Ihan oikein meni.
Ihan oikein meni.
Joo, kyllä, metriikka se on.Varaktori kirjoitti: ↑17 Elo 2023, 21:21Minä olin tuossa näkevinäni infinitesimaalisen etäisyyden elementtin, differentiaalikoordinaatit aika-avaruudessa, aikakoordinaatin ja avaruuskoordinaatit. Nyt vaan pitää muistaa että täällä kirjoitellaan mitään tietämättömän varmuudella.QS kirjoitti: ↑17 Elo 2023, 20:12En ymmärrä muuta kuin, että muistutaa etäisesti metriikkaa, jossa u-koordinaatin etäisyydet kasvavat ajan funktiona. Jonkinlainen skaalafunktio \(a(t)=t^2\), samaan tapaan kuin FLRW-metriikassa. Mutta en saa termien etumerkkejä suhteellisuusteorian mukaiseksi, vaikka koetin jotain koordinaattien muunnoksia tyyliin t -> x-t tai t -> x+t tai vastaavaa.Disputator kirjoitti: ↑17 Elo 2023, 16:18Suhteellisuusteoriaa tutkiva tiedemiehemme päätyi löytämään seuraavan kaavan omissa tutkimuksissaan:
\(ds^2 = dt^2+t^2 du^2+dv^2\)
Valitettavasti keksiessään tämän kaavan hän oli (hieman) juovuksissa, kuten tavallisesti ja seuraavana päivänä hän ei enää muistanut miten hän oli päätynyt tähän tulokseen ja mitä tuo edes tarkoittaa. Voitko auttaa häntä tulkitsemaan tuota kaavaa? Hän ei edes muista oliko kyseessä suhteellisuusteoria tai joku Newtonin viritelmä tai mikä lie.
Ilmeisesti juovuksissa voi keksiä asioita, joita ei selväpäinen voi ymmärtää. Tai pitäisi riipaista känni, että ymmärtäisin.
Jokin Schwarzschildin metriikka tuli etäisesti mieleen, mutta mulla ei ole riittävää kompetenssia kyllä tähänkään.QS kirjoitti: ↑18 Elo 2023, 09:56Joo, kyllä, metriikka se on.Varaktori kirjoitti: ↑17 Elo 2023, 21:21Minä olin tuossa näkevinäni infinitesimaalisen etäisyyden elementtin, differentiaalikoordinaatit aika-avaruudessa, aikakoordinaatin ja avaruuskoordinaatit. Nyt vaan pitää muistaa että täällä kirjoitellaan mitään tietämättömän varmuudella.QS kirjoitti: ↑17 Elo 2023, 20:12En ymmärrä muuta kuin, että muistutaa etäisesti metriikkaa, jossa u-koordinaatin etäisyydet kasvavat ajan funktiona. Jonkinlainen skaalafunktio \(a(t)=t^2\), samaan tapaan kuin FLRW-metriikassa. Mutta en saa termien etumerkkejä suhteellisuusteorian mukaiseksi, vaikka koetin jotain koordinaattien muunnoksia tyyliin t -> x-t tai t -> x+t tai vastaavaa.Disputator kirjoitti: ↑17 Elo 2023, 16:18Suhteellisuusteoriaa tutkiva tiedemiehemme päätyi löytämään seuraavan kaavan omissa tutkimuksissaan:
\(ds^2 = dt^2+t^2 du^2+dv^2\)
Valitettavasti keksiessään tämän kaavan hän oli (hieman) juovuksissa, kuten tavallisesti ja seuraavana päivänä hän ei enää muistanut miten hän oli päätynyt tähän tulokseen ja mitä tuo edes tarkoittaa. Voitko auttaa häntä tulkitsemaan tuota kaavaa? Hän ei edes muista oliko kyseessä suhteellisuusteoria tai joku Newtonin viritelmä tai mikä lie.
Ilmeisesti juovuksissa voi keksiä asioita, joita ei selväpäinen voi ymmärtää. Tai pitäisi riipaista känni, että ymmärtäisin.
Jos muutan koordinaattien nimet siten, että du=dx ja dv=dy, ja tuo dt on kolmas koordinaatti (vastaavasti kuin dz olisi). Jos sitten päättäisin, että koordinaattien kantavektorit ovat ortogonaalisia, niin saisin euklidisen avaruuden, jonka metriikka \(ds^2=dt^2 + t^2dx^2 + dy^2\).
Tässä avaruudessa x-akseli "laajenee" kertoimella t2 samalla, kun t-akelin suuntainen etäisyys origosta kasvaa. Eli 3-diemensioinen avaruus, joka paisuu leveyssuunnassa mutta ei syvyys- ja pystysuunnissa.
Mutta kysymyksen esittäjällä lienee se oikea vastaus, joka ei ole näin yksinkertainen.
Mahdolliseseti. Notaatio du ja dv on vihjaava siinä mielessä, että metriikan kirjoittaja on ehkä tehnyt alkuperäisille koordinaateille muunnoksen eli siis muodostanut uudet koordintaatit u ja v asettamalla esimerkiksi u = f(t,x,y) ja v = g(t,x,y) tai u=f(t,r, φ) ja v=g(t,r, φ) tai vastaavaa.Varaktori kirjoitti: ↑18 Elo 2023, 10:08Jokin Schwarzschildin metriikka tuli etäisesti mieleen, mutta mulla ei ole riittävää kompetenssia kyllä tähänkään.QS kirjoitti: ↑18 Elo 2023, 09:56Joo, kyllä, metriikka se on.Varaktori kirjoitti: ↑17 Elo 2023, 21:21Minä olin tuossa näkevinäni infinitesimaalisen etäisyyden elementtin, differentiaalikoordinaatit aika-avaruudessa, aikakoordinaatin ja avaruuskoordinaatit. Nyt vaan pitää muistaa että täällä kirjoitellaan mitään tietämättömän varmuudella.QS kirjoitti: ↑17 Elo 2023, 20:12En ymmärrä muuta kuin, että muistutaa etäisesti metriikkaa, jossa u-koordinaatin etäisyydet kasvavat ajan funktiona. Jonkinlainen skaalafunktio \(a(t)=t^2\), samaan tapaan kuin FLRW-metriikassa. Mutta en saa termien etumerkkejä suhteellisuusteorian mukaiseksi, vaikka koetin jotain koordinaattien muunnoksia tyyliin t -> x-t tai t -> x+t tai vastaavaa.Disputator kirjoitti: ↑17 Elo 2023, 16:18Suhteellisuusteoriaa tutkiva tiedemiehemme päätyi löytämään seuraavan kaavan omissa tutkimuksissaan:
\(ds^2 = dt^2+t^2 du^2+dv^2\)
Valitettavasti keksiessään tämän kaavan hän oli (hieman) juovuksissa, kuten tavallisesti ja seuraavana päivänä hän ei enää muistanut miten hän oli päätynyt tähän tulokseen ja mitä tuo edes tarkoittaa. Voitko auttaa häntä tulkitsemaan tuota kaavaa? Hän ei edes muista oliko kyseessä suhteellisuusteoria tai joku Newtonin viritelmä tai mikä lie.
Ilmeisesti juovuksissa voi keksiä asioita, joita ei selväpäinen voi ymmärtää. Tai pitäisi riipaista känni, että ymmärtäisin.
Jos muutan koordinaattien nimet siten, että du=dx ja dv=dy, ja tuo dt on kolmas koordinaatti (vastaavasti kuin dz olisi). Jos sitten päättäisin, että koordinaattien kantavektorit ovat ortogonaalisia, niin saisin euklidisen avaruuden, jonka metriikka \(ds^2=dt^2 + t^2dx^2 + dy^2\).
Tässä avaruudessa x-akseli "laajenee" kertoimella t2 samalla, kun t-akelin suuntainen etäisyys origosta kasvaa. Eli 3-diemensioinen avaruus, joka paisuu leveyssuunnassa mutta ei syvyys- ja pystysuunnissa.
Mutta kysymyksen esittäjällä lienee se oikea vastaus, joka ei ole näin yksinkertainen.
Joo, se mun "lottokysymys" oli vähän hämäävä.QS kirjoitti: ↑18 Elo 2023, 10:56Mahdolliseseti. Notaatio du ja dv on vihjaava siinä mielessä, että metriikan kirjoittaja on ehkä tehnyt alkuperäisille koordinaateille muunnoksen eli siis muodostanut uudet koordintaatit u ja v asettamalla esimerkiksi u = f(t,x,y) ja v = g(t,x,y) tai u=f(t,r, φ) ja v=g(t,r, φ) tai vastaavaa.
Koetin arvailla mikä tuo muunnos olisi, mutta en saanut mitään järjellistä aikaan.
