Sinun ajatteluasi haittaa se, että ajattelet yksinkertaisesta asiasta käsittämättömän monimutkaisesti, ja tuhlaat aikaasi rimpuillessasi irti mahdollisuudesta ymmärtää luonnonlakien mukaista suhteellisuutta.
Mistä kummasta olet saanut päähäsi, ettei kellon osoittama ajan hidastuminen muka vastaa sen mukana matkustavan ikääntymistä - mieltä vailla oleva uskomus.
Kello tietysti näyttää kantajansa ikääntymistä. Kyse on erillisen havaitsijan tilanteesta ja samanaikaisuuden suhteellisuudesta ja siitä kuinka kohteiden välinen erillisyys on osa 4-intervallia, jossa ei pohjimmiltaan erotella avaruussijaintia ja aikaa toisistaan - vaan vain mittarikohtaisin projektioin.
Taas asiaan kuulumatonta selittelyä?
Samanaikaisuuden suhteellisuudella ei ole tässä mitään osuutta, kun kellot verrataan aluksen paluun jälkeen Maassa.
Ainoa tapahan saada ikäeroa aikaan, on rikkoa suhteellisen samanaikaisuuden symmetria.
Minun tietääkseni tiede ei tunne käsitettä suhteellisen samanaikaisuuden symmetriaa, mutta eusafysiikka ilmeisesti tuntee.
Kun kaikki inertiaalikoordinaatistot ovat symmetrisessä asemassa toisiinsa nähden (eli yksikään ei ole "oikeampi" kuin toinen), Lorentzin symmetria tai Poincarén symmetria ovat myös osuvia termejä, mutta "suhteellisen samanaikaisuuden symmetria" voisi olla hyvä ilmaisu tuomaan esiin erityisesti aikojen käsittelyn roolia suhteellisuusteoriassa.
Jaa luinkin huolimattomasti kun et puhunutkaan inertiaalikoordinaatiston omasta symmetriasta. Kun edeltävä keskustelu koski suhteellisuusteorian kritiikkiä ja kaksosparadoksia, hyppäsitkin ihan toiseen aiheeseen, enkä sitä huomannut.
Tietenkin koordinaatistot ovat keskenään samanarvoisia - miksi kaikille itsestään selvää asiaa tänne toit. Ovathan ne tietysti siinä mielessä symmetrisiä, mutta sillä asialla ole mitään tekemistä kaksosparadoksin kanssa - enkä ymmärrä miksi aloit sekoittaa keskustelua sen ulkopuolisella asialla?
Mutta se mitä kirjoitin inertiaalikoordinaatiston omasta symmetriasta, sellaista ei ole olemassa, eikä siis mitään suhteellisuusteorian mukaista inertiaalikoordinaatistoakaan - eikä myöskään itseisaikaa, eikä kahden kohteen nopeudesta seuraavaa symmetristä aikadilataatiota.
Nuo uskomukset kaikki tuli kumotuksi Hafele-Keating kokeen kellojen aikavertailun lahjomattomalla tuloksella jo 50 vuotta sitten, mutta ilmeisesti tuota humpuukia opetetaan edelleen, kun vastarinta on ollut niin kova.
Tuota mieltä vailla olevaa hölynpölyähän tämä Tekoääliökin tarjoili.
Viimeksi muokannut Kontra, 24 Helmi 2025, 19:54. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kiihtyvät koordinaatistot eivät lähtökohtaisesti ole tasavertaisia muiden kanssa.
Oletko nyt juuri itse hoksannut tuon ilmiön, joka pitäisi olla kaikille itsestään selvä
- mutta ei taidakaan olla?
Avoin järjestelmä on juuri sellainen kiihtyvä koordinaatisto. Hienoa, kun selvisi sullekin.
Se on hyvin loogista. Pitää miettiä jokin esimerkki, missä se konkreettisesti ilmenee - vai onko sulla sellainen esimerkki valmiina?
Kun kaksosparadoksissa ollaan Auringon koordinaatistossa, se ei ole kiihtyvä, vaikka alus kiihdyttää. Aluksen oma koodinaatisto on kiihtyvä kun se kiihdyttää, mutta sen koordinatistossa on vain se itse, eikä silloin tule kymykseen kiihtyvän koordinaatiston ilmiöt.
Kiihtyvät koordinaatistot eivät lähtökohtaisesti ole tasavertaisia muiden kanssa.
Oletko nyt juuri itse hoksannut tuon ilmiön, joka pitäisi olla kaikille itsestään selvä
- mutta ei taidakaan olla?
Avoin järjestelmä on juuri sellainen kiihtyvä koordinaatisto. Hienoa, kun selvisi sullekin.
Se on hyvin loogista. Pitää miettiä jokin esimerkki, missä se konkreettisesti ilmenee - vai onko sulla sellainen esimerkki valmiina?
Kun kaksosparadoksissa ollaan Auringon koordinaatistossa, se ei ole kiihtyvä, vaikka alus kiihdyttää. Aluksen oma koodinaatisto on kiihtyvä kun se kiihdyttää, mutta sen koordinatistossa on vain se itse, eikä silloin tule kymykseen kiihtyvän koordinaatiston ilmiöt.
Vai muuttuuko Auringon koordinaatisto avoimeksi aina kun alus kiihdyttää ja muulloin on suljettu koordinaatisto?
Kävijöitä ketjussa jo 106'000 - mitä ihmettä se Tekoääliö täältä kyttää.
Sen "raporttiin" pari päivä sitten ei ainakaan näyttänyt tarttuneen yhtään mitään täältä ketjusta.
Kiihtyvät koordinaatistot eivät lähtökohtaisesti ole tasavertaisia muiden kanssa.
Oletko nyt juuri itse hoksannut tuon ilmiön, joka pitäisi olla kaikille itsestään selvä
- mutta ei taidakaan olla?
Avoin järjestelmä on juuri sellainen kiihtyvä koordinaatisto. Hienoa, kun selvisi sullekin.
Se on hyvin loogista. Pitää miettiä jokin esimerkki, missä se konkreettisesti ilmenee - vai onko sulla sellainen esimerkki valmiina?
Kun kaksosparadoksissa ollaan Auringon koordinaatistossa, se ei ole kiihtyvä, vaikka alus kiihdyttää. Aluksen oma koodinaatisto on kiihtyvä kun se kiihdyttää, mutta sen koordinatistossa on vain se itse, eikä silloin tule kymykseen kiihtyvän koordinaatiston ilmiöt.
Vai muuttuuko Auringon koordinaatisto avoimeksi aina kun alus kiihdyttää ja muulloin on suljettu koordinaatisto?
Kuten sanoin, en opeta, vaan opiskelun voi hoitaa toisaalla.
Alus on avoin järjestelmä kaikkien vuorovaikutuskumppaniensa suhteen - pakokaasut, Aurinko, aurinkotuuli, Maa, Kuu. Ei suljettuja järjestelmiä ole kuin approksimaatioina jossain laakeaksi katsottavissa pienehköissä mittakaavoissa ja suppean suhteellisuuden inertiaalikoordinaatistojen pohdiskeluissa.
Kiihtyvät koordinaatistot eivät lähtökohtaisesti ole tasavertaisia muiden kanssa.
Oletko nyt juuri itse hoksannut tuon ilmiön, joka pitäisi olla kaikille itsestään selvä
- mutta ei taidakaan olla?
Avoin järjestelmä on juuri sellainen kiihtyvä koordinaatisto. Hienoa, kun selvisi sullekin.
Se on hyvin loogista. Pitää miettiä jokin esimerkki, missä se konkreettisesti ilmenee - vai onko sulla sellainen esimerkki valmiina?
Kun kaksosparadoksissa ollaan Auringon koordinaatistossa, se ei ole kiihtyvä, vaikka alus kiihdyttää. Aluksen oma koodinaatisto on kiihtyvä kun se kiihdyttää, mutta sen koordinatistossa on vain se itse, eikä silloin tule kymykseen kiihtyvän koordinaatiston ilmiöt.
Vai muuttuuko Auringon koordinaatisto avoimeksi aina kun alus kiihdyttää ja muulloin on suljettu koordinaatisto?
Kuten sanoin, en opeta, vaan opiskelun voi hoitaa toisaalla.
Alus on avoin järjestelmä kaikkien vuorovaikutuskumppaniensa suhteen - pakokaasut, Aurinko, aurinkotuuli, Maa, Kuu. Ei suljettuja järjestelmiä ole kuin approksimaatioina jossain laakeaksi katsottavissa pienehköissä mittakaavoissa ja suppean suhteellisuuden inertiaalikoordinaatistojen pohdiskeluissa.
Kaksosparadoksia ei ole mitään järkeä kuvata aluksen koordinaatistossa.
Vain Aurinkoon lukitussa koordinaatistossa se on helppo ymmärtää tällä yhtälöllä:
∆t’ = (∆t2 + ∆t1) /√[1- v(t1)²/c²]
; ∆t1 = kohteen kiihdytysaika (lähtö, käännös, loppujarrutus)
; ∆t2 = kohteen tasaisen liikkeen aika (meno ja paluu)
Oletko nyt juuri itse hoksannut tuon ilmiön, joka pitäisi olla kaikille itsestään selvä
- mutta ei taidakaan olla?
Avoin järjestelmä on juuri sellainen kiihtyvä koordinaatisto. Hienoa, kun selvisi sullekin.
Se on hyvin loogista. Pitää miettiä jokin esimerkki, missä se konkreettisesti ilmenee - vai onko sulla sellainen esimerkki valmiina?
Kun kaksosparadoksissa ollaan Auringon koordinaatistossa, se ei ole kiihtyvä, vaikka alus kiihdyttää. Aluksen oma koodinaatisto on kiihtyvä kun se kiihdyttää, mutta sen koordinatistossa on vain se itse, eikä silloin tule kymykseen kiihtyvän koordinaatiston ilmiöt.
Vai muuttuuko Auringon koordinaatisto avoimeksi aina kun alus kiihdyttää ja muulloin on suljettu koordinaatisto?
Kuten sanoin, en opeta, vaan opiskelun voi hoitaa toisaalla.
Alus on avoin järjestelmä kaikkien vuorovaikutuskumppaniensa suhteen - pakokaasut, Aurinko, aurinkotuuli, Maa, Kuu. Ei suljettuja järjestelmiä ole kuin approksimaatioina jossain laakeaksi katsottavissa pienehköissä mittakaavoissa ja suppean suhteellisuuden inertiaalikoordinaatistojen pohdiskeluissa.
Kaksosparadoksia ei ole mitään järkeä kuvata aluksen koordinaatistossa.
Vain Aurinkoon lukitussa koordinaatistossa se on helppo ymmärtää tällä yhtälöllä:
∆t’ = (∆t2 + ∆t1) /√[1- v(t1)²/c²]
; ∆t1 = kohteen kiihdytysaika (lähtö, käännös, loppujarrutus)
; ∆t2 = kohteen tasaisen liikkeen aika (meno ja paluu)
Nuo ajat eivät siis vaikuta samaan aikaan
Järjestelmän avoimuudella ei ole mitään tekemistä koordinaatistojen kanssa.
Avoin järjestelmä on juuri sellainen kiihtyvä koordinaatisto. Hienoa, kun selvisi sullekin.