Kun haastaa suhteellisuusteoriaa, tulisi osoittaa (valu)virhe systemaattisin teorian periaatteiden ruotimisin.
Ei riitä moittia symmetriaa jonkin maapallon pyörimisen perusteella.
Parempiakin suhtiksen haastoja on nähty.
Vaikuttaa siltä, ettei Einstein oivaltanut, mistä johtui, että aika hidastui nopeuden funktiona. Aikahan ei hidastu nopeuden seurauksena, vaan kiihtyvyyden seurauksena, ja nopeus vain ylläpitää hidastumista samaan tapaan kuin aika kasvattaa jätättävän kellon jättämää.
Suosittelen, että yrität kunnolla selvittää mikä ero on ajalla ja ikääntymisvauhdilla eli toisen kellon havaittavalla ajanjuoksun näyttämällä ja sen muuttumisella oman kellosi suhteen, toisin sanoen aikadilataatiolla ja ikääntymiserolla.
Se kuinka toinen kello näyttää jätättävän tasaisesti, kertoo, että myös sen avaruudellinen sijanti sinun suhteesi muuttuu tasaisesti.
Kun kappale kiihtyy, sen aikajuoksun vauhti muuttuu, mutta sen avaruudellnen sijainti ei voikaan muuttua vastaavasti,koska muuten 4-ulotteinen kirjanpito menisi sekaisin.
Aika voidaan selittää prosesseilla, joissa kiihtyvyys fluktuoi symmetrisesti yhteisen keskiön suhteen - silloin sekä muutosvauhti että avaruudellisen sijainnin kehitys muodostavat suljetun systeemin, jolle siten määrittyy itseisaika ja massa eriytyneelle havaitsijalle mitattavaksi.
Sinun ajatteluasi haittaa se, että ajattelet yksinkertaisesta asiasta käsittämättömän monimutkaisesti, ja tuhlaat aikaasi rimpuillessasi irti mahdollisuudesta ymmärtää luonnonlakien mukaista suhteellisuutta.
Mistä kummasta olet saanut päähäsi, ettei kellon osoittama ajan hidastuminen muka vastaa sen mukana matkustavan ikääntymistä - mieltä vailla oleva uskomus.
Kello tietysti näyttää kantajansa ikääntymistä. Kyse on erillisen havaitsijan tilanteesta ja samanaikaisuuden suhteellisuudesta ja siitä kuinka kohteiden välinen erillisyys on osa 4-intervallia, jossa ei pohjimmiltaan erotella avaruussijaintia ja aikaa toisistaan - vaan vain mittarikohtaisin projektioin.
Havaittava kello näyttää kuvajaisen lähteestä, sillä ei ole mitään tekemistä todellisen lähteen kanssa fyysisesti, vain kuvajainen, itse lähde on toisaalla ja samassa ajassa havaitsijan kanssa, symmetrinen tilanne, kiihtyvyydessä havaittava kello todella käy hitaammin mutta yhteistä aikaa ei ole olemassa jonka suhteen aikaeroa voisi tulla, olevaisuus on sama, kellonkäynti eri.
Kun haastaa suhteellisuusteoriaa, tulisi osoittaa (valu)virhe systemaattisin teorian periaatteiden ruotimisin.
Ei riitä moittia symmetriaa jonkin maapallon pyörimisen perusteella.
Parempiakin suhtiksen haastoja on nähty.
Vaikuttaa siltä, ettei Einstein oivaltanut, mistä johtui, että aika hidastui nopeuden funktiona. Aikahan ei hidastu nopeuden seurauksena, vaan kiihtyvyyden seurauksena, ja nopeus vain ylläpitää hidastumista samaan tapaan kuin aika kasvattaa jätättävän kellon jättämää.
Suosittelen, että yrität kunnolla selvittää mikä ero on ajalla ja ikääntymisvauhdilla eli toisen kellon havaittavalla ajanjuoksun näyttämällä ja sen muuttumisella oman kellosi suhteen, toisin sanoen aikadilataatiolla ja ikääntymiserolla.
