Harmonisen värähtelyn "jarrutusvaihekin" ON kiihtyvyyttä.pähkäilijä kirjoitti: ↑12.6.2025, 23:12QS kirjoitti: ↑9.6.2025, 21:27pähkäilijä kirjoitti: ↑9.6.2025, 21:02Onko dipoliantenni tanko vai pallo? Olen saanut sen kuvan että tanko ja siksi sen kupeesta voi lähteä eri kulmissa aallot. Pallosta (tai pisteestä) voi lähteä vain suoraan. Ainakin tangossa elektroni saa suoran kiihdytyksen.
E- ja B-komponentit olen käsittänyt voimakkuuksiksi eli aallon "korkeus" ei kuvaa poikkeamaa keskilinjalta vaan kenttävoimakkuutta. Eri asia on sitten voiman suunta, se olisi erilainen aallonharjalla ja pohjassa, että tämä olisi tasan 90 astetta?Dipolin voi ajatella kahdesta varauksesta muodostuvaksi systeemiksi. Myös yhden sähkövarauksen (monopoli) säteilykuvio etenee lähes 360 astetta joka suuntaan. Kuvio on erilainen kuin dipolin, mutta vastaavalla tavalla symmetrinen muodoltaan.
Pitää paikkaansa, että E- ja B-komponentit eivät ole korkeuksia tai etäisyyksiä. Monet sotkeutuvat niin ajattelemaan, ja se johtaa heti väärinkäsityksiin. Kun tarkkoja ollaan, niin Poyntingin vektorikaan ei ole etäisyys tai siirtymävektori, vaan energiavuon tiheys. Silläkään ei siis ole "pituusmittaa metreinä". Mutta sen voi ajatella osoittavan suunnan, johon sähkömagneettinen aalto etenee.
Kun sm-kenttään asetetaan testivaraus, niin siihen kohdistuu Lorentzin voima, jonka suunta riippuu E-komponentista, B-komponentista, testivarauksen nopeusvektorin suunnasta, ja siitä, onko testivaraus positiivien vaiko negatiivinen. Tuo voimavektorin on hyvin paljon tilanteesta riippuva.
QS: "Myös yhden sähkövarauksen (monopoli) säteilykuvio etenee lähes 360 astetta joka suuntaan. Kuvio on erilainen kuin dipolin, mutta vastaavalla tavalla symmetrinen muodoltaan."
---------------
Tämä on sikäli mielenkiintoinen asia kun se todistaa että "saman merkkisiä" kenttämaksimeja voi yhtä hyvin olla jonossa. Normaalistihan jonossa on vuorotellen Lorentzin voimaisia maksimeja jotka osoittaa voimansa vastakkaisiin suuntiin. Tästä tulee aaltoliike. Mutta monopolit jonossa osoittaa samaan suuntaan voimansa niin sehän ei ole aalto vaan "sahanterä". Luonnossa ei vaan sahanteriä ole koska niiden tekeminen ei onnistu värähtelijällä, se tekee tavallista aaltoa. Värähtelijä 1)kiihdyttää 2) jarruttaa 3) kiihdyttää jne. mutta sahanterän tekeminen vaatii vain kiihdytyksiä ja siksi sellaista laitetta ei taida olla olemassa. Mutta jos olisi, avaruudessa voisi mennä sahalaitaisia puoliaaltoja.
Sähkömagneettinen tehokas sahalaitainen kolmioaaltomuoto vaatisi peräkkäisjärjestelyn useita eri kiihtyvyyden värähtelytiloja, koska luonnossa sähkö- ja magneettisuusosien keskinäisinduktio samassa lähteessä ajavat aallon sinimuotoon. Täydellinen sahalaita edellyttäisi teoriassa äärettömän määrä peräkkäisiä värähtelijöitä - äärellinenkin määrä on haastavaa saada samalle linjalle ja lävistessään seuraavan aineellisen värähtelijän, sinimuotoonhan se pyrkisi...