I'm smart enough to know that I'm dumb.
Richard P. Feynman
If you think you understand quantum mechanics, you don't understand quantum mechanics.
Richard P. Feynman
We never are definitely right, we can only be sure we are wrong.
Richard P. Feynman
“You ask me if an ordinary person—by studying hard—would get to be able to imagine these things like I imagine. Of course. I was an ordinary person who studied hard. There's no miracle people. It just happens they got interested in this thing, and they learned all this stuff. They're just people. There's no talent or special miracle ability to understand quantum mechanics or a miracle ability to imagine electromagnetic fields that comes without practice and reading and learning and study. So if you take an ordinary person who's willing to devote a great deal of time and study and work and thinking and mathematics, then he's become a scientist.”
― Richard P. Feynman
Tässä Feynmanin näkemyksiä. Hän myös sanoi että: "I was ordinary person who studied hard.".
Sanot: Yliopiston läpäissee 110-120 ÄO:llä. Lukion läpäissee valtaosa ihmisistä. Toiset vain ovat käytännönläheisempiä kuin toiset ja teoria ja teoreettisuus ei kiinnosta.
Mistäs noin päättelet? Minä olen itse todennut, ettei tuo pidä ollenkaan paikkaansa.
Tiedän muutamia di:tä, joilla satasen rajan ylitys on hilkulla, ja jollakin reilusti alle.
Erään tehtaan toimitusjohtaja di, jonka autokuskina velipoika oli, oli aivan nolla älyltään ja moraaliltaan - ja potkuthan siitä sitten tulikin, mutta liian myöhään, kun oli ehtinyt tehdä valtavat taloudelliset vahingot hölmöilyllään.
Tuolla tiedepalsta.fi:llä akateemisilla kiistakumppanillani tuskin kenelläkään satanen on voinut ylittyä. Kun heidän edesottamuksiinsa otin kantaa, sain pari kuukautta bannia. Nyt olen kolmen kuukauden bannilla, kun sanoin jotakin, joka sai saman modetrollin taas takajaloilleen.
Pari sanaa älykkyydestä. Terence Tao (synt. 1975) matematiikan Nobel-palkintoa vastaavan Fieldsin mitalin voittaja (ei varsinaisesti Nobel, mutta vastaava arvostuksessaan). Hänellä arvioidaan olevan ÄO välillä 225–230. Toisaalta William Shockley (1910–1989), joka oli mukana kehittämässä transistoritekniikkaa ja voitti Nobelin fysiikassa. Häntä pidettiin kyllä älykkäänä (ÄO arvioitu noin 125–130), mutta myöhemmin hänestä tuli tunnettu rasistisista näkemyksistään ja oudosta käytöksestään mikä heikensi hänen mainettaan. On siinä kuitenkin melko suuri ero näiden kahden välillä mikä pistääkin miettimään voisiko kova työ korvata älykkyyttä niin että pystyy saavuttamaan tieteessä jotain suurta? Vaikea arvioida tietysti kun harvan tiedemiehen ÄO on tiedossa.
Richard Feynman sanoi että saavutti kaiken kovalla työllä. Voi se olla noinkin mutta luulen että Feynman oli vain vaatimaton. Pidän häntä ehdottomasti yhtenä suurimmista neroista fysiikan alalla ja varsinkin kvanttifysiikan kehittäjänä.
Kummallista että kaikki näkevät vain matemaatikot ja fyysikot älykkäinä. Filosofeissa, kirjailijoissa, muusikoissa ja taiteilijoissa heitä ei siis ole?
Jos saavutukset puhuvat puolestaan ei ehkä ole mitään syytä testata älykkyyttään koska asia on päivänselvä. Arvioita eri tutkijoiden älykkyydestä on esitetty. En taida tietää ainoankaan testitulosta koska niitä ei ole.
Luulen että uutteralla työllä voi korvata älykkyyttä. Yliopiston läpäissee 110-120 ÄO:llä. Lukion läpäissee valtaosa ihmisistä. Toiset vain ovat käytännönläheisempiä kuin toiset ja teoria ja teoreettisuus ei kiinnosta.