Se kuinka toinen kello näyttää jätättävän tasaisesti, kertoo, että myös sen avaruudellinen sijanti sinun suhteesi muuttuu tasaisesti.
Kun kappale kiihtyy, sen aikajuoksun vauhti muuttuu, mutta sen avaruudellnen sijainti ei voikaan muuttua vastaavasti,koska muuten 4-ulotteinen kirjanpito menisi sekaisin.
Aika voidaan selittää prosesseilla, joissa kiihtyvyys fluktuoi symmetrisesti yhteisen keskiön suhteen - silloin sekä muutosvauhti että avaruudellisen sijainnin kehitys muodostavat suljetun systeemin, jolle siten määrittyy itseisaika ja massa eriytyneelle havaitsijalle mitattavaksi.
Sinun ajatteluasi haittaa se, että ajattelet yksinkertaisesta asiasta käsittämättömän monimutkaisesti, ja tuhlaat aikaasi rimpuillessasi irti mahdollisuudesta ymmärtää luonnonlakien mukaista suhteellisuutta.
Mistä kummasta olet saanut päähäsi, ettei kellon osoittama ajan hidastuminen muka vastaa sen mukana matkustavan ikääntymistä - mieltä vailla oleva uskomus.
Kello tietysti näyttää kantajansa ikääntymistä. Kyse on erillisen havaitsijan tilanteesta ja samanaikaisuuden suhteellisuudesta ja siitä kuinka kohteiden välinen erillisyys on osa 4-intervallia, jossa ei pohjimmiltaan erotella avaruussijaintia ja aikaa toisistaan - vaan vain mittarikohtaisin projektioin.
Havaittava kello näyttää kuvajaisen lähteestä, sillä ei ole mitään tekemistä todellisen lähteen kanssa fyysisesti, vain kuvajainen, itse lähde on toisaalla ja samassa ajassa havaitsijan kanssa, symmetrinen tilanne, kiihtyvyydessä havaittava kello todella käy hitaammin mutta yhteistä aikaa ei ole olemassa jonka suhteen aikaeroa voisi tulla, olevaisuus on sama, kellonkäynti eri.
Ketjussa on tarkoitus esittää kritiikkiä suhteellisuusteoriasta.
Kommenttisi ei liity ketjun aiheeseen mitenkään, täyttää vain turhaan ketjua ja joudun vähän väliä lataamaan Ajan hidastumisen tiedoston uudelleen.
Vaikuttaa siltä, ettei Einstein oivaltanut, mistä johtui, että aika hidastui nopeuden funktiona. Aikahan ei hidastu nopeuden seurauksena, vaan kiihtyvyyden seurauksena, ja nopeus vain ylläpitää hidastumista samaan tapaan kuin aika kasvattaa jätättävän kellon jättämää.
Suosittelen, että yrität kunnolla selvittää mikä ero on ajalla ja ikääntymisvauhdilla eli toisen kellon havaittavalla ajanjuoksun näyttämällä ja sen muuttumisella oman kellosi suhteen, toisin sanoen aikadilataatiolla ja ikääntymiserolla.
Se kuinka toinen kello näyttää jätättävän tasaisesti, kertoo, että myös sen avaruudellinen sijanti sinun suhteesi muuttuu tasaisesti.
Kun kappale kiihtyy, sen aikajuoksun vauhti muuttuu, mutta sen avaruudellnen sijainti ei voikaan muuttua vastaavasti,koska muuten 4-ulotteinen kirjanpito menisi sekaisin.
Aika voidaan selittää prosesseilla, joissa kiihtyvyys fluktuoi symmetrisesti yhteisen keskiön suhteen - silloin sekä muutosvauhti että avaruudellisen sijainnin kehitys muodostavat suljetun systeemin, jolle siten määrittyy itseisaika ja massa eriytyneelle havaitsijalle mitattavaksi.
Sinun ajatteluasi haittaa se, että ajattelet yksinkertaisesta asiasta käsittämättömän monimutkaisesti, ja tuhlaat aikaasi rimpuillessasi irti mahdollisuudesta ymmärtää luonnonlakien mukaista suhteellisuutta.
Mistä kummasta olet saanut päähäsi, ettei kellon osoittama ajan hidastuminen muka vastaa sen mukana matkustavan ikääntymistä - mieltä vailla oleva uskomus.
Kello tietysti näyttää kantajansa ikääntymistä. Kyse on erillisen havaitsijan tilanteesta ja samanaikaisuuden suhteellisuudesta ja siitä kuinka kohteiden välinen erillisyys on osa 4-intervallia, jossa ei pohjimmiltaan erotella avaruussijaintia ja aikaa toisistaan - vaan vain mittarikohtaisin projektioin.
Havaittava kello näyttää kuvajaisen lähteestä, sillä ei ole mitään tekemistä todellisen lähteen kanssa fyysisesti, vain kuvajainen, itse lähde on toisaalla ja samassa ajassa havaitsijan kanssa, symmetrinen tilanne, kiihtyvyydessä havaittava kello todella käy hitaammin mutta yhteistä aikaa ei ole olemassa jonka suhteen aikaeroa voisi tulla, olevaisuus on sama, kellonkäynti eri.
Ketjussa on tarkoitus esittää kritiikkiä suhteellisuusteoriasta.
Kommenttisi ei liity ketjun aiheeseen mitenkään, täyttää vain turhaan ketjua ja joudun vähän väliä lataamaan Ajan hidastumisen tiedoston uudelleen.
Eiköhän tuo nyt liity aika oleellisesti ajan käsitteeseen.
Viimeksi muokannut Goswell, 24 Helmi 2025, 12:28. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kun haastaa suhteellisuusteoriaa, tulisi osoittaa (valu)virhe systemaattisin teorian periaatteiden ruotimisin.
Ei riitä moittia symmetriaa jonkin maapallon pyörimisen perusteella.
Parempiakin suhtiksen haastoja on nähty.
Vaikuttaa siltä, ettei Einstein oivaltanut, mistä johtui, että aika hidastui nopeuden funktiona. Aikahan ei hidastu nopeuden seurauksena, vaan kiihtyvyyden seurauksena, ja nopeus vain ylläpitää hidastumista samaan tapaan kuin aika kasvattaa jätättävän kellon jättämää.
Suosittelen, että yrität kunnolla selvittää mikä ero on ajalla ja ikääntymisvauhdilla eli toisen kellon havaittavalla ajanjuoksun näyttämällä ja sen muuttumisella oman kellosi suhteen, toisin sanoen aikadilataatiolla ja ikääntymiserolla.
Se kuinka toinen kello näyttää jätättävän tasaisesti, kertoo, että myös sen avaruudellinen sijanti sinun suhteesi muuttuu tasaisesti.
Kun kappale kiihtyy, sen aikajuoksun vauhti muuttuu, mutta sen avaruudellnen sijainti ei voikaan muuttua vastaavasti,koska muuten 4-ulotteinen kirjanpito menisi sekaisin.
Aika voidaan selittää prosesseilla, joissa kiihtyvyys fluktuoi symmetrisesti yhteisen keskiön suhteen - silloin sekä muutosvauhti että avaruudellisen sijainnin kehitys muodostavat suljetun systeemin, jolle siten määrittyy itseisaika ja massa eriytyneelle havaitsijalle mitattavaksi.
Sinun ajatteluasi haittaa se, että ajattelet yksinkertaisesta asiasta käsittämättömän monimutkaisesti, ja tuhlaat aikaasi rimpuillessasi irti mahdollisuudesta ymmärtää luonnonlakien mukaista suhteellisuutta.
Mistä kummasta olet saanut päähäsi, ettei kellon osoittama ajan hidastuminen muka vastaa sen mukana matkustavan ikääntymistä - mieltä vailla oleva uskomus.
Kello tietysti näyttää kantajansa ikääntymistä. Kyse on erillisen havaitsijan tilanteesta ja samanaikaisuuden suhteellisuudesta ja siitä kuinka kohteiden välinen erillisyys on osa 4-intervallia, jossa ei pohjimmiltaan erotella avaruussijaintia ja aikaa toisistaan - vaan vain mittarikohtaisin projektioin.
Taas asiaan kuulumatonta selittelyä?
Samanaikaisuuden suhteellisuudella ei ole tässä mitään osuutta, kun kellot verrataan aluksen paluun jälkeen Maassa.
Ainoa tapahan saada ikäeroa aikaan, on rikkoa suhteellisen samanaikaisuuden symmetria.
Vaikuttaa siltä, ettei Einstein oivaltanut, mistä johtui, että aika hidastui nopeuden funktiona. Aikahan ei hidastu nopeuden seurauksena, vaan kiihtyvyyden seurauksena, ja nopeus vain ylläpitää hidastumista samaan tapaan kuin aika kasvattaa jätättävän kellon jättämää.
Suosittelen, että yrität kunnolla selvittää mikä ero on ajalla ja ikääntymisvauhdilla eli toisen kellon havaittavalla ajanjuoksun näyttämällä ja sen muuttumisella oman kellosi suhteen, toisin sanoen aikadilataatiolla ja ikääntymiserolla.
Se kuinka toinen kello näyttää jätättävän tasaisesti, kertoo, että myös sen avaruudellinen sijanti sinun suhteesi muuttuu tasaisesti.
Kun kappale kiihtyy, sen aikajuoksun vauhti muuttuu, mutta sen avaruudellnen sijainti ei voikaan muuttua vastaavasti,koska muuten 4-ulotteinen kirjanpito menisi sekaisin.
Aika voidaan selittää prosesseilla, joissa kiihtyvyys fluktuoi symmetrisesti yhteisen keskiön suhteen - silloin sekä muutosvauhti että avaruudellisen sijainnin kehitys muodostavat suljetun systeemin, jolle siten määrittyy itseisaika ja massa eriytyneelle havaitsijalle mitattavaksi.
Sinun ajatteluasi haittaa se, että ajattelet yksinkertaisesta asiasta käsittämättömän monimutkaisesti, ja tuhlaat aikaasi rimpuillessasi irti mahdollisuudesta ymmärtää luonnonlakien mukaista suhteellisuutta.
Mistä kummasta olet saanut päähäsi, ettei kellon osoittama ajan hidastuminen muka vastaa sen mukana matkustavan ikääntymistä - mieltä vailla oleva uskomus.
Kello tietysti näyttää kantajansa ikääntymistä. Kyse on erillisen havaitsijan tilanteesta ja samanaikaisuuden suhteellisuudesta ja siitä kuinka kohteiden välinen erillisyys on osa 4-intervallia, jossa ei pohjimmiltaan erotella avaruussijaintia ja aikaa toisistaan - vaan vain mittarikohtaisin projektioin.
Taas asiaan kuulumatonta selittelyä?
Samanaikaisuuden suhteellisuudella ei ole tässä mitään osuutta, kun kellot verrataan aluksen paluun jälkeen Maassa.
Ainoa tapahan saada ikäeroa aikaan, on rikkoa suhteellisen samanaikaisuuden symmetria.
Minun tietääkseni tiede ei tunne käsitettä suhteellisen samanaikaisuuden symmetriaa, mutta eusafysiikka ilmeisesti tuntee.
Suosittelen, että yrität kunnolla selvittää mikä ero on ajalla ja ikääntymisvauhdilla eli toisen kellon havaittavalla ajanjuoksun näyttämällä ja sen muuttumisella oman kellosi suhteen, toisin sanoen aikadilataatiolla ja ikääntymiserolla.
Se kuinka toinen kello näyttää jätättävän tasaisesti, kertoo, että myös sen avaruudellinen sijanti sinun suhteesi muuttuu tasaisesti.
Kun kappale kiihtyy, sen aikajuoksun vauhti muuttuu, mutta sen avaruudellnen sijainti ei voikaan muuttua vastaavasti,koska muuten 4-ulotteinen kirjanpito menisi sekaisin.
Aika voidaan selittää prosesseilla, joissa kiihtyvyys fluktuoi symmetrisesti yhteisen keskiön suhteen - silloin sekä muutosvauhti että avaruudellisen sijainnin kehitys muodostavat suljetun systeemin, jolle siten määrittyy itseisaika ja massa eriytyneelle havaitsijalle mitattavaksi.
Sinun ajatteluasi haittaa se, että ajattelet yksinkertaisesta asiasta käsittämättömän monimutkaisesti, ja tuhlaat aikaasi rimpuillessasi irti mahdollisuudesta ymmärtää luonnonlakien mukaista suhteellisuutta.
Mistä kummasta olet saanut päähäsi, ettei kellon osoittama ajan hidastuminen muka vastaa sen mukana matkustavan ikääntymistä - mieltä vailla oleva uskomus.
Kello tietysti näyttää kantajansa ikääntymistä. Kyse on erillisen havaitsijan tilanteesta ja samanaikaisuuden suhteellisuudesta ja siitä kuinka kohteiden välinen erillisyys on osa 4-intervallia, jossa ei pohjimmiltaan erotella avaruussijaintia ja aikaa toisistaan - vaan vain mittarikohtaisin projektioin.
Havaittava kello näyttää kuvajaisen lähteestä, sillä ei ole mitään tekemistä todellisen lähteen kanssa fyysisesti, vain kuvajainen, itse lähde on toisaalla ja samassa ajassa havaitsijan kanssa, symmetrinen tilanne, kiihtyvyydessä havaittava kello todella käy hitaammin mutta yhteistä aikaa ei ole olemassa jonka suhteen aikaeroa voisi tulla, olevaisuus on sama, kellonkäynti eri.
Ketjussa on tarkoitus esittää kritiikkiä suhteellisuusteoriasta.
Kommenttisi ei liity ketjun aiheeseen mitenkään, täyttää vain turhaan ketjua ja joudun vähän väliä lataamaan Ajan hidastumisen tiedoston uudelleen.
Eiköhän tuo nyt liity aika oleellisesti ajan käsitteeseen.
Varmaankin sinun käsityksesi mukaan, mutta suhteellisuusteorian kritiikkiin se ei liity.
Suosittelen, että yrität kunnolla selvittää mikä ero on ajalla ja ikääntymisvauhdilla eli toisen kellon havaittavalla ajanjuoksun näyttämällä ja sen muuttumisella oman kellosi suhteen, toisin sanoen aikadilataatiolla ja ikääntymiserolla.
Se kuinka toinen kello näyttää jätättävän tasaisesti, kertoo, että myös sen avaruudellinen sijanti sinun suhteesi muuttuu tasaisesti.
Kun kappale kiihtyy, sen aikajuoksun vauhti muuttuu, mutta sen avaruudellnen sijainti ei voikaan muuttua vastaavasti,koska muuten 4-ulotteinen kirjanpito menisi sekaisin.
Aika voidaan selittää prosesseilla, joissa kiihtyvyys fluktuoi symmetrisesti yhteisen keskiön suhteen - silloin sekä muutosvauhti että avaruudellisen sijainnin kehitys muodostavat suljetun systeemin, jolle siten määrittyy itseisaika ja massa eriytyneelle havaitsijalle mitattavaksi.
Sinun ajatteluasi haittaa se, että ajattelet yksinkertaisesta asiasta käsittämättömän monimutkaisesti, ja tuhlaat aikaasi rimpuillessasi irti mahdollisuudesta ymmärtää luonnonlakien mukaista suhteellisuutta.
Mistä kummasta olet saanut päähäsi, ettei kellon osoittama ajan hidastuminen muka vastaa sen mukana matkustavan ikääntymistä - mieltä vailla oleva uskomus.
Kello tietysti näyttää kantajansa ikääntymistä. Kyse on erillisen havaitsijan tilanteesta ja samanaikaisuuden suhteellisuudesta ja siitä kuinka kohteiden välinen erillisyys on osa 4-intervallia, jossa ei pohjimmiltaan erotella avaruussijaintia ja aikaa toisistaan - vaan vain mittarikohtaisin projektioin.
Taas asiaan kuulumatonta selittelyä?
Samanaikaisuuden suhteellisuudella ei ole tässä mitään osuutta, kun kellot verrataan aluksen paluun jälkeen Maassa.
Ainoa tapahan saada ikäeroa aikaan, on rikkoa suhteellisen samanaikaisuuden symmetria.
Minun tietääkseni tiede ei tunne käsitettä suhteellisen samanaikaisuuden symmetriaa, mutta eusafysiikka ilmeisesti tuntee.
Kun kaikki inertiaalikoordinaatistot ovat symmetrisessä asemassa toisiinsa nähden (eli yksikään ei ole "oikeampi" kuin toinen), Lorentzin symmetria tai Poincarén symmetria ovat myös osuvia termejä, mutta "suhteellisen samanaikaisuuden symmetria" voisi olla hyvä ilmaisu tuomaan esiin erityisesti aikojen käsittelyn roolia suhteellisuusteoriassa.
Sinun ajatteluasi haittaa se, että ajattelet yksinkertaisesta asiasta käsittämättömän monimutkaisesti, ja tuhlaat aikaasi rimpuillessasi irti mahdollisuudesta ymmärtää luonnonlakien mukaista suhteellisuutta.
Mistä kummasta olet saanut päähäsi, ettei kellon osoittama ajan hidastuminen muka vastaa sen mukana matkustavan ikääntymistä - mieltä vailla oleva uskomus.
Kello tietysti näyttää kantajansa ikääntymistä. Kyse on erillisen havaitsijan tilanteesta ja samanaikaisuuden suhteellisuudesta ja siitä kuinka kohteiden välinen erillisyys on osa 4-intervallia, jossa ei pohjimmiltaan erotella avaruussijaintia ja aikaa toisistaan - vaan vain mittarikohtaisin projektioin.
Havaittava kello näyttää kuvajaisen lähteestä, sillä ei ole mitään tekemistä todellisen lähteen kanssa fyysisesti, vain kuvajainen, itse lähde on toisaalla ja samassa ajassa havaitsijan kanssa, symmetrinen tilanne, kiihtyvyydessä havaittava kello todella käy hitaammin mutta yhteistä aikaa ei ole olemassa jonka suhteen aikaeroa voisi tulla, olevaisuus on sama, kellonkäynti eri.
Ketjussa on tarkoitus esittää kritiikkiä suhteellisuusteoriasta.
Kommenttisi ei liity ketjun aiheeseen mitenkään, täyttää vain turhaan ketjua ja joudun vähän väliä lataamaan Ajan hidastumisen tiedoston uudelleen.
Eiköhän tuo nyt liity aika oleellisesti ajan käsitteeseen.
Varmaankin sinun käsityksesi mukaan, mutta suhteellisuusteorian kritiikkiin se ei liity.
Mietippäs seuraavaa, kumpikin kaksonen havaitsee toisistaan vain kuvajaisen, kuvajainen voi vääristyä, lähde ei. Liikkuva valokello on havaitsijalle vain kuvajainen, kuvajainen voi vääristyä, lähde ei.
Sinun ajatteluasi haittaa se, että ajattelet yksinkertaisesta asiasta käsittämättömän monimutkaisesti, ja tuhlaat aikaasi rimpuillessasi irti mahdollisuudesta ymmärtää luonnonlakien mukaista suhteellisuutta.
