Suhteellisuusteoriaa

Vastaa Viestiin
E
Eusa
Viestit: 356

Re: Suhteellisuusteoriaa

Viesti Kirjoittaja Eusa »

Niin. Voisiko aktiivisen ja passiivisen muunnoksen sekavuus aiheutua siitä, että niitä koitetaan esittää formaalisti eri notaatioina, vaikka asia olisi hoidettavissa niin, että notaatio on sama mutta lähtöjoukko eri? Passiivisessa koko kuvausavaruuden laajuus, aktiivisessa vain muuttuvan systeemin määrityspisteet...
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Q
QS
Viestit: 567

Re: Suhteellisuusteoriaa

Viesti Kirjoittaja QS »

Nyt kun aktiivinen ja passiivinen ovat selkeitä (jep :woozy: ), niin kehittelin helpohkon, mutta pienen yksityiskohdan sisältävän tehtävän.

Tehdään aktiivinen muunnos siten, että ensin puhdas rotaatio R(θ), jonka jälkeen puhdas pusku B(ψ). Parametreina kulma θ=(θ1,θ2,θ3) ja rapiditeetti ψ=(ψ1,ψ2,ψ3).

Vektori x=xμ e^μ muuntuu siten, että x=Tx, missä T sisältää matriisit R ja B edellä kuvatun mukaisessa järjestyksessä. Muunnettu x lausutaan aktiivisen muunnoksen periaatetta noudattaen alkuperäisessä kannassa {e^μ}.

Vastaava passiivinen muunnos T kohdistuu kantavektoreihin, ja tuottaa lopulta samat komponentit kuin aktiivinen muunnos.

Kysymys kuuluu, että miten T lausutaan matriiseilla R(θ) ja B(ψ) ?
E
Eusa
Viestit: 356

Re: Suhteellisuusteoriaa

Viesti Kirjoittaja Eusa »

QS kirjoitti: 01 Maalis 2024, 21:36
Nyt kun aktiivinen ja passiivinen ovat selkeitä (jep :woozy: ), niin kehittelin helpohkon, mutta pienen yksityiskohdan sisältävän tehtävän.

Tehdään aktiivinen muunnos siten, että ensin puhdas rotaatio R(θ), jonka jälkeen puhdas pusku B(ψ). Parametreina kulma θ=(θ1,θ2,θ3) ja rapiditeetti ψ=(ψ1,ψ2,ψ3).

Vektori x=xμ e^μ muuntuu siten, että x=Tx, missä T sisältää matriisit R ja B edellä kuvatun mukaisessa järjestyksessä. Muunnettu x lausutaan aktiivisen muunnoksen periaatetta noudattaen alkuperäisessä kannassa {e^μ}.

Vastaava passiivinen muunnos T kohdistuu kantavektoreihin, ja tuottaa lopulta samat komponentit kuin aktiivinen muunnos.

Kysymys kuuluu, että miten T lausutaan matriiseilla R(θ) ja B(ψ) ?
Hyperbolisuudella on lusikkansa sopassa, mutta kai lopputulosten tasa-arvoon voidaan jotenkin päästä - vaikka tietokonegrafiikassa paljon käytettyjen homogeenisten koordinaattien avulla?

Toinen varma tapahan olisi ilmoittaa tyynesti, että tehdäänpä seuraavaksi sama aktiivinen muunnos kaikille koordinaatistossa esiintyville systeemeille ja nimetään se passiiviseksi muunnokseksi. xD

Tässähän ilmeisimmin ollaan sen äärellä kuinka suppeasta suhteellisuudesta siirrytään yleiseen; aktiivinen liike sinänsä kaareuttaa avaruutta. Öitä.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Q
QS
Viestit: 567

Re: Suhteellisuusteoriaa

Viesti Kirjoittaja QS »

