Suhteellisuusteoriaa

[Kontra]

Näyttäisi siltä, ettei myöskään Lorentzin muunnos pituuskontraktiosta pitäisikään paikkaansa, vaan päinvastoin matkat taitavatkin pidentyä nopeuden funktiona.

Koosteessani Kontran pajalta esityksessä Valon yksisuuntainen nopeus nimittäin oheisessa kappaleessa tuo matkan lyheneminen näyttäisi kumoutuvan, ja pituusyhtälön kerroin olisikin sama 𝛾 (gamma) kuten ajalla, eikä 1/𝛾, kuten se siinä yhtälössä on.

Ajatellaan lähettää valo idän suuntaa 300 m etäisyydellä olevaan peiliin. Kun Maa pyöriessään siirtää peiliä valon kulkuaikana eteenpäin, valon kulkumatka pitenee > 300 m. Valon heijastuessa peilistä, valolähde liikkuu valon kulkuaikana peiliä kohti. Valon kulkumatka takaisin valolähteelle lyhenee < 300 m. Aikaa edestakaisin kuluu 2 µs. Vaikka matkat ovat eri pituiset, valolta kuluu 1 µs molempiin suuntiin, johtuen kiihtyvyydestä seuraavasta ajan suhteellisuudesta nopeuteen.

Matkat siis pitenisivät koordinaatiston liikkeen suuntaan, ja lyhenisivät sen liikettä vastaan.

Eli matkoille pätisivät nämä yhtälöt, kun ajan tilalle laitetaan matka:
Valon kulkuaika ”paikallaan” olevassa koordinaatistossa ∆t .
Valon kulkuaika koordinaatiston liikkeen suunnassa - aika hidastuu ∆t’ = ∆t /√(1- v²/c²) .
Valon kulkuaika koordinaatiston liikkeen vastasuunnassa - aika nopeutuu ∆t’ = ∆t · √(1- v²/c²) .

Kun en tiedä miten Lorentz on päätynyt nurinkuriselta vaikuttavaan tulokseen, voi olla että itse ajattelen asian nurinkurin.

[Goswell]

Näyttäisi siltä, ettei myöskään Lorentzin muunnos pituuskontraktiosta pitäisikään paikkaansa, vaan päinvastoin matkat taitavatkin pidentyä nopeuden funktiona.

Koosteessani Kontran pajalta esityksessä Valon yksisuuntainen nopeus nimittäin oheisessa kappaleessa tuo matkan lyheneminen näyttäisi kumoutuvan, ja pituusyhtälön kerroin olisikin sama 𝛾 (gamma) kuten ajalla, eikä 1/𝛾, kuten se siinä yhtälössä on.

Ajatellaan lähettää valo idän suuntaa 300 m etäisyydellä olevaan peiliin. Kun Maa pyöriessään siirtää peiliä valon kulkuaikana eteenpäin, valon kulkumatka pitenee > 300 m. Valon heijastuessa peilistä, valolähde liikkuu valon kulkuaikana peiliä kohti. Valon kulkumatka takaisin valolähteelle lyhenee < 300 m. Aikaa edestakaisin kuluu 2 µs. Vaikka matkat ovat eri pituiset, valolta kuluu 1 µs molempiin suuntiin, johtuen kiihtyvyydestä seuraavasta ajan suhteellisuudesta nopeuteen.

Matkat siis pitenisivät koordinaatiston liikkeen suuntaan, ja lyhenisivät sen liikettä vastaan.

Eli matkoille pätisivät nämä yhtälöt, kun ajan tilalle laitetaan matka:
Valon kulkuaika ”paikallaan” olevassa koordinaatistossa ∆t .
Valon kulkuaika koordinaatiston liikkeen suunnassa - aika hidastuu ∆t’ = ∆t /√(1- v²/c²) .
Valon kulkuaika koordinaatiston liikkeen vastasuunnassa - aika nopeutuu ∆t’ = ∆t · √(1- v²/c²) .

Kun en tiedä miten Lorentz on päätynyt nurinkuriselta vaikuttavaan tulokseen, voi olla että itse ajattelen asian nurinkurin.

Terve Kontra täälläkin.
Mukava yllätys?

Piti oikein kirjautua palstalle jotta voin kommentoida tuota.
Nopeus ei vaikuta matkaan kuin yhdellä tavalla, matka-aikaan on nopeudella vaikutusta, ei muuhun.
Jotkut ovat väittäneet että matka lyhenee kun nopeutta kasvatetaan, ajallisesti kyllä, muuten ei.

On kuitenkin olemassa illuusio todella kaukaisen lähteen sijainnista, kaikki kaukaiset kohteet näyttää olevan lähempänä kuin oikeasti on, mitä kaukaisempaa kohdetta havaitaan, sen suurempi ero todellisuuden ja kuvajaisen kanssa. Joten kun matkaan lähdetään, määränpää näyttää karkaavan, matka on pidempi kuin aluksi näytti, joten minusta olet oikeassa tuossa kohtaa kun sanot että matkat pitenisivät.