Mistä kummasta olet saanut päähäsi, ettei kellon osoittama ajan hidastuminen muka vastaa sen mukana matkustavan ikääntymistä - mieltä vailla oleva uskomus.
Kello tietysti näyttää kantajansa ikääntymistä. Kyse on erillisen havaitsijan tilanteesta ja samanaikaisuuden suhteellisuudesta ja siitä kuinka kohteiden välinen erillisyys on osa 4-intervallia, jossa ei pohjimmiltaan erotella avaruussijaintia ja aikaa toisistaan - vaan vain mittarikohtaisin projektioin.
Taas asiaan kuulumatonta selittelyä?
Samanaikaisuuden suhteellisuudella ei ole tässä mitään osuutta, kun kellot verrataan aluksen paluun jälkeen Maassa.
Ainoa tapahan saada ikäeroa aikaan, on rikkoa suhteellisen samanaikaisuuden symmetria.
Minun tietääkseni tiede ei tunne käsitettä suhteellisen samanaikaisuuden symmetriaa, mutta eusafysiikka ilmeisesti tuntee.
Kun kaikki inertiaalikoordinaatistot ovat symmetrisessä asemassa toisiinsa nähden (eli yksikään ei ole "oikeampi" kuin toinen), Lorentzin symmetria tai Poincarén symmetria ovat myös osuvia termejä, mutta "suhteellisen samanaikaisuuden symmetria" voisi olla hyvä ilmaisu tuomaan esiin erityisesti aikojen käsittelyn roolia suhteellisuusteoriassa.
Ei ole olemassa symmetrisiä inertiaalikoordinaatistoja muualla kuin omien aivojen käyttöön kykenemättömien korvien välissä.
Sama on tilanne itseisajoilla.
QS:n ajatuskoe sen myös osoitti aikojen hidastumisen epäsymmetrialla ns inertiaalikoordinaatistoissa.
Kello tietysti näyttää kantajansa ikääntymistä. Kyse on erillisen havaitsijan tilanteesta ja samanaikaisuuden suhteellisuudesta ja siitä kuinka kohteiden välinen erillisyys on osa 4-intervallia, jossa ei pohjimmiltaan erotella avaruussijaintia ja aikaa toisistaan - vaan vain mittarikohtaisin projektioin.
Havaittava kello näyttää kuvajaisen lähteestä, sillä ei ole mitään tekemistä todellisen lähteen kanssa fyysisesti, vain kuvajainen, itse lähde on toisaalla ja samassa ajassa havaitsijan kanssa, symmetrinen tilanne, kiihtyvyydessä havaittava kello todella käy hitaammin mutta yhteistä aikaa ei ole olemassa jonka suhteen aikaeroa voisi tulla, olevaisuus on sama, kellonkäynti eri.
Ketjussa on tarkoitus esittää kritiikkiä suhteellisuusteoriasta.
Kommenttisi ei liity ketjun aiheeseen mitenkään, täyttää vain turhaan ketjua ja joudun vähän väliä lataamaan Ajan hidastumisen tiedoston uudelleen.
Eiköhän tuo nyt liity aika oleellisesti ajan käsitteeseen.
Varmaankin sinun käsityksesi mukaan, mutta suhteellisuusteorian kritiikkiin se ei liity.
Mietippäs seuraavaa, kumpikin kaksonen havaitsee toisistaan vain kuvajaisen, kuvajainen voi vääristyä, lähde ei. Liikkuva valokello on havaitsijalle vain kuvajainen, kuvajainen voi vääristyä, lähde ei.
Eikö sinua millään saa käsittämään, ettet ymmärrä fysiikkaa. 15 vuotta sinulle on sitä tolkutettu usean kommentoijan toimesta, mutta ei mitään vaikutusta. Osaatko itse sanoa, miksi mikään oppi ei sun korvien väliin mene? Minä kyllä tiedän siihen yksinkertaisen selityksen.
Kaikki ketjut, joihin sinä tunget tukehtuvat liiasta hölynpölystä.