QS kirjoitti: 28 Helmi 2024, 21:02
...
Joo tuo e =(1,0) on komponenteilla esitetty kanta-yksikkövektori v=v1e1, missä komponentti v1=1. Ja tämähän on kontravariantti komponentti. Ja tuo maaginen e1 muuntuu kovariantisti.
...
Jäi tämä perusasia nyt häiritsemään. Voi kai kantavektorijoukon e^μ ajatella järjestettynä monikkona, joka on rivivektorin muodossa. Ja komponentit pystyvektorina, jolloin

(e^0e^1e^2e^3)(v0v1v2v3)=vμe^μ=v

missä kannan elementit on nimetty e^0=(1,0,0,0) , e^1=(0,1,0,0) jne., jotka ovat joukko ortogonaalisia ja kovariantisti muuntuvia vaakavektoreita. Ja lisäksi sisätulo (eμ,e^ν)=ημν
D
Disputator
Viestit: 238

Re: Suhteellisuusteoriaa

Viesti Kirjoittaja Disputator »

Iltaa, ihan lyhyesti:
QS kirjoitti: 02 Maalis 2024, 22:52
QS kirjoitti: 28 Helmi 2024, 21:02
...
Joo tuo e =(1,0) on komponenteilla esitetty kanta-yksikkövektori v=v1e1, missä komponentti v1=1. Ja tämähän on kontravariantti komponentti. Ja tuo maaginen e1 muuntuu kovariantisti.
...
Jäi tämä perusasia nyt häiritsemään. Voi kai kantavektorijoukon e^μ ajatella järjestettynä monikkona, joka on rivivektorin muodossa. Ja komponentit pystyvektorina, jolloin

(e^0e^1e^2e^3)(v0v1v2v3)=vμe^μ=v

missä kannan elementit on nimetty e^0=(1,0,0,0) , e^1=(0,1,0,0) jne., jotka ovat joukko ortogonaalisia ja kovariantisti muuntuvia vaakavektoreita. Ja lisäksi sisätulo (eμ,e^ν)=ημν
Kyllä olen tuota nähnyt jossain käytettävän, ihan tehokkaastikkin.
SI Resurrection!
Q
QS
Viestit: 567

Re: Suhteellisuusteoriaa

Viesti Kirjoittaja QS »

Disputator kirjoitti: 03 Maalis 2024, 16:49
Iltaa, ihan lyhyesti:
QS kirjoitti: 02 Maalis 2024, 22:52
QS kirjoitti: 28 Helmi 2024, 21:02
...
Joo tuo e =(1,0) on komponenteilla esitetty kanta-yksikkövektori v=v1e1, missä komponentti v1=1. Ja tämähän on kontravariantti komponentti. Ja tuo maaginen e1 muuntuu kovariantisti.
...
Jäi tämä perusasia nyt häiritsemään. Voi kai kantavektorijoukon e^μ ajatella järjestettynä monikkona, joka on rivivektorin muodossa. Ja komponentit pystyvektorina, jolloin

(e^0e^1e^2e^3)(v0v1v2v3)=vμe^μ=v

missä kannan elementit on nimetty e^0=(1,0,0,0) , e^1=(0,1,0,0) jne., jotka ovat joukko ortogonaalisia ja kovariantisti muuntuvia vaakavektoreita. Ja lisäksi sisätulo (eμ,e^ν)=ημν
Kyllä olen tuota nähnyt jossain käytettävän, ihan tehokkaastikkin.
Jep. Periaatteessa kannan ja komponenttien muuntuminen vastakkaisiin suuntiin on selvä: Kun haluan kuvata puupalikan koordinaateilla vi kannssa ei, ja vaihtoehtoisesti koordinaateilla vi kannassa ei, niin palikka kuvautuu oikein vain, kun muunnokset vivi ja eiei ovat vastakkaisia. Mutta ei tämä matemaattisesti kovin kaunis perustelu ole :nomouth:. Kun tässä ei ei ole suuntaderivaatta i, jolloin kovariantti muuntuminen voidaan johtaa täsmällisesti.
E
Eusa
Viestit: 356

Re: Suhteellisuusteoriaa

Viesti Kirjoittaja Eusa »