Pidän myös Carl Gustaf Jungia hyvin älykkäänä ihmisenä. Myös Nietzscheä. Miksei Marxkin. Heillä ei tainnut olla niin syviä matemaattisia taitoja.
Eivät nämä nyt tämän ketjun aiheita ole. Mutta siirrettäköön keskustelu johonkin toiseen ketjuun jos on tarvetta.
Sanot: Yliopiston läpäissee 110-120 ÄO:llä. Lukion läpäissee valtaosa ihmisistä. Toiset vain ovat käytännönläheisempiä kuin toiset ja teoria ja teoreettisuus ei kiinnosta.
Mistäs noin päättelet? Minä olen itse todennut, ettei tuo pidä ollenkaan paikkaansa.
Tiedän muutamia di:tä, joilla satasen rajan ylitys on hilkulla, ja jollakin reilust alle.
Erään tehtaan toimitusjohtaja di, jonka autokuskina velipoika oli, oli aivan nolla älyltään ja moraaliltaan - ja potkuthan siitä sitten tulikin, mutta liian myöhään, kun oli ehtinyt tehdä valtavat taloudelliset vahingot hölmöilyllään.
Tuolla tiedepalsta.fi:llä akateemisilla kiistakumppanillani tuskin kenelläkään satanen on voinut ylittyä. Kun heidän edesottamuksiinsa otin kantaa, sain pari kuukautta bannia. Nyt olen kolmen kuukauden bannilla, kun sanoin jotakin, joka sai saman modetrollin taas takajaloilleen.
Feynman varmaankin tarkoitti sitä, että kvanttimekaniikan laskuja voi laskea ja sitä soveltaa käytäntöön vaikka mikropiirejä suunnitellessa ilman että tarvitsee ymmärtää sen syvintä olemusta. Sitä ei kai ymmärrä kukaan ainakin siitä päätellen miten paljon meillä on kvanttimekaniikan tulkintoja. Onko sitä oikeaa edes keksitty?
Itse olen monimaailmatulkinnan kannalla oli sen ontologiset seuraukset miten kyseenalaisia tahansa. Olen lisäksi hyvässä seurassa sillä tämä tulkinta on tehnyt uutta tulemistaan. Näistä uusista haihatteluista Ghirardi Rimini Weber on mielenkiintoinen koska se suoraan selittää miksi kvantti-ilmiöt katoavat suuremmissa rakenteissa ja mikä parasta tämä on kokeellisesti ehkä testattavissa oleva teoria. No toisaalta olen liian vanha tämmöiseen ja siksi yleensä sanonkin että köpis riittää normaalille ihmiselle ja lopetan keskustelun tästä aiheesta tähän.
Tieteestä keskusteleminen on periaatteessa hyvin yksinkertaista, kun noudatetaan tieteellistä metodia:
- teesi
- antiteesi
- kestävien argumenttien osoittaminen
Tiedekeskustelua ei mielestäni ole:
- notaatiojumppa ilman ilmiömotiivia
- mutu-väitteet, joille on leimallista, ettei niiden esittäjä ole valmistautunut kritiikkiin ja kehittämään väitettään onnistuneen kritiikin myötä
- metakeskustelu yksittäistapauksista tai henkilöistä; yleistetty asettelu on tiedettä
Tiedekeskusteluksi voinee hyväksyä aineistotutkielmat ilman mitään kyseenalaistamista ja ihmettely kuinka sama asia voidaan esittää julkaisuissa niin monin tavoin. Tuollaisessa on kuitenkin vaara tehdä tieteestä uskontoa, kun kuitenkin kyse on kehittyvästä kulttuurista.
Tieteessä asiat ovat aina keskeneräisiä, joten rakentava tiedekeskustelu mielestäni paneutuu nimenomaan kysymyksiin, joita ei tunneta kunnollisesti ja pätevyysalueisiin, joille ei ole vielä tarpeeksi tarkkoja malleja tai niiden mittausteknikka on puutteellinen ja mallit siksi arvailua.
Olisiko tähän alustuspuheenvuorooni jotain poikkipuolista tai myönteistä kommenttia arvon keskustelijoilta?
Pari sanaa älykkyydestä. Terence Tao (synt. 1975) matematiikan Nobel-palkintoa vastaavan Fieldsin mitalin voittaja (ei varsinaisesti Nobel, mutta vastaava arvostuksessaan). Hänellä arvioidaan olevan ÄO välillä 225–230. Toisaalta William Shockley (1910–1989), joka oli mukana kehittämässä transistoritekniikkaa ja voitti Nobelin fysiikassa. Häntä pidettiin kyllä älykkäänä (ÄO arvioitu noin 125–130), mutta myöhemmin hänestä tuli tunnettu rasistisista näkemyksistään ja oudosta käytöksestään mikä heikensi hänen mainettaan. On siinä kuitenkin melko suuri ero näiden kahden välillä mikä pistääkin miettimään voisiko kova työ korvata älykkyyttä niin että pystyy saavuttamaan tieteessä jotain suurta? Vaikea arvioida tietysti kun harvan tiedemiehen ÄO on tiedossa.
Richard Feynman sanoi että saavutti kaiken kovalla työllä. Voi se olla noinkin mutta luulen että Feynman oli vain vaatimaton. Pidän häntä ehdottomasti yhtenä suurimmista neroista fysiikan alalla ja varsinkin kvanttifysiikan kehittäjänä.
Kummallista että kaikki näkevät vain matemaatikot ja fyysikot älykkäinä. Filosofeissa, kirjailijoissa, muusikoissa ja taiteilijoissa heitä ei siis ole?
Jos saavutukset puhuvat puolestaan ei ehkä ole mitään syytä testata älykkyyttään koska asia on päivänselvä. Arvioita eri tutkijoiden älykkyydestä on esitetty. En taida tietää ainoankaan testitulosta koska niitä ei ole.
Luulen että uutteralla työllä voi korvata älykkyyttä. Yliopiston läpäissee 110-120 ÄO:llä. Lukion läpäissee valtaosa ihmisistä. Toiset vain ovat käytännönläheisempiä kuin toiset ja teoria ja teoreettisuus ei kiinnosta.
Pidän myös Carl Gustaf Jungia hyvin älykkäänä ihmisenä. Myös Nietzscheä. Miksei Marxkin. Heillä ei tainnut olla niin syviä matemaattisia taitoja.
Eivät nämä nyt tämän ketjun aiheita ole. Mutta siirrettäköön keskustelu johonkin toiseen ketjuun jos on tarvetta.
Sanot: Yliopiston läpäissee 110-120 ÄO:llä. Lukion läpäissee valtaosa ihmisistä. Toiset vain ovat käytännönläheisempiä kuin toiset ja teoria ja teoreettisuus ei kiinnosta.
Mistäs noin päättelet? Minä olen itse todennut, ettei tuo pidä ollenkaan paikkaansa.
Tiedän muutamia di:tä, joilla satasen rajan ylitys on hilkulla, ja jollakin reilust alle.
Erään tehtaan toimitusjohtaja di, jonka autokuskina velipoika oli, oli aivan nolla älyltään ja moraaliltaan - ja potkuthan siitä sitten tulikin, mutta liian myöhään, kun oli ehtinyt tehdä valtavat taloudelliset vahingot hölmöilyllään.
Tuolla tiedepalsta.fi:llä akateemisilla kiistakumppanillani tuskin kenelläkään satanen on voinut ylittyä. Kun heidän edesottamuksiinsa otin kantaa, sain pari kuukautta bannia. Nyt olen kolmen kuukauden bannilla, kun sanoin jotakin, joka sai saman modetrollin taas takajaloilleen.
Tarkoitin että teoreettiset ihmiset yleensä valitsevat akateemiset opinnot. Käytännölliset ihmiset valitsenevat vaikka ammattiopiston kautta ammattikorkeaan. Tutkintokaan ei takaa oikeastaan älystä yhtään mitään. Ammattiopistoon tuli sijaiseksi varsinaisen opettajan tilalle DI tietotekniikkaa opettamaan. No, jouduin opettamaan häntä. Odotukset olivat DI:n suhteen hieman korkeammalla. Tai sitten hään oli sen viikon aineissa. Eli on minullakin kokemusta DI:stä. Tosin en yleistä.
Onneksi olkoon banneista. Minulla on nyt lopulliset bannit eli en voi palata palstalle ja en sitä tee. Pyysin useasti lopullista banaania ja ilmeisesti nyt viimeinen pyyntö toteutui käytännössä. En tiedä mikä sinun bannisi aiheutti kun en oikein enää seurannut niitä kiistelyketjuja.
Ei korkea äly takaa menestystä. Eikä tutkinto ole mikään tae älystä. Itse olen oppinut lähes kaiken koulujen ulkopuolella. Kun tarviten jotain niin opiskelen sen omatoimisesti. Ammatiopistoon mennessä odotin paljon. En oikein oppinut mitään uutta kuin sulautetut, ihan kiinnostava asia. Nyt ammattikorkeassa opiskelemassa pelien kehitystä. Taidan tehdä joko mielisairaalapelin tai sitten jonkun söpöilypelin (Söpöt iloiset karvaiset ötökät hahmoina) ;-)
Tieteestä keskusteleminen on periaatteessa hyvin yksinkertaista, kun noudatetaan tieteellistä metodia:
- teesi
- antiteesi
- kestävien argumenttien osoittaminen
Tiedekeskustelua ei mielestäni ole:
- notaatiojumppa ilman ilmiömotiivia
- mutu-väitteet, joille on leimallista, ettei niiden esittäjä ole valmistautunut kritiikkiin ja kehittämään väitettään onnistuneen kritiikin myötä
- metakeskustelu yksittäistapauksista tai henkilöistä; yleistetty asettelu on tiedettä
Tiedekeskusteluksi voinee hyväksyä aineistotutkielmat ilman mitään kyseenalaistamista ja ihmettely kuinka sama asia voidaan esittää julkaisuissa niin monin tavoin. Tuollaisessa on kuitenkin vaara tehdä tieteestä uskontoa, kun kuitenkin kyse on kehittyvästä kulttuurista.
Tieteessä asiat ovat aina keskeneräisiä, joten rakentava tiedekeskustelu mielestäni paneutuu nimenomaan kysymyksiin, joita ei tunneta kunnollisesti ja pätevyysalueisiin, joille ei ole vielä tarpeeksi tarkkoja malleja tai niiden mittausteknikka on puutteellinen ja mallit siksi arvailua.
Olisiko tähän alustuspuheenvuorooni jotain poikkipuolista tai myönteistä kommenttia arvon keskustelijoilta?
Mitäpä tuohon voi sanoa. Saako amatööri perustella väitteensä osoittamalla omaa väitettään tukevan tutkimuksen? Itsehän en tutki mitään paitsi ympäröivää maailmaa omasta näkökulmastani. Eli kannatan tuota periaatetta ja listaa.
Tieteestä keskusteleminen on periaatteessa hyvin yksinkertaista, kun noudatetaan tieteellistä metodia:
- teesi
- antiteesi
- kestävien argumenttien osoittaminen
Tiedekeskustelua ei mielestäni ole:
- notaatiojumppa ilman ilmiömotiivia
- mutu-väitteet, joille on leimallista, ettei niiden esittäjä ole valmistautunut kritiikkiin ja kehittämään väitettään onnistuneen kritiikin myötä
- metakeskustelu yksittäistapauksista tai henkilöistä; yleistetty asettelu on tiedettä
Tiedekeskusteluksi voinee hyväksyä aineistotutkielmat ilman mitään kyseenalaistamista ja ihmettely kuinka sama asia voidaan esittää julkaisuissa niin monin tavoin. Tuollaisessa on kuitenkin vaara tehdä tieteestä uskontoa, kun kuitenkin kyse on kehittyvästä kulttuurista.
Tieteessä asiat ovat aina keskeneräisiä, joten rakentava tiedekeskustelu mielestäni paneutuu nimenomaan kysymyksiin, joita ei tunneta kunnollisesti ja pätevyysalueisiin, joille ei ole vielä tarpeeksi tarkkoja malleja tai niiden mittausteknikka on puutteellinen ja mallit siksi arvailua.
Olisiko tähän alustuspuheenvuorooni jotain poikkipuolista tai myönteistä kommenttia arvon keskustelijoilta?
Mitäpä tuohon voi sanoa. Saako amatööri perustella väitteensä osoittamalla omaa väitettään tukevan tutkimuksen? Itsehän en tutki mitään paitsi ympäröivää maailmaa omasta näkökulmastani. Eli kannatan tuota periaatetta ja listaa.
Harvoinpa omiin mittauksiin pystyy vetoamaan - eli tutkimuksiin tietysti; muutenhan menisi mutuiluksi.
Itse olen monimaailmatulkinnan kannalla oli sen ontologiset seuraukset miten kyseenalaisia tahansa. Olen lisäksi hyvässä seurassa sillä tämä tulkinta on tehnyt uutta tulemistaan. Näistä uusista haihatteluista Ghirardi Rimini Weber on mielenkiintoinen koska se suoraan selittää miksi kvantti-ilmiöt katoavat suuremmissa rakenteissa ja mikä parasta tämä on kokeellisesti ehkä testattavissa oleva teoria. No toisaalta olen liian vanha tämmöiseen ja siksi yleensä sanonkin että köpis riittää normaalille ihmiselle ja lopetan keskustelun tästä aiheesta tähän.
Onko monimaailmatulkinta sama tai samankaltainen kuin multiuniversumitulkinta? Mitään havaintoahan muista universumeista ei ole. Teoriat antaa käsittääkseni mahdollisuuden lukemattomille/äärettömille määrille universumeita/maailmoja (En tarkoita tämän universumin maailmoja).
Muistaakseni taustasäteilystä on etsitty merkkejä olemmeko törmänneet toiseen universumiin. Jos alkaisin keskustelemaan aiheesta pitäisi perehtyä siihen paremmin. Ja en tiedä kirjoitammeko samasta asiasta edes.
Pari sanaa älykkyydestä. Terence Tao (synt. 1975) matematiikan Nobel-palkintoa vastaavan Fieldsin mitalin voittaja (ei varsinaisesti Nobel, mutta vastaava arvostuksessaan). Hänellä arvioidaan olevan ÄO välillä 225–230. Toisaalta William Shockley (1910–1989), joka oli mukana kehittämässä transistoritekniikkaa ja voitti Nobelin fysiikassa. Häntä pidettiin kyllä älykkäänä (ÄO arvioitu noin 125–130), mutta myöhemmin hänestä tuli tunnettu rasistisista näkemyksistään ja oudosta käytöksestään mikä heikensi hänen mainettaan. On siinä kuitenkin melko suuri ero näiden kahden välillä mikä pistääkin miettimään voisiko kova työ korvata älykkyyttä niin että pystyy saavuttamaan tieteessä jotain suurta? Vaikea arvioida tietysti kun harvan tiedemiehen ÄO on tiedossa.
Richard Feynman sanoi että saavutti kaiken kovalla työllä. Voi se olla noinkin mutta luulen että Feynman oli vain vaatimaton. Pidän häntä ehdottomasti yhtenä suurimmista neroista fysiikan alalla ja varsinkin kvanttifysiikan kehittäjänä.
Kummallista että kaikki näkevät vain matemaatikot ja fyysikot älykkäinä. Filosofeissa, kirjailijoissa, muusikoissa ja taiteilijoissa heitä ei siis ole?
Jos saavutukset puhuvat puolestaan ei ehkä ole mitään syytä testata älykkyyttään koska asia on päivänselvä. Arvioita eri tutkijoiden älykkyydestä on esitetty. En taida tietää ainoankaan testitulosta koska niitä ei ole.
Luulen että uutteralla työllä voi korvata älykkyyttä. Yliopiston läpäissee 110-120 ÄO:llä. Lukion läpäissee valtaosa ihmisistä. Toiset vain ovat käytännönläheisempiä kuin toiset ja teoria ja teoreettisuus ei kiinnosta.
Pidän myös Carl Gustaf Jungia hyvin älykkäänä ihmisenä. Myös Nietzscheä. Miksei Marxkin. Heillä ei tainnut olla niin syviä matemaattisia taitoja.
Eivät nämä nyt tämän ketjun aiheita ole. Mutta siirrettäköön keskustelu johonkin toiseen ketjuun jos on tarvetta.
Sanot: Yliopiston läpäissee 110-120 ÄO:llä. Lukion läpäissee valtaosa ihmisistä. Toiset vain ovat käytännönläheisempiä kuin toiset ja teoria ja teoreettisuus ei kiinnosta.
Mistäs noin päättelet? Minä olen itse todennut, ettei tuo pidä ollenkaan paikkaansa.
Tiedän muutamia di:tä, joilla satasen rajan ylitys on hilkulla, ja jollakin reilust alle.
Erään tehtaan toimitusjohtaja di, jonka autokuskina velipoika oli, oli aivan nolla älyltään ja moraaliltaan - ja potkuthan siitä sitten tulikin, mutta liian myöhään, kun oli ehtinyt tehdä valtavat taloudelliset vahingot hölmöilyllään.
Tuolla tiedepalsta.fi:llä akateemisilla kiistakumppanillani tuskin kenelläkään satanen on voinut ylittyä. Kun heidän edesottamuksiinsa otin kantaa, sain pari kuukautta bannia. Nyt olen kolmen kuukauden bannilla, kun sanoin jotakin, joka sai saman modetrollin taas takajaloilleen.
Tarkoitin että teoreettiset ihmiset yleensä valitsevat akateemiset opinnot. Käytännölliset ihmiset valitsenevat vaikka ammattiopiston kautta ammattikorkeaan. Tutkintokaan ei takaa oikeastaan älystä yhtään mitään. Ammattiopistoon tuli sijaiseksi varsinaisen opettajan tilalle DI tietotekniikkaa opettamaan. No, jouduin opettamaan häntä. Odotukset olivat DI:n suhteen hieman korkeammalla. Tai sitten hään oli sen viikon aineissa. Eli on minullakin kokemusta DI:stä. Tosin en yleistä.
Onneksi olkoon banneista. Minulla on nyt lopulliset bannit eli en voi palata palstalle ja en sitä tee. Pyysin useasti lopullista banaania ja ilmeisesti nyt viimeinen pyyntö toteutui käytännössä. En tiedä mikä sinun bannisi aiheutti kun en oikein enää seurannut niitä kiistelyketjuja.
Ei korkea äly takaa menestystä. Eikä tutkinto ole mikään tae älystä. Itse olen oppinut lähes kaiken koulujen ulkopuolella. Kun tarviten jotain niin opiskelen sen omatoimisesti. Ammatiopistoon mennessä odotin paljon. En oikein oppinut mitään uutta kuin sulautetut, ihan kiinnostava asia. Nyt ammattikorkeassa opiskelemassa pelien kehitystä. Taidan tehdä joko mielisairaalapelin tai sitten jonkun söpöilypelin (Söpöt iloiset karvaiset ötökät hahmoina) ;-)
Sanot tuossa: Onneksi olkoon banneista.... En tiedä mikä sinun bannisi aiheutti kun en oikein enää seurannut niitä kiistelyketjuja.
Tästä se tuli
Re: Aika fysiikan perustuksen ja universumin rakenteen kulmakivenä
Viesti Kirjoittaja asdf » 14 Tammi 2025, 19:16
Kontra kirjoitti: ↑14 Tammi 2025, 17:11
Tonttu kirjoitti: ↑14 Tammi 2025, 16:31
Kontra kirjoitti: ↑14 Tammi 2025, 15:30
Joku ehkä voisi rinnastaa käyttäytymisesi tällaiseen mentaaliseen tilaan: Erityisesti tiedollisia taitoja koskeva ylivertaisuusvinouma tunnetaan myös nimellä Dunning–Kruger-vaikutus
Tonttu
Ehkä ei kovin kaukana ole sinustakaan.
Kontra
Se voi näyttää siltä, kun arvioijan älyllinen kapasiteetti riitä läheskään yhtä korkealle.
asdf No eipä siihen montaa päivää mennyt.
.....
Tuosta asdf-modetrolli antoi kakkua 3 kk
Tuossa viimeisessä lauseessani on typo: ei-sana taas unohtui. Piti siis lukrea:
"Se voi näyttää siltä, kun arvioijan älyllinen kapasiteetti ei riitä läheskään yhtä korkealle."
