Matikkaa tietokoneella

[Kontra]

laskimia.jpg
Käyttääkö kukaan muu enää taskulaskinta? Minä käytän ja itse asiassa keräilen niitä. Tekisi mieli myös hommata laskutikku, mutta niitä ei taida enää saada uusia. Käytettykin kelpaa jos jossain tulee vastaan. Suurempia kalliita unelmia on curta ja mekaaninen nauhalaskin.

Minä käytän laskimien Rolls Roycea Texas Instruments TI-36X SOLAR, jonka työkaverilta sain synttärilahjaksi, kun täytin 50 vuonna 1995. Ei tarvitse vaihtaa paristoja, eikä ladata koskaan. Kaikki funktiot löytyy, mitä vain matematiikan maailmassa tiedetään. 

Mulla on myös laskutikkujen aatelia Faber Castell puurunkoinen uuden veroinen, vaikka käytetty 4 vuotta opiskeluaikana 60-luvulla. On toinenkin lyhyempi muovinen - verraton peli sekin vielä.

Masa-Yards:in Martin Saarikangas sanoi käyttäneensä laivan suunnittelussa niin pitkää laskutikua, että sai  sillä neljän numeron tarkkuuden. Mainio mies joka suhteessa tuo Saarikangas. Polilla oli opiskellut lentokoneiden rakentamista, mutta ei kauaa kestänyt, kun lavatekniikka oli hallinnassa.   

Tekn. opistossa matematiikan lehtori veteli taululle yhtälöitä, ja kyseli meiltä laskujen tuloksia. Eräs kaveri halusi aina loistaa laskutikun käytön nopeudellaan, mutta usein tulos oli väärä, jolloin vakiopuolustus oli: "kieli venynyt".  
.....
Mitä ovat curta ja mekaaninen nauhalaskin?     

[Abezethibou]

Mitä ovat curta ja mekaaninen nauhalaskin?

Curta on insinööritaidon mestarinäyte. Mekaaninen laskukone joka melkein mahtuu taskuun.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Curta

Mekaaninen nauhalaskin on suunnilleen saman näköinen kuin elektroninenkin, mutta laskenta tapahtuu mekaanisesti hammaspyörien, vipujen ja muiden mekaanisten osien toimesta. Käyttövoimansa se saa joko käsikäyttöisestä kammesta tai sähkömoottorista myöhemmissä malleissa.

[Kontra]

Mitä ovat curta ja mekaaninen nauhalaskin?

Curta on insinööritaidon mestarinäyte. Mekaaninen laskukone joka melkein mahtuu taskuun.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Curta

Mekaaninen nauhalaskin on suunnilleen saman näköinen kuin elektroninenkin, mutta laskenta tapahtuu mekaanisesti hammaspyörien, vipujen ja muiden mekaanisten osien toimesta. Käyttövoimansa se saa joko käsikäyttöisestä kammesta tai sähkömoottorista myöhemmissä malleissa.

Lontoossa kävin aikoinaan Tekniikan museossa vai mikä museo oli nimeltään, en muista. Siellä oli mekaaninen analogialaskin. Se oli noin 5m x 3 m muistini mukaan. Aivan käsittämätöntä mekaniikkaa - sellaisen suunnittelijaa voisin pitää nerona, kun siitä ÄO:sta on täällä ollut juttua äskettäin. 

[Eusa]

Pimeä-rakenneaine.jpg (235.55 KiB) Katsottu 2724 kertaa

Simulaatio entrooppista laajenemista välittävästä pimeästä rakenneaineesta Aurinkokunnan naapurustossa.

[Eusa]

Pimeä-rakenneaine-b.jpg (201.44 KiB) Katsottu 2709 kertaa

Toiselta kulmalta.

[Eusa]

Pimeä-rakenneaine-c.jpg (232.7 KiB) Katsottu 2688 kertaa

Tästä suunnasta näkyy hyvin kuinka tähtikuntien vakaat pallogeometriat muodostavat sumean solitonimaisen staattisen kuplan, jossa ei pimeää ainetta juuri ole, mutta väliköissä kaikensuuntaiset kenttäpäivitykset fluktuoivat jatkuvasti nollageodeesijännityksiä antaen massaekvivalenttia.

Saa nähdä ehtiikö milloin koodata simulaation kokonaisesta kierteisgalaksista...