QS kirjoitti: 02 Maalis 2024, 22:52
QS kirjoitti: 28 Helmi 2024, 21:02
...
Joo tuo e =(1,0) on komponenteilla esitetty kanta-yksikkövektori v=v1e1, missä komponentti v1=1. Ja tämähän on kontravariantti komponentti. Ja tuo maaginen e1 muuntuu kovariantisti.
...
Jäi tämä perusasia nyt häiritsemään. Voi kai kantavektorijoukon e^μ ajatella järjestettynä monikkona, joka on rivivektorin muodossa. Ja komponentit pystyvektorina, jolloin

(e^0e^1e^2e^3)(v0v1v2v3)=vμe^μ=v

missä kannan elementit on nimetty e^0=(1,0,0,0) , e^1=(0,1,0,0) jne., jotka ovat joukko ortogonaalisia ja kovariantisti muuntuvia vaakavektoreita. Ja lisäksi sisätulo (eμ,e^ν)=ημν
Kun joukon e^μ järjestää pystyyn, kyseessä ovatkin yksikkövektorit eikä kantavektorit.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
D
Disputator
Viestit: 238

Re: Suhteellisuusteoriaa

Viesti Kirjoittaja Disputator »

Iltaa,
QS kirjoitti: 03 Maalis 2024, 21:37
Disputator kirjoitti: 03 Maalis 2024, 16:49
Iltaa, ihan lyhyesti:
QS kirjoitti: 02 Maalis 2024, 22:52
QS kirjoitti: 28 Helmi 2024, 21:02
...
Joo tuo e =(1,0) on komponenteilla esitetty kanta-yksikkövektori v=v1e1, missä komponentti v1=1. Ja tämähän on kontravariantti komponentti. Ja tuo maaginen e1 muuntuu kovariantisti.
...
Jäi tämä perusasia nyt häiritsemään. Voi kai kantavektorijoukon e^μ ajatella järjestettynä monikkona, joka on rivivektorin muodossa. Ja komponentit pystyvektorina, jolloin

(e^0e^1e^2e^3)(v0v1v2v3)=vμe^μ=v

missä kannan elementit on nimetty e^0=(1,0,0,0) , e^1=(0,1,0,0) jne., jotka ovat joukko ortogonaalisia ja kovariantisti muuntuvia vaakavektoreita. Ja lisäksi sisätulo (eμ,e^ν)=ημν
Kyllä olen tuota nähnyt jossain käytettävän, ihan tehokkaastikkin.
Jep. Periaatteessa kannan ja komponenttien muuntuminen vastakkaisiin suuntiin on selvä: Kun haluan kuvata puupalikan koordinaateilla vi kannssa ei, ja vaihtoehtoisesti koordinaateilla vi kannassa ei, niin palikka kuvautuu oikein vain, kun muunnokset vivi ja eiei ovat vastakkaisia. Mutta ei tämä matemaattisesti kovin kaunis perustelu ole :nomouth:. Kun tässä ei ei ole suuntaderivaatta i, jolloin kovariantti muuntuminen voidaan johtaa täsmällisesti.
Jotain allaolevaa voi kehitellä:

Vektori v voidaan esittää vanhassa ja uudessa kannassa:

v=eivi=ecvc

Jos matriisi A antaa vektorin v komponentit uudessa kannassa vanhan kannan komponenttien avulla:

vc=Acjvj

Tämän käänteismuunnos:

vi=(A1)icvc

Matriisin A ja sen käänteismatriisille inv(A) pätee:

δji=(A1)icAcj=Aic(A1)cj

Tätä deltan lauseketta voidaan käyttää seuraavasti:

v=eivi=eiδjivj=ei(A1)icAcjvj

Koska vc=Acjvj on myös oltava ec=ei(A1)ic, siis muunnoskaavat ovat:

vc=Acjvj
ec=ei(A1)ic

Tuo ylläoleva argumentointi on matemaattisesti vähän niin ja näin, mutta mielestäni tuo osoittaa miten nuo muunnoskaavat koordinaattien ja kantavektorