Sähkömagneettinen aalto on sähkömagneettinen ilmiö, jonka eräässä matemattisessa esityksessä on \(\mathbf E\)- ja \(\mathbf B\) -komponentit, mutta tuo ei ole ainoa mahdollinen esitys, vaikka onkin hyvin yleinen mielikuva, sillä peruskoulussa asia visualisoidaan noin.pähkäilijä kirjoitti: ↑29.8.2025, 19:11 Onko sähkö- ja magneettikenttä pakko kytkeä aaltoon, eikö se ole itsenäinen ilmiö?
Sm-aalto voidaan kirjoittaa myös vain yhdellä objektilla, joka on sähkömagneettinen vektoripotentiaali \(\mathbf A\) siten, että
\(\mathbf A(t,\mathbf r) = \vec \epsilon \left( e^{i(\mathbf k \cdot \mathbf r-\omega t)} + e^{-i(\mathbf k \cdot \mathbf r-\omega t)}\right)\)
missä \(\vec \epsilon\) on polarisaatiovektori ja \(\mathbf k\) on aaltovektori. Tässä esityksessä ei ole erikseen sähkö- ja magneettikenttää, vaan 4-komponenttinen vektoripotentiaali, johon valittu nk. radiation gauge. Kyseinen objekti voidaan kirjoittaa gauge-valinnasta riippuen muissakin muodoissa.
Tämä ei tietysti ole ainoa esitys. Edellisestä voidaan muodostaa 16-komponenttinen sähkömagneettinen tensori \(F_{\mu\nu}\), joka sekin on kelpo väline sm-aallon kuvaamiseen. Tensorin komponentit voidaan kirjoitaa esimerkiksi vektoripotentiaalin \(\mathbf A\) avulla siten, että \(F_{\mu\nu}=\partial_\mu A_\nu - \partial_\nu A_\mu\). Esityksiä on toki lukuisia muitakin, ja mielialasta riippuen voi fiilistellä eri esitysten kanssa