin ratkeamiseksi.
Q
QS
Viestit: 397

Re: Suhteellisuusteoriaa

Viesti Kirjoittaja QS »

Kontra kirjoitti: 21 Tammi 2025, 06:02
Aika on energiaa hypoteesia:
Löysin lopusta kohdan "Enstein totesi: Aine luo tilan"

Vaikuttaa enempi Ernst Machin toteamukselta.
K
Kontra
Viestit: 98

Re: Suhteellisuusteoriaa

Viesti Kirjoittaja Kontra »

QS kirjoitti: 21 Tammi 2025, 20:31
Kontra kirjoitti: 21 Tammi 2025, 06:02
Aika on energiaa hypoteesia:
Löysin lopusta kohdan "Enstein totesi: Aine luo tilan"

Vaikuttaa enempi Ernst Machin toteamukselta.
Ei luulo ole tiedon väärtti.
Kyllä on käsittämätöntä, että sinulle on tuo asia tuntematon, kun sentään suhteellisuusteoriaan olet tutustunut. Ei tullut aikoinaan mieleen laittaa muistiin ne dokumentit, jossa hän mainitsi: ”Aine luo tilan”.

Tiede-lehden keskustelupalstallakin jossakin keskustelussa oli aikoinaan juttu siitä, kun Einstein tuli johonkin satamaan, jossa häntä vastassa oli porukkaa. Hän sai kaikki haukkomaan henkeään, kun hän sanoi, ettei mitään tyhjää avaruutta ollut olemassa ennen Big Bangia, ja vasta aineen ilmaannuttua tila ilmaantui. Täytyihän sinunkin lukea ne keskustelut - et vaan muista.

Ethän sinä sitäkään uskonut, kun sanoin että kaikissa lukemissani kaksosparadoksin selityksissä mainittiin: ”Se joka muuttaa koordinaatistoaan, sen aika hidastuu,” Joku voisi ilkeyksissään sanoa sinua "tynnyrissä kasvaneeksi" suhteellisuusteorian suhteen.

Käy kirjastossa lukemassa kaikki Einsteinin omat julkaisut ja jos niitä on lainassa, tilaa ne luettavaksesi. Sitten kun ole kahlannut kaikki läpi, palaa sitten keskusteluun aiheesta.
K
Kontra
Viestit: 98

Re: Suhteellisuusteoriaa

Viesti Kirjoittaja Kontra »

epäasiallinen sisältö poistettu
-yp
E
Eusa
Viestit: 233

Re: Suhteellisuusteoriaa

Viesti Kirjoittaja Eusa »

Eusa kirjoitti: 18 Tammi 2025, 20:18
Eusa kirjoitti: 17 Tammi 2025, 21:54
Itseisajan määrän suuruus edellyttää nopeuden valintaa eli koordinaatistoa, jossa itseisajan määrä ilmaistaan kullekin kohteelle. Kyseessä on projektio. Vaikka eri nopeuksien kohteille mitataan eri lailla etenevät itseisajat, ei nopeusvalinnan perusteella muodostu ikääntymiseroa kohteiden välille. Alle valovauhtisessa koordinaatistossa määritelmällisesti itseisaika etenee aika-avaruudessa kausaliteetin vauhdilla c ja muut nopeudet projisoituvat Lorentz-muunnoksin siihen.

Jos jokin kohde vuorovaikuttaa ulkoisella vuorovaikutuksella, tapahtuu fysikaalinen muutos. Silloin kohde ei ole enää suljettu inertiaalinen järjestelmä vaan osa avointa muuttuvaa invarianssia. Esiintyy absoluuttinen kiihtyvyys ja absoluuttinen ikääntymisero.
Onnistuinko tässä yhtään aikaisempaa paremmin avaamaan mitä tarkoitan fysikaalisen muutoksen invarianssilla ikääntymiserona ja toisaalta projektiivisuudella aikadilataationa?
Eikö kukaan jaksa arvioida tekstisisältöä ja sen ymmärrettävyyttä? Arvostaisin palautetta.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Q
QS
Viestit: 397

Re: Suhteellisuusteoriaa

Viesti Kirjoittaja QS »

Eusa kirjoitti: 17 Tammi 2025, 21:54
Itseisajan määrän suuruus edellyttää nopeuden valintaa eli koordinaatistoa, jossa itseisajan määrä ilmaistaan kullekin kohteelle.
Sen verran voin todeta, että luonnossa etenevä kello mittaa ominaisajan, joka on erittäin fysikaalinen ja todellinen suure, kunhan kellolaite on järkevä vekotin, eli helposti tulkittaviin vakio-jaksoihin perustuva kilkatin tai kälkätin. Ominaisaika on olemassa ilman fysiikka, matematiikkaa tai differentiaaligeometriaa.

Kello on lähtökohtaisesti invariantti vekotin, sillä ei ole loogista, että joku havaitsija kokisi laitteen siten, että se mittaisi muuta kuin mitä on mitannut. Jos näin olisi, niin universumi olisi sekava paikka.

Koordinaatistoja tarvitaan, jotta ihminen voi määritellä ja laskea numeerisia arvoja. Tähän tarvitaan metriikka ja koordinaatit. Kun nuo oikein määritellään, niin ominaisaika saa ne tutut helpot kaavat yleisessä- ja erityisessä suhteellisuusteoriassa.

Kellojen tuominen takaisin yhteen niiden vertailun onnistumiseksi on toki eräs luonnon ominaisuus, joka ei suoranaisesti kellolaitteisiin liity, vaan lähinnä aika-avaruuden rakenteeseen eli metriikkaan.
E
Eusa
Viestit: 233

Re: Suhteellisuusteoriaa

Viesti Kirjoittaja Eusa »

QS kirjoitti: 22 Tammi 2025, 18:39
Eusa kirjoitti: 17 Tammi 2025, 21:54
Itseisajan määrän suuruus edellyttää nopeuden valintaa eli koordinaatistoa, jossa itseisajan määrä ilmaistaan kullekin kohteelle.
Sen verran voin todeta, että luonnossa etenevä kello mittaa ominaisajan, joka on erittäin fysikaalinen ja todellinen suure, kunhan kellolaite on järkevä vekotin, eli helposti tulkittaviin vakio-jaksoihin perustuva kilkatin tai kälkätin. Ominaisaika on olemassa ilman fysiikkaa...
 
Ei määrälle saada mitään yhteismitallista suuruutta ilman fysiikkaa. Luonto on luonto, vaikka voissa paistais, mutta mittaaminen, jota kellokin edustaa, vaatii episteemistä jäsentelyä eli fysiikkaa. On järkevän epäilyn piirissä, että voidaan löytää fysiikkaa, joka ei sisällä kelloja ja silti ollaan saman luonnon piirissä.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Q
QS
Viestit: 397

Re: Suhteellisuusteoriaa

Viesti Kirjoittaja QS »

Eusa kirjoitti: 22 Tammi 2025, 19:13
QS kirjoitti: 22 Tammi 2025, 18:39
Eusa kirjoitti: 17 Tammi 2025, 21:54
Itseisajan määrän suuruus edellyttää nopeuden valintaa eli koordinaatistoa, jossa itseisajan määrä ilmaistaan kullekin kohteelle.
Sen verran voin todeta, että luonnossa etenevä kello mittaa ominaisajan, joka on erittäin fysikaalinen ja todellinen suure, kunhan kellolaite on järkevä vekotin, eli helposti tulkittaviin vakio-jaksoihin perustuva kilkatin tai kälkätin. Ominaisaika on olemassa ilman fysiikkaa...
Ei määrälle saada mitään yhteismitallista suuruutta ilman fysiikkaa. Luonto on luonto, vaikka voissa paistais, mutta mittaaminen, jota kellokin edustaa, vaatii episteemistä jäsentelyä eli fysiikkaa. On järkevän epäilyn piirissä, että voidaan löytää fysiikkaa, joka ei sisällä kelloja ja silti ollaan saman luonnon piirissä.
Onko esim valon määrän mittaaminen, ja sen perusteella yön ja päivän määrittely ollut esi-ihmisillä fysiikkaa vaiko ei, on kysymys, johon en nyt osaa sanoa. Sama heilureissa, jotka voidaan kellolaitteiksi tulkita.

Kun fysiikkaa tehdään matematiikalla, niin kelloja toki tarvitaan. Muodostan itseeni kiinnitetyn paikallisen koordinaatiston siten, että oma kelloni antaa koordinaatti-ajan mittayksiköt. Mittatikut vastaavasti 3:n avaruuskoordinaattin mittayksiköt.

Mutta kellolaite voidaan asettaa luontoon ilman koordinaatistoa, ja sen mittaama numeerinen suure on invariantti, havaitsijasta riippumaton. Tuon luontoon asetetun laitteen mittaaman ajan laskemiseen tarvitaan kuitenkin koordinaatisto, ja se on fysiikka+matematiikkaa. Tulos on kaikissa koordinaatistoissa sama ja siis invariantti, mikä vahvistaa sen, että laite on todellinen eikä keinotekoinen rakennelma.

Yksittäisen havaitsijan koordinaatti-aika on keinotekoinen suure, joka on havaitsijasta riippuva. Samoin kuin yksittäisen havaitsijan mittatikun pituusyksikkö on eri pituinen muiden havaitsijoiden koordinaatistoissa.
E
Eusa
Viestit: 233

Re: Suhteellisuusteoriaa

Viesti Kirjoittaja Eusa »

QS kirjoitti: 22 Tammi 2025, 20:06
Eusa kirjoitti: 22 Tammi 2025, 19:13
QS kirjoitti: 22 Tammi 2025, 18:39
Eusa kirjoitti: 17 Tammi 2025, 21:54
Itseisajan määrän suuruus edellyttää nopeuden valintaa eli koordinaatistoa, jossa itseisajan määrä ilmaistaan kullekin kohteelle.
Sen verran voin todeta, että luonnossa etenevä kello mittaa ominaisajan, joka on erittäin fysikaalinen ja todellinen suure, kunhan kellolaite on järkevä vekotin, eli helposti tulkittaviin vakio-jaksoihin perustuva kilkatin tai kälkätin. Ominaisaika on olemassa ilman fysiikkaa...
Ei määrälle saada mitään yhteismitallista suuruutta ilman fysiikkaa. Luonto on luonto, vaikka voissa paistais, mutta mittaaminen, jota kellokin edustaa, vaatii episteemistä jäsentelyä eli fysiikkaa. On järkevän epäilyn piirissä, että voidaan löytää fysiikkaa, joka ei sisällä kelloja ja silti ollaan saman luonnon piirissä.
Onko esim valon määrän mittaaminen, ja sen perusteella yön ja päivän määrittely ollut esi-ihmisillä fysiikkaa vaiko ei, on kysymys, johon en nyt osaa sanoa. Sama heilureissa, jotka voidaan kellolaitteiksi tulkita.

Kun fysiikkaa tehdään matematiikalla, niin kelloja toki tarvitaan. Muodostan itseeni kiinnitetyn paikallisen koordinaatiston siten, että oma kelloni antaa koordinaatti-ajan mittayksiköt. Mittatikut vastaavasti 3:n avaruuskoordinaattin mittayksiköt.

Mutta kellolaite voidaan asettaa luontoon ilman koordinaatistoa, ja sen mittaama numeerinen suure on invariantti, havaitsijasta riippumaton. Tuon luontoon asetetun laitteen mittaaman ajan laskemiseen tarvitaan kuitenkin koordinaatisto, ja se on fysiikka+matematiikkaa. Tulos on kaikissa koordinaatistoissa sama ja siis invariantti, mikä vahvistaa sen, että laite on todellinen eikä keinotekoinen rakennelma.

Yksittäisen havaitsijan koordinaatti-aika on keinotekoinen suure, joka on havaitsijasta riippuva. Samoin kuin yksittäisen havaitsijan mittatikun pituusyksikkö on eri pituinen muiden havaitsijoiden koordinaatistoissa.
Filosofiaahan tässä nyt punnitaan.

Perustelen itseisajan kausaalisella fysikaalisella prosessilla, etkös sinäkin? Word line -ajallisuulinjalla ei ole kellon merkitystä ilman siihen kytkeytyvää fysikaalisuutta. Kaikenlaista voidaan kuvitella, mutta varsinkin ei-inertiaalinen kello edellyttää myös vuorovaikutuskumppanin, jonka kanssa vaihdetaan energiaa - kappale muuttuu ja syntyy kaikkien havaitsijoiden kelloihin nähden ikääntymiseroa.

Jotta muita kelloja voi mitata, on valittava yksi kello, jolla kaikki mitataan - sitä sanotaan toiselta nimeltään koordinaatistovalinnaksi. Kellosta toiseen voidaan kyllä siirtyä, mutta vain synkronoinnin eli signaalinvaihdon eli vuorovaikutuksen kautta. Jokainen kello ikääntyy omaa itseisaikaansa, mutta luonnossa ei ole määrällisesti kerryttäviä kelloja - on vain prosessien tahti. Siksi perustelen, että määrällisyys edellyttää kerryttävän kellon perustamista eli koordinaatistovalintaa.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Q
QS
Viestit: 397

Re: Suhteellisuusteoriaa

Viesti Kirjoittaja QS »

Eusa kirjoitti: 22 Tammi 2025, 21:02
QS kirjoitti: 22 Tammi 2025, 20:06
Eusa kirjoitti: 22 Tammi 2025, 19:13
QS kirjoitti: 22 Tammi 2025, 18:39
Eusa kirjoitti: 17 Tammi 2025, 21:54
Itseisajan määrän suuruus edellyttää nopeuden valintaa eli koordinaatistoa, jossa itseisajan määrä ilmaistaan kullekin kohteelle.
Sen verran voin todeta, että luonnossa etenevä kello mittaa ominaisajan, joka on erittäin fysikaalinen ja todellinen suure, kunhan kellolaite on järkevä vekotin, eli helposti tulkittaviin vakio-jaksoihin perustuva kilkatin tai kälkätin. Ominaisaika on olemassa ilman fysiikkaa...
Ei määrälle saada mitään yhteismitallista suuruutta ilman fysiikkaa. Luonto on luonto, vaikka voissa paistais, mutta mittaaminen, jota kellokin edustaa, vaatii episteemistä jäsentelyä eli fysiikkaa. On järkevän epäilyn piirissä, että voidaan löytää fysiikkaa, joka ei sisällä kelloja ja silti ollaan saman luonnon piirissä.
Onko esim valon määrän mittaaminen, ja sen perusteella yön ja päivän määrittely ollut esi-ihmisillä fysiikkaa vaiko ei, on kysymys, johon en nyt osaa sanoa. Sama heilureissa, jotka voidaan kellolaitteiksi tulkita.

Kun fysiikkaa tehdään matematiikalla, niin kelloja toki tarvitaan. Muodostan itseeni kiinnitetyn paikallisen koordinaatiston siten, että oma kelloni antaa koordinaatti-ajan mittayksiköt. Mittatikut vastaavasti 3:n avaruuskoordinaattin mittayksiköt.

Mutta kellolaite voidaan asettaa luontoon ilman koordinaatistoa, ja sen mittaama numeerinen suure on invariantti, havaitsijasta riippumaton. Tuon luontoon asetetun laitteen mittaaman ajan laskemiseen tarvitaan kuitenkin koordinaatisto, ja se on fysiikka+matematiikkaa. Tulos on kaikissa koordinaatistoissa sama ja siis invariantti, mikä vahvistaa sen, että laite on todellinen eikä keinotekoinen rakennelma.

Yksittäisen havaitsijan koordinaatti-aika on keinotekoinen suure, joka on havaitsijasta riippuva. Samoin kuin yksittäisen havaitsijan mittatikun pituusyksikkö on eri pituinen muiden havaitsijoiden koordinaatistoissa.
Perustelen itseisajan kausaalisella fysikaalisella prosessilla, etkös sinäkin?
Poimin vain tämän nyt. Näen itseisajan aika-avaruuden geometriaan liittyvänä suureena, kelloon kertyvä aika on kinemaattinen ilmiö.

Samoin auton matkamittarin lukema perustuu ajettuun reittiin ja geometriaan, ja kuljettu matka saadaan kinematiikan keinoin.
Vastaa Viestiin