Konsta kirjoitti: ↑03 Touko 2025, 19:05 Täälläkin satoi lunta tai todennäköisemmin räntää, mutta suli lähes saman tien.
Muistelin nuoruuttani ja laminaarivirtausten sekä turbulenssien eroja nostoon vaikuttavina asioina, termiikkien hakua ja mihin ne todennäköisemmin sijoittuvat maastossa, oli PIK 21, kuumailmapallot tulivat, "riippuliitovouhotus" alkoi monilla, oli polttomoottorit, hehkutulppa ja diesel ja niiden sisäänajo, sähkömoottorit tulivat, pienoisraketit ja niiden polttoaineet, tehokkaimmaksi polttoaineeksi osoittautui kaliumkloraatti ja alumiinijauhe, mutta sopivaa binderia en löytänyt, erilaiset lennokit laidasta laitaan, kaarien muotoilu ja sen vaikutus liito-ominaisuuksiin, siipien haritus, siimaohjatut, taistelulennokit, joita en kyllä rakennellut ajanpuutteen vuoksi, voi olihan niitä.....
Suihkumoottorit teki tuloaan, mutta olivat todella kalliita. Radio-ohjaus oli jo vanha asia.
Harrastus sai minut tutustumaan aerodynamiikkaan ja kiinnostumaan todella siitä.
Paljon valitettavasti jo unohtanut.
Ps. Tsukki tuli, silloin oli myynnissä Esa, Esko1, Tikka, Kiuru, Raika, (ei enää vuosiin) Graupnerin mallisto kiinnosti jne.
Ps 2 Edelleenkin aikuisena ihmettelen pienten ritsalla ammuttavien lennokkien lento-ominaisuuksia, tässä tapauksessa liito-ominaisuuksia ja ehkä eniten Phantom hävittäjän (koottava malli) liitoa, kun heitin kädestä pihanurmelle.
HARRASTUKSET TAKAISIN
Joo kannatetaan...itse olen nyt harrastuksessani melko syvällä...keskustelen hollantilaisen tuulivoimaekspertin kanssa ja yhtälöt joilla voidaan tarkastella ns pyörivän ( tiukkaa ympyrärataa ) siiven hyvyyttä ovat yllättäviä mutta avaa silmät todellisuuteen. Todellisuus on se että pöydällä oleva lapapari pitäisi saada sellaiseksi kun se on suunniteltu...ja ominaisuudet vastaaviksi kuin mitä nyt 10 vuotta asian tutkiskelulla on tullut huomattua oikeaksi.
Luonnostelin eilen sen matkustajakoneen jolla pitäisi tehdä historiaa jos sitä voidaan tehdä...sain A4 arkin verran laskelmia ja putkelle koneen jonka kärkiväki on sama kuin Solar Impulsella ( 2 ) mutta pituutta 50 metriä ( 28 m enemmän kuin SI 2:lla )...ja pintalaa 1355 m2.
Jos se sijoitetaan toimimaan päiväntasaajalle ja lennetään kohti auringon laskusuuntaa hieman ennen keskipäivää niin 15 000 kilolla akkuja ja 100 matkustajaa ollaan 4300 km rangessa....jopa 4800 km mutta silloin vauhti hidastuu ja ollaan pidempään auringon valon varassa. Koneessa on 500 kw enemmän kennotehoa kuin Solar Impulsen kennot tuottivat...noin 9-10 x enemmän. Optiona on että matkustajat tuottavat itse paineistukseen ja viihde-elektroniikkaan tarviman virran polkemalla ja näin välttäen laskimotukokset ( kilomattitunteina koin 50-100...riippuen matkasta ).
Kone on verrattain yksinkertainen mutta ei perinteinen...enemmän kuin Vincent Burnellin viimeiset matkustaja/cargo koneet.
Se on kärkiväliltään 2 x B 737 ja painaa vain 63% siitä mikä on B 737 MTOW ja cruisaa puolet hitaampaa. Nostovoimaa tuottavaa alaa siivessä on 15 x enemmän kuin B 737ssä...eli indusoitua vastusta ei juuri lainkaan mutta parasiittista vastusta huomattavasti enemmän. Siipikuormitus on näin ollen myös yli 15 x pienempi...eli konee lilluu ilmassa ...tavallaan...kuin lumpeenlehti vedessä. Kuten huomasitte Sunseeker 1ssa oli iso potkuri 3 m halkaisija tässä on lavat 12 metrisiä joka parantaa aerodynaamista tehokkuutta huomattavasti...koska potkurin lapa on kuin lentokoneen siipi....spanefficiency merkkaa paljon. Mootttoreita on riittävästi...enemmän kuin 1.
Skaalasin sen takaisin lennokkikokoon ( 1/20 ) ja sain koneen joka lentäisi mallina spekseiltään....heittämällä....eli olisi realistinen...toki työntövoimaltaan alarajoilla...mutta RE -alue huomioon ottaen erinomainen.
Liitteenä koneet joiden sähköinen työntöpotkuriversio olisi jotain hieman sinnepäin. Olen näitä kymmeniä jo luonnostellut aiemmin joten ruuti oli kuivaa.
Herättääkö avaukseni matkustajakoneessa ajatuksia ?
50 kg/m2 siipikuormitus tekee siitä tavallaan ultrakevyen.
Luonnostelin eilen sen matkustajakoneen jolla pitäisi tehdä historiaa jos sitä voidaan tehdä...sain A4 arkin verran laskelmia ja putkelle koneen jonka kärkiväki on sama kuin Solar Impulsella ( 2 ) mutta pituutta 50 metriä ( 28 m enemmän kuin SI 2:lla )...ja pintalaa 1355 m2.
Jos se sijoitetaan toimimaan päiväntasaajalle ja lennetään kohti auringon laskusuuntaa hieman ennen keskipäivää niin 15 000 kilolla akkuja ja 100 matkustajaa ollaan 4300 km rangessa....jopa 4800 km mutta silloin vauhti hidastuu ja ollaan pidempään auringon valon varassa. Koneessa on 500 kw enemmän kennotehoa kuin Solar Impulsen kennot tuottivat...noin 9-10 x enemmän. Optiona on että matkustajat tuottavat itse paineistukseen ja viihde-elektroniikkaan tarviman virran polkemalla ja näin välttäen laskimotukokset ( kilomattitunteina koin 50-100...riippuen matkasta ).
Kone on verrattain yksinkertainen mutta ei perinteinen...enemmän kuin Vincent Burnellin viimeiset matkustaja/cargo koneet.
Se on kärkiväliltään 2 x B 737 ja painaa vain 63% siitä mikä on B 737 MTOW ja cruisaa puolet hitaampaa. Nostovoimaa tuottavaa alaa siivessä on 15 x enemmän kuin B 737ssä...eli indusoitua vastusta ei juuri lainkaan mutta parasiittista vastusta huomattavasti enemmän. Siipikuormitus on näin ollen myös yli 15 x pienempi...eli konee lilluu ilmassa ...tavallaan...kuin lumpeenlehti vedessä. Kuten huomasitte Sunseeker 1ssa oli iso potkuri 3 m halkaisija tässä on lavat 12 metrisiä joka parantaa aerodynaamista tehokkuutta huomattavasti...koska potkurin lapa on kuin lentokoneen siipi....spanefficiency merkkaa paljon. Mootttoreita on riittävästi...enemmän kuin 1.
Skaalasin sen takaisin lennokkikokoon ( 1/20 ) ja sain koneen joka lentäisi mallina spekseiltään....heittämällä....eli olisi realistinen...toki työntövoimaltaan alarajoilla...mutta RE -alue huomioon ottaen erinomainen.
Liitteenä koneet joiden sähköinen työntöpotkuriversio olisi jotain hieman sinnepäin. Olen näitä kymmeniä jo luonnostellut aiemmin joten ruuti oli kuivaa.
Herättääkö avaukseni matkustajakoneessa ajatuksia ?
50 kg/m2 siipikuormitus tekee siitä tavallaan ultrakevyen.