Hiipi epäilys, että mun puskun etumerkki oli taas väärin aktiivista muunnosta koskevassa viestissä. Tämä rotaatio...
QS kirjoitti: ↑10 Marras 2023, 15:20
Yleisesti kierto z-akselin ympäri on Lorentzmatriisi
\(R_z(\theta)=\exp (-i\theta J_3) = \exp \left (-i\theta \begin{bmatrix} 0 & 0 & 0 & 0\\ 0 & 0 & -i & 0\\ 0 & i & 0 & 0\\ 0 & 0 & 0 & 0 \end{bmatrix} \right ) = \begin{bmatrix} 1 & 0 & 0 & 0\\ 0 & \cos \theta & -\sin \theta & 0\\ 0 & \sin \theta & \cos \theta & 0\\ 0 & 0 & 0 & 1 \end{bmatrix}\)
\(\theta\) on positiivinen vastapäivään, ja negatiivinen myötäpäivään. Voidaan kuitenkin sopia, että etumerkki on toisin päin. Tuossa tapauksessa matriisi olisi \(R_z(\theta)=\exp (+i\theta J_3)\). Tässä mielessä +/- eksponentissa on sopimuskysymys.
...on oikein. Mutta tämä...
QS kirjoitti: ↑10 Marras 2023, 15:20
Seuraavaksi aktiivinen pusku. \(\Phi\) pusketaan nopeuteen +v, ja x-akselin suuntaan. Kuten rotaatiossa, tässäkin kentän arvo pisteessä p saadaan paikasta, jossa se oli ennen muunnosta
\( \Phi'(p) = D[P]\ \Phi(P^{-1}\mathbf{x}) \)
missä P on puskumatriisi nopeudelle +v, mutta aktiivisen puskun jälkeen arvo pisteessä p saadaan käänteismuunnoksesta P-1. Tuo D[P] on kentän tyypistä riippuva matriisi, johon ei oteta vielä kantaa. Pusku x-akselin suuntaan on matriisi
\(P_x(\phi)=\exp (i\phi K_1) = \exp \left (i\phi\begin{bmatrix} 0 & i & 0 & 0\\ i & 0 & 0 & 0\\ 0 & 0 & 0 & 0\\ 0 & 0 & 0 & 0 \end{bmatrix} \right ) = \begin{bmatrix} \cosh \phi & -\sinh \phi & 0 & 0\\ -\sinh \phi & \cosh \phi & 0 & 0\\ 0 & 0 & 1 & 0\\ 0 & 0 & 0 & 1 \end{bmatrix}\)
Tässä parametri \(\theta = \pm \tanh^{-1}(v)\). Nopeus on +v, kun aktiivinen pusku positiivisen x-akselin suuntaan, ja negatiivisen suuntaan -v.
... on väärin päin
. Eksponentissa pitää olla -i, kun halutaan aktiivinen pusku nopeudelle +v havaitsijan suhteen. Miten plussat ja miinukset voi olla mulle näin h****tin vaikeita
Huomasin virheen, kun pähkäilin muunnosmatriiseja eri tilanteissa.
Koordinaatisto on siis oikeakätinen, ja kierto vastapäivään positiivisella kiertokulmalla, ja oikean käden säännöllä.
Kantavektoreilla {
ei} varustetussa koordinaatistossa vektori kirjoitetaan \(\mathbf{x} = x^i\mathbf{e}_i\). Rotaatio \(R(\theta)\) muuntaa komponentit siten, että muunnettu vektori on
\( \mathbf{x'} = R(\theta)\mathbf{x} = x'^j\mathbf{e}_j\)
missä komponentit \(x'^j = {R(\theta)^j}_i\ x^i\). Vektori
x' lausutaan alkuperäisellä kannalla {
ei}, johon rotaatio ei kohdistu. Vektorin komponentin sen sijaan muuntuvat.
Esimerkiksi kvanttimekaniikan aaltofunktio \(\psi(\mathbf{x}) \in \mathbb{C}\) muuntuu kuten klassinen skalaarikenttä
\(\psi(\mathbf{x}) \to \psi'(\mathbf{x})=\psi(R^{-1}\mathbf{x})\)
Klassinen vektorikenttä \(V^{\mu}(x)\) muuntuu Minkowskiavaruudessa
\(V'^\nu(x) = {(D[R])^\nu}_\mu\ V^\mu(R^{-1}x)\)
missä koordinaatit muuntuvat matriisilla R
-1 ja V:n komponentit 4-vektoriesityksen matriisilla D[R]. Mielikuvana "komponentit haetaan paikasta R
-1x, missä sijaitsivat ennen rotaatiota, mutta komponentit käännetään rotaation R mukaiseen asentoon".
Epärelativistinen spin-½ tilavektori, jonka paikkaesityksen kanta on \( \left \{ | \mathbf{x},\sigma \rangle, \sigma=\pm \frac{1}{2} \right\}\), muuntuu rotaatiossa
\(|\mathbf{x},\sigma \rangle \to U[R]\ | \mathbf{x},\sigma \rangle={(D^{1/2}[R])^\lambda}_\sigma \ |R\mathbf{x},\sigma \rangle\)
missä U[R] on unitaari rotaatio-operaattori. Tuo U[R] on spin-½ rotaatiomatriisi \({(D^{1/2}[R])^\lambda}_\sigma\), missä rivi- ja sarakeindeksit\( \lambda\) ja \(\sigma\). Tila |
x, +½ > muuntuu lineaarikombinaatioksi
\(c_1|R\mathbf{x},+\frac{1}{2} \rangle\ +\ c_2|R\mathbf{x},-\frac{1}{2} \rangle\)
Tässä nyt paikkavektori
x on osa tilavektoria, joten se muuntuu kuten vektori (ei siis R
-1x). Tilavektori pyörähtää x-akselin ympäri muunnoksella
\(D^{1/2}[R] = D^{1/2}[R_x(\theta)] = \begin{pmatrix} \cos\frac{\theta}{2} & i\sin\frac{\theta}{2} \\ i\sin\frac{\theta}{2} & \cos\frac{\theta}{2} \end{pmatrix}\)
Nyt kuitenkin aaltofunktioesityksen
\(\psi^\lambda(\mathbf{x}) = (\ \psi^1(\mathbf{x}), \psi^2(\mathbf{x})\ )^T\)
muunnos tehdään
\(\psi^\lambda(\mathbf{x}) \to \psi'^\lambda(\mathbf{x})={(D^{1/2}[R])^\lambda}_\sigma\psi^\sigma(R^{-1}\mathbf{x})\)
missä sama matriisi \(D^{1/2}[R]\), mutta koordinaatteina R
-1x.
Ja vielä relativistinen spin-½ tila, joka muuntuu
\(|p,\sigma \rangle \to U[R]\ |p,\sigma \rangle={\left (D^{1/2}[\Lambda,p]\right )^\lambda}_\sigma \ |\Lambda p,\sigma \rangle\)
missä D sisältää mm. Wignerin rotaatioon liittyviä komponentteja. Tässä liikemäärätila | p > ja | Λp > ovat eri tiloja, jonka takia muunnettu p on mukana tilavektorissa. Tuosta nyt näkee, että esim x-akselin suuntaan nopeudelle +v pusketun tilavektorin Λp:ssä on positiivinen komponentti p
x. Se mun aiempi Lorentzmatriisini oli väärin päin.
Sitten olisi vielä kvantisoitu skalaari-, vektori- ja spinorikenttä. Nämä oma lukunsa, koska operaattoriarvoisen kentän muunnos poikkeaa edellä mainituista.