QS kirjoitti: ↑13 Helmi 2025, 12:33Kontra kirjoitti: ↑13 Helmi 2025, 12:29Hafele – Keating koe
”Vuonna 1971 tehtiin koe, joka tunnetaan Hafele-Keating kokeen nimellä. Siinä pantiin atomikellot kiertämään lentokoneissa myötä- ja vastapäivään maapallon ympäri, kolmas kello jäi maahan.
Kun kellot palasivat maakellon luo, niin itään mennyt kello oli jätättänyt 59 ns ± 10 ns ja länteen mennyt kello edistänyt 273 ns ± 7 ns.
Suhteellisuusteorian mukaan odotettiin, että kumpikin kello olisi jätättänyt, koska ne liikkuivat maakellon suhteen.Mihin sininen väite perustuu?
Suhteellisuusteorian mukaan kukaan ei odottanut molempien kellojen jätättämistä. Sen sijaan odotettiin suhteellisuusteorian mukaista tulosta, joka tuossa kuvattukin.
Minulta jäikin vastaamatta tähän kysymykseesi, kun muistin väärin, että se olisi ollut siinä suomenkielisessä H-F koetta kuvaavassa tiedostossa. Se oli peräisin tästä Luonnonfilosoifian seuran GPS-luennosta. Kun se oli vain sivujuonne siinä, se jäi pois osoitteista. Olisi pitänyt tietenkin mainita.
http://www.protsv.fi/lfs/luennot/2018_Talvio3.pdf
VDI Paul Talvio
Toimiiko GPS-järjestelmä kaikilta osin Suhteellisuusteorian mukaisesti? Alustus Luonnonfilosofian seuran tilaisuudessa 30.10.2018
(Tämä oli ote luennon loppupuolelta)
1. Hafele – Keating • Vuonna 1971 tehtiin koe, joka tunnetaan Hafele-Keating kokeen nimellä. Siinä pantiin atomikellot kiertämään lentokoneissa myötä- ja vastapäivään maapallon ympäri, kolmas kello jäi maahan. • Kun kellot palasivat maakellon luo, niin itään mennyt kello oli jätättänyt 59 ns ± 10 ns ja länteen mennyt kello edistänyt 273 ns ± 7 ns. • Suhteellisuusteorian mukaan odotettiin, että kumpikin kello olisi jätättänyt, koska ne liikkuivat maakellon suhteen. Oikea tulos saatiin kuitenkin, kun laskettiin kellojen liike pyörimättömässä Maakeskeisessä koordinaatistossa. Nopeimmin on siis liikkunut itään mennyt kello, toiseksi nopeimmin maakello ja hitaimmin länteen mennyt kello. Lepokello sijaitsisi Pohjois- tai Etelänavalla, ei lentokentällä.
.....
......
Toisaalta tämä luento harhautti minut uskomaan, että kellojen pyöritys sentrifugissa tms. muka vahvisti käsityksen, että nopeus aiheuttaisi ajan dilataation. Se vei minut harhateille julistamaan hölynpölyä vanhassa Tiede-lehden keskustelupalstalla. Sinä epäilit, missä sellainen koe olisi tehty, kun siitä ei netistä löytynyt artikkelia. No koehan päinvastoin osoitti, että kiihtyvyys sen ajan dilataation aiheutti, mutta kokeen tekijät tulkitsivat sen nurinkurin. Nopeus vain piti yllä sitä kellon jättämää, joka ajan kuluessa koko ajan kasvoi.
Aikoinaan sinä sanoit kaksosparadoksin keskustelun alkuaikoina, että kiihtyvyys aiheuttaa ajan hidastumisen ekvivalenttina gravitaatiolle (muistatko), mutta tuo kellojen pyöritys sai minut epäilemään sanojasi. Se oli raskas virhe, jonka vuoksi menetin vuosia harhateillä hortoillessani kaksosparadoksia ihmetellessäni.
http://www.protsv.fi/lfs/luennot/2018_Talvio3.pdf
VDI Paul Talvio
Toimiiko GPS-järjestelmä kaikilta osin Suhteellisuusteorian mukaisesti? Alustus Luonnonfilosofian seuran tilaisuudessa 30.10.2018
(Tämä oli ote luennon loppupuolelta)
1. Hafele – Keating • Vuonna 1971 tehtiin koe, joka tunnetaan Hafele-Keating kokeen nimellä. Siinä pantiin atomikellot kiertämään lentokoneissa myötä- ja vastapäivään maapallon ympäri, kolmas kello jäi maahan. • Kun kellot palasivat maakellon luo, niin itään mennyt kello oli jätättänyt 59 ns ± 10 ns ja länteen mennyt kello edistänyt 273 ns ± 7 ns. • Suhteellisuusteorian mukaan odotettiin, että kumpikin kello olisi jätättänyt, koska ne liikkuivat maakellon suhteen. Oikea tulos saatiin kuitenkin, kun laskettiin kellojen liike pyörimättömässä Maakeskeisessä koordinaatistossa. Nopeimmin on siis liikkunut itään mennyt kello, toiseksi nopeimmin maakello ja hitaimmin länteen mennyt kello. Lepokello sijaitsisi Pohjois- tai Etelänavalla, ei lentokentällä.
.....
......
Toisaalta tämä luento harhautti minut uskomaan, että kellojen pyöritys sentrifugissa tms. muka vahvisti käsityksen, että nopeus aiheuttaisi ajan dilataation. Se vei minut harhateille julistamaan hölynpölyä vanhassa Tiede-lehden keskustelupalstalla. Sinä epäilit, missä sellainen koe olisi tehty, kun siitä ei netistä löytynyt artikkelia. No koehan päinvastoin osoitti, että kiihtyvyys sen ajan dilataation aiheutti, mutta kokeen tekijät tulkitsivat sen nurinkurin. Nopeus vain piti yllä sitä kellon jättämää, joka ajan kuluessa koko ajan kasvoi.
Aikoinaan sinä sanoit kaksosparadoksin keskustelun alkuaikoina, että kiihtyvyys aiheuttaa ajan hidastumisen ekvivalenttina gravitaatiolle (muistatko), mutta tuo kellojen pyöritys sai minut epäilemään sanojasi. Se oli raskas virhe, jonka vuoksi menetin vuosia harhateillä hortoillessani kaksosparadoksia ihmetellessäni.