pähkäilijä kirjoitti: ↑25.3.2025, 14:06Kontra kirjoitti: ↑25.3.2025, 12:43pähkäilijä kirjoitti: ↑25.3.2025, 12:05Kontra kirjoitti: ↑25.3.2025, 07:37 Esitin tuolla edellä kysymyksen, miksi sm-aalto ylipäänsä etenee? Vastaan siihen itse omana näkemyksenäni.
Satelliitti vaeltaa radallaan ilman minkäänlaista työntävää voimaa. Samalla tavalla sm-aalto ilman minkäänlaista työntävää voimaa vaeltaa häviöttömässä ympäristössä eteenpäin ns. inertiaalissa - ovathan massa ja energia ekvivalentteja tässäkin suhteessa.
Sm-aalto omassa koordinaatistossaan on toisiinsa kohtisuorassa olevien saman vaiheisten E- ja H-siniaallon muuttumaton "pötkö", joka on saanut nopeutensa antennin tai valolähteen antamalla potkulla. Kun se ei kohtaa mitään häviöllistä ympäristöä, sen intesiteetti laskee fotonien hajaantuessa. Hajaantuminen on vähäisempää kapeammalla tajuusspektrillä - Laser ääriesimerkki.Kun aalto hidastuu lasissa ja jatkaa taas ilmassa, se kiihtyy takaisin norminopeuteen. Eli ei tarvita antennin tehoa jotta saavutetaan valon nopeus. Tässä c-nopeuden selitys:
c = 1/ sqrt(Enolla*Mnolla)
E nolla on tyhjiön permittiivisyys
M nolla on tyhjiön permeabiliteetti
E on epsilon (ilmoitan siksi kun näppäimistö ei taivu kreikkalaisiin aakkosiin)
M on myy
Enolla on (8,85419x10^-12Fm^-1)
Mnolla on (4piix10^-7Hm^-1)
F on Faradi
H on Henry
------------------
Ihmeellistä on että tyhjiön permittiivisyys ja permeabiliteetti selittää c nopeuden. Jopa "hyttysen" painoista elektronia on mahdotonta kiihdyttää c nopeuteen millään energialla mutta sm-säteily saavuttaa sen ilmaiseksi, paradoksaalista.
Muistaakseni permittiivisyys koskee magneettikenttää ja permeabiliteetti sähkökenttää.Sanot: Kun aalto hidastuu lasissa ja jatkaa taas ilmassa, se kiihtyy takaisin norminopeuteen. Eli ei tarvita antennin tehoa jotta saavutetaan valon nopeus.
No menettää se aalto lasin läpäistessään hiukan energiaansa, mutta kun se sentään säilyttää taajuudessaan siitä valtaosan, se syntyy takaisin valonnopeuteen hiukan intensiteetiltään heikentyneenä. Kyllä se tarvitsee antennin tai valolähteen sille luovuttamaa energiaa, ei se muutoin sitä lasia läpäise, eikä jatka matkaansa.
Ei siinä aallolle mitään kiihdytystä tapahdu, (aalto ei ole kiinteä kappale, joka vaatisi kiihdytykseen energiaa), eikä valo menetä nopeuden nousuun energiaansa. Kun ajatellaan lasin pintaa aallon jättäessä sen esimerkiksi niin, että puolet aallosta on jo edennyt lasin pinnasta, ja toinen puoli on vielä pinnan sisäpuolella, aallon puolikkaat ovat jo eri pituiset, kun niillä on eri nopeus.Korjaus edelliseen viestiini,
E on elektric ---> permittiivisyys
M on magnetic ---> permeabiliteetti
On ihmeellinen juttu valon kiihtyminen, sehän on järjenvastaista. Nimittäin se kiihtyy vinhasti vaikka olisi iso kuorma mukana. Otan esimerkin:
Kun massallinen elektroni kiihdytetään, se maksaa. Mutta kun massaenerginen aalto kiihdytetään, se ei maksa. Ihmeellistä on se että massa aaltomuodossa ei maksa mutta massa kiinteässä muodossa maksaa.
aaltomuoto = aallon energia
kiinteämuoto = esm elektroni
Kaavasta E = mc^2 seuraa että aaltomuoto ja kiinteämuoto on vaihtokelpoisia, esm elektroni voidaan muuttaa aalloksi ja aalto elektroniksi.
Mutta vain aaltomuodossa saadaan ilmainen kiihdytys c-nopeuteen, eikö ole ihmeellistä?
Kiihdytys tarkoittaa sitä, että kiihdytettävän energiaa kasvatetaan, jota ko tapauksessa ei tapahdu - eikä sm-aallon energia ko tapuksessa kasva missään muodossa lasin läpäisyssä - päinvastoin se vähenee häviöiden vuoksi.
Eli mitään kiihdytystä ei tapahdu, kun aalto siirtyy häviöllisestä väliaineesta häviöttömämpään väliaineeseen - aallopituus vain muuttuu, jolloin aallon nopeuskin on suurempi.
Eli mitään kiihdytystä ei tapahdu, kun aalto siirtyy häviöllisestä väliaineesta häviöttömämpään väliaineeseen - aallopituus vain muuttuu, jolloin aallon nopeuskin on suurempi.