Nyt meitsiä hävettää . En halvatun puusilmä nähnyt yksinkertaista asiaa, vaan mietin ylimonimutkaista.Disputator kirjoitti: ↑19 Elo 2023, 16:23Joo, se mun "lottokysymys" oli vähän hämäävä.
Läheltä liippaa QS, tavallaan, hyvin läheltä. Itse asiassa tehtävä on helppo (kun sen ratkaisun ensin näkee) ja on aikaisemmin siis leikkinyt koordinaattien kanssa. Metriikka
\( ds^2 = dt^2 + t^2du^2 +dv^2\\ \)
on ihan tavallinen kolmiulotteisen euklidisen avaruuden R3 metriikka
\( ds^2 = dr^2 + r^2d\phi^2 +dz^2,\\\)
Jokin pyörivä akseli tulee mieleen.Disputator kirjoitti: ↑19 Elo 2023, 18:40Tässä eräistä mekaniikan ym. oppikirjoista löytyvä kaava, joka on ihan kätevä, mutta mitä siinä oikein lasketaan:
\(r' = r \cos \phi +n(n\cdot r)(1-\cos \phi) + (r\times n)\sin\phi\)
Kaavassa r, r' ja n ovat vektoriavaruuden R3 vektoreita ja ne pitäisi olla oikeassa notaatiossa boldattuja, mutta tuo editorin boldaus B ja LaTeX eivät ymmärrä toisiaan (nähtävästi?) ja en nyt viitsi boldata LaTeXilla. Kaava on kai vähän vähemmän tunnettu perusoppikirjoissa, mutta se on tosiaan näppärä sisällöltään.
Olet mahdollisesti oikeilla jäljillä. Tosin akseli itse ei yleensä pyöri, vaan jokin pyörii akselin ympäri, paitsi insinöörijutuissa on kaikki mahdollista. Eihän Maan vuorokautisen pyörimisliikkeen kuvitteellinen akseli itse pyöri, vaan Maa. Tykkään aina olla kieliopillisesti natsi (tai paholainen) luonnontieteellisissä jutuissa.Varaktori kirjoitti: ↑19 Elo 2023, 21:15Jokin pyörivä akseli tulee mieleen.Disputator kirjoitti: ↑19 Elo 2023, 18:40Tässä eräistä mekaniikan ym. oppikirjoista löytyvä kaava, joka on ihan kätevä, mutta mitä siinä oikein lasketaan:
\(r' = r \cos \phi +n(n\cdot r)(1-\cos \phi) + (r\times n)\sin\phi\)
Kaavassa r, r' ja n ovat vektoriavaruuden R3 vektoreita ja ne pitäisi olla oikeassa notaatiossa boldattuja, mutta tuo editorin boldaus B ja LaTeX eivät ymmärrä toisiaan (nähtävästi?) ja en nyt viitsi boldata LaTeXilla. Kaava on kai vähän vähemmän tunnettu perusoppikirjoissa, mutta se on tosiaan näppärä sisällöltään.
No kuvaisiko se vektorin r rotaatiota kulmassa ϕ akselin n ympärillä tai joitain sinne päin?Disputator kirjoitti: ↑19 Elo 2023, 21:30Olet mahdollisesti oikeilla jäljillä. Tosin akseli itse ei yleensä pyöri, vaan jokin pyörii akselin ympäri, paitsi insinöörijutuissa on kaikki mahdollista. Eihän Maan vuorokautisen pyörimisliikkeen kuvitteellinen akseli itse pyöri, vaan Maa. Tykkään aina olla kieliopillisesti natsi (tai paholainen) luonnontieteellisissä jutuissa.Varaktori kirjoitti: ↑19 Elo 2023, 21:15Jokin pyörivä akseli tulee mieleen.Disputator kirjoitti: ↑19 Elo 2023, 18:40Tässä eräistä mekaniikan ym. oppikirjoista löytyvä kaava, joka on ihan kätevä, mutta mitä siinä oikein lasketaan:
\(r' = r \cos \phi +n(n\cdot r)(1-\cos \phi) + (r\times n)\sin\phi\)
Kaavassa r, r' ja n ovat vektoriavaruuden R3 vektoreita ja ne pitäisi olla oikeassa notaatiossa boldattuja, mutta tuo editorin boldaus B ja LaTeX eivät ymmärrä toisiaan (nähtävästi?) ja en nyt viitsi boldata LaTeXilla. Kaava on kai vähän vähemmän tunnettu perusoppikirjoissa, mutta se on tosiaan näppärä sisällöltään.