Sähkölentämisen haasteet ja mahdollisuudet !

[tuulispää]

Auttaa se koska ollaan jo cruise nopeudessa.

Niin, auttaa tuon esimerkin tapauksessa 30s/(5x60s) = 0,1 , eli 10 % energian kulutuksessa matkakorkeuteen, moottorien käydessä samalla teholla koko ajan.

10% on melko paljon.

[Kontra]

Aikoinaan esitin apuakkusysteemiä.

Koneessa olisi nousussa apuakku, jonka avulla kone nousisi ympyrää kaartamalla ylös, ja pudottasi akun laskuvarjolla takaisin kentälle, kun korkeutta olisi riittävästi. Akun laskeutumista ohjaisi automatiikka, joko siten kuin temppuvarjoa ohjataan tai jonkinlaisella rakettisysteemillä niin, ettei siitä olisi vaaraa maassa olijoille.

Tai kone lentäsi tiettyihin suuntiin tietyn matkan, ja pudottasi akun määrättyihin paikkoihin automatiikan ohjaamana.

Laskuvarjolla pudotettua apuakkua voisi ohjata automaattiohjatulla droodilla tai ehkä pudottaa se ilman laskuvarjoa isolla automaattiohjatulla droonilla.

[tuulispää]

Auttaa se koska ollaan jo cruise nopeudessa.

Niin, auttaa tuon esimerkin tapauksessa 30s/(5x60s) = 0,1 , eli 10 % energian kulutuksessa matkakorkeuteen, moottorien käydessä samalla teholla koko ajan.

10% on melko paljon.

10% sieltä...toinen täältä jne.

Laminaarinen runko...10%

Työntöpotkuri lay out 10%.

Canard...10%

jne jne

https://en.wikipedia.org/wiki/Ambrosini_SS.4

[Kontra]

Nykyisillä suihkumoottori-liikennekoneilla laskujeni mukaan koneen saama nousuteho moottoreilta on noin 1,6-kertainen matkatehoon verrattuna, mutta nousunopeudella esim 630 km/h työntövoimahyötysuhde on paljon huonompi. Työntövoimahyötysuhteen vaikutuksesta arviosin moottoritehon noin kaksinkertaiseksi matkatehoon verrattuna. (Koosteessani Liikennekoneiden turbiinimoottoreista löytyy työntövoimahyötysuhteen laskuesimerkkejä.)
(Startissahan suihkumoottoreilla valtaosa moottoritehosta on hukkatehoa, kun koneen nopeus on pieni, P = F·v.)

Sähkölentokoneen moottorin tyypistä riippuu, mikä on sen työntövoimahyötysuhde. Jos on potkurimoottori, sen hyötysuhde on hyvä nousussakin, kun siipikulma on säädettävä, mutta puhallintyyppisellä työntövoimahyötysuhde on huono nousussa.
Toimintaperiaate-erona noilla on mm. potkurin ja puhaltimen halkaisijan suhde moottoritehoon - potkurilla se on paljon suurempi.

[Kontra]

Auttaa se koska ollaan jo cruise nopeudessa.

Niin, auttaa tuon esimerkin tapauksessa 30s/(5x60s) = 0,1 , eli 10 % energian kulutuksessa matkakorkeuteen, moottorien käydessä samalla teholla koko ajan.

10% on melko paljon.

Tuo on vain nousutehosta 10 %, joka lennon kokonaisenergiaan vaikuttaa aivan marginaalisesti. 

[tuulispää]

Sekin on rikka rokassa.

Stefanuttin SS2...canardi lensi vain 16 hv (12 kw) teholla joka on melko merkittävän pieni teho.

Stefanuttin jetti oli eka italialainen yliäänikone.

Ambrosini_(Aerfer)_Sagittario_2_MM560_LeB_29.05.57.jpg (124.31 KiB) Katsottu 67 kertaa

 

[Kontra]

Sekin on rikka rokassa.

 

Sitä varten ei vinttureita kannata alkaa rakentaa.

Puhallinmoottori hyötyisi apuenergiasta nousussa huonon työntövoimahyötysuhteen vuoksi, mutta potkurimoottori ei juurikaan, koska sen työntövoimasuhde on aina hyvä.

[tuulispää]

Sekin on rikka rokassa.

 

Sitä varten ei vinttureita kannata alkaa rakentaa.

Puhallinmoottori hyötyisi apuenergiasta nousussa huonon työntövoimahyötysuhteen vuoksi, mutta potkurimoottori ei juurikaan, koska sen työntövoimasuhde on aina hyvä.

Se on varmaankin totta...alamäki kiitotie ajaisi saman asian.

[tuulispää]

Sekin on rikka rokassa.



 

Sitä varten ei vinttureita kannata alkaa rakentaa.

Puhallinmoottori hyötyisi apuenergiasta nousussa huonon työntövoimahyötysuhteen vuoksi, mutta potkurimoottori ei juurikaan, koska sen työntövoimasuhde on aina hyvä.

Rakettimoottori olisi kaikista paras apuvoimakeino.

Tässä erään Sergei Korolevin rakettipurjekone.

RP-318 cutaway_resize.jpg (159.47 KiB) Katsottu 46 kertaa

[Kontra]

Sekin on rikka rokassa.






 

Sitä varten ei vinttureita kannata alkaa rakentaa.

Puhallinmoottori hyötyisi apuenergiasta nousussa huonon työntövoimahyötysuhteen vuoksi, mutta potkurimoottori ei juurikaan, koska sen työntövoimasuhde on aina hyvä.

Rakettimoottori olisi kaikista paras apuvoimakeino.

No mahtaisikohan olla paras?
Apuenergialähde pitäisi olla sellainen, ettei se nousun jälkeen enää olisi lisäpainona.

Paljonko matka-ajassa sitten voittaisi esimerkiksi apuakulla?
Jos nousu matkakorkeuteen apuakun energialla kestäisi 5 min, ja kun moottoriteho olisi silloin kaksinkertainen matkatehoon verrattuna, siitä tulisi lentoaikaa lisää 10 min.
Koneen omien akkujen painossa voisi säästää paljonkin, kun apuakut tekisivät nousun - kevyemmällä koneella lentää pidemmälle. Siitä voisi saada lisämatkaa vaikka 20 minuuttia eli yhteensä 30 minuuttia puhallinmoottoreilla - potkurimoottoreilla vaikka 20 min.

Nuo ajat siis kone omilla akuilla noustessaan matkakorkeuteen häviäisi lentoajassa. 

Nuo nyt on hatusta vedettyjä aikoja, mutta kyllä akkusähköfysiikkaa hallitseva kaveri ne laskisikin.

Paljonkohan Airbus 320 kokoisella koneella mahtaisi akut painaa vaikka 500 km matkaa varten?