Goswell kirjoitti: ↑18 Helmi 2025, 15:11
Kontra kirjoitti: ↑18 Helmi 2025, 13:00
Goswell kirjoitti: ↑18 Helmi 2025, 11:08
Kontra kirjoitti: ↑17 Helmi 2025, 17:17
Goswell kirjoitti: ↑17 Helmi 2025, 16:46
Abezethibou kirjoitti: ↑17 Helmi 2025, 15:49
Nääh kvanttigravitaatiota tarvi kun lähestyttäessä Plankin skaalaa tai kun lähestytään ääretöntä avaruuden kaareutumisessa tms. Suhtiksella pärjää melkein kaikessa. Koittakaa nyt ensin ymmärtää edes sen perusteet oikein.
Ei kato kun ne perusteetkin on hiukan persiillään, laitetaan ne perusteet ensin puikkarille.
Gravitaation vaikutus on siellä kvanttitasolla, ei kappaletasolla.
Kontralle.
Vaikuttaako gravitaatio vapaasti putoavaan kelloon, vai vaikuttaako gravitaatio vasta silloin kelloon kun sen gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys estetään. Satelliittien kellot on vapaasti putoavia, vain maan kellon putoaminen on estynyt.
Lentokoneessa putoaminen on myös estetty, vain kellon korkeus muuttuu maanpintaan nähden. Jos ja kun gravitaatio kerran vaikuttaa kellonkäyntiin, gravikentällä on merkitystä, kun maapallo pyörii ja gravikenttä pyörii maan mukana, sillä on vaikutusta lennetäänkö pyörimissuuntaan vai sitä vastaan, ydin myös pyörii eri nopeudella kuin maan pinta, kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Kun satelliitti lentää vakiokorkeudella, gravitaatio ei muutu, joten satelliitin liike suunnasta riippumatta ei vaikuta kellon käyntiin.
Aikadilataatio nopeuden funktiona riippuu satelliitin ratanopeudesta, eikä se noteeraa maapallon pyörimistä mitenkään, kun se liikkuu pyörimättömän Maan koordinaatistossa, ja gravitaatio-dilataatio riippuu radan korkeudesta.
Olen sanonut sulle monta kertaa, että osta tai lainaa kirjastosta lukion matematiikan kirjat, että pääset jyvälle fysiikan perusteista, ettet olisi täällä jatkuvasti hupiagrekaattina. Suomenkielen opettajalta ehkä kannattaisi ottaa kirjoitustunteja lisäksi.
Ei tässä iässä enään viitsi kirjoitustunteja ottaa, asia selvinnee ilman niitäkin.
Sateliitti on eriasia kuin lentokone, satelliitti pysyy korkeudessaan juurikin gravitaation voimakkuuden ja jatkuvan putoamisen avulla, niiden tulee olla sopusoinnussa jotta korkeus säilyisi, lentokone taas tukeutuu ilmamassaan nopeuden suhteen.
Nopeudella tyhjässä avaruudessa ei ole merkitystä kellonkäyntiin.
Etpä näytä selviävän.
Sinä myös usein lörpöttelet ihan tyhjänpäiväisiä juttuja kaikille itsestään selvistä asioista.
Esimerkiksi se juttusi fotonien tiheneminen lähestyttäessä valolähdettä ja harvenaminen siitä etäännyttäessä. Luuletko, että täällä on joku, jolle tuo ei ole itsestään selvä asia.
Tyhjää avaruutta ei ole olemassa - on vain tähtien, galaksien, galaksiryhmien välisiä tiloja, ja jos niissä vaikka asteroidi liikkuu, sen nopeus noiden suhteen voidaan määrittää ja siitä vastaava aikadilataatio niiden suhteen.
Kun vaikkapa Linnunradalla halutaan tietää jokin tähden nopeudesta seuraava aika meidän aikaamme verrattuna, kyllä se voidaan laskea.
Meidän aurinkokuntamme nopeus Linnunradalla Tyhjää avaruutta ei ole olemassa - on vain tähtien, galaksien, galaksiryhmien välisiä tiloja, ja jos niissä vaikka asteroidi liikkuu, sen nopeus noiden suhteen voidaan määrittää ja siitä vastaava aikadilataatio niiden suhteen.
Kun vaikkapa Linnunradalla halutaan tietää jokin tähden nopeudesta seuraava aika meidän aikaamme verrattuna, kyllä se voidaan laskea.
Meidän aurinkokuntamme nopeus Linnunradalla noin 240 km/s, jonka suhteen meidän aikadilataatio
on helppo laskea. Kun se nopeus vähennetään tutkittaessa jonkin tähden nopeutta, saadaan helposti myös sen tähden nopeus ja aikadilataatio lasketuksi.
Syvemmällä Linnunradassa gravitaatio on suurempi kuin täällä laidalla, joten sekin ja tähden oma gravitaatio hidastaa aikaa nopeuden lisäksi. Kun se nopeus vähennetään tutkittaessa jonkin tähden nopeutta, saadaan helposti myös sen tähden nopeus ja aikadilataatio lasketuksi.
Suurin osa porukasta ei tajua siitä yhtään mitään, mikään ei harvene eikä tihene, tuo on vain eri liiketilasta tapahtuvan mittaustapahtuman luoma ilmiö, itse lähete pysyy muuttumattomana, jokaiselle oma aikadilataatio tulee tuosta, mitään todellista muutosta ei lähteessä ole.
Aivan oikein meni seuraava, "on vain tähtien, galaksien, galaksiryhmien välisiä tiloja, ja jos niissä vaikka asteroidi liikkuu, sen nopeus noiden suhteen voidaan määrittää ja siitä vastaava aikadilataatio niiden suhteen." se johtuu mittaustapahtumasta eri liiketilasta, jokaiselle on oma muutos, lähde ei koe mitään muutosta.
Ei ole aikadilataatiossa kyse mistään mittaustapahtuman vaikutuksesta vaan tästä:
Ajan kulkunopeus hidastuu gravitaatiokiihtyvyyden ja liikkeen kiihtyvyyden funktiona (ekvivalenssi). Liikkeen kiihtyvyyden seurauksena ajan hidastuessa aikajaksot venyvät nopeuden funktiona - aika on suhteellinen nopeuteen.
Kun tarkastelukoordinaatistossa kelloa kiihdytetään, sen käynti todetaan hidastuvan kiihtyvyyden funktiona. Kun kiihdytys lakkaa ja liike jatkuu saavutetulla nopeudella, kellon todetaan käyvän hitaammin kuin levossa, ja kellon jättämä kasvaa, mitä pidempään se liikkuu tuolla nopeudella. Kun kellon liikettä jarrutetaan, sen käynti todetaan nopeutuvan jarrukiihtyvyyden funktiona, ja kun se on pysähtynyt, käynti todetaan palaneen samaksi, kuin ennen kiihdytystä. Kellon jättämä jää siis pysyväksi. Kello käy kuitenkin normaalisti omassa koordinaatistossaan, jossa aika hidastuu.
Kun ”paikalleen lukitussa” koordinaatistossa kohde kiihdytetään, sen ajan kulku- nopeus eli ”ajankäynti” siis hidastuu - aika alkaa jätättää (vrt kellon jätättäminen). Kiihtyvyyden hidastamalla ajankäynnillä ei ole suuntaa, (kuten ei ole kellon näyttämällä ajallakaan), eikä kohteen liikkeen suunnalla ole siksi merkitystä, ja voi vaihdella ja kiertää vaikka ympyrärataa. Vrt valokello, jossa ajan hidastuminen havaitsijan suhteen todetaan sekä kellon etääntyessä että lähestyessä. Paikallaan olevia koordinaatistoja ei ole olemassa.
Kiihdytyksen lakattua kohde jatkaa liikettä saamallaan nopeudella, ja ajankäyntikin jatkaa sillä jättämällä, minkä kiihtyvyys on sille antanut. Kun jätättävän kellon jättämä kasvaa kellon jatkaessa käyntiään, samalla tavalla kohteen liikkuessa tasaisella nopeudella inertiaalissa nopeuden pysyessä samana, kohteen ajankäynnin jättämä hidastaa (venyttää) kumuloituvasti aikaa Lorentzin ajan dilataatio-yhtälön mukaan. Kun sanotaan, että nopeus hidastaa aikaa, siinä on yhtä vähän järkeä, kun sanottaisiin, että aika hidastaa jätättävän kellon käyntiä.
∆t’ = ∆t /√(1- v²/c²)
; ∆t = aikajakso liikkuvassa kohteessa
; ∆t’ = koordinaatiston suhteen liikkuvan kohteen venynyt aikajakso
Koordinaatistossa havaitaan siinä liikkuvan kohteen tapahtumat hitaampina, aikavälit pidentyneinä suhteessa
1/√(1- v²/c²). Kun kohteen liike lakkaa, ajankäynti palaa normaaliksi, mutta kohteen aikaan on jäänyt pysyvä jättämä.
Liikkuvassa kohteessa ∆t = 1,000 s kestää sinun paikallaan olevalla kellolla mitaten esim ∆t’= 1,001 s. Kun sinä paikallaan mittaat tapahtuman kestäneen 1,000 s, sinun suhteen liikkuvan kohteen hitaammin käyvällä kellolla se kestää 0,999 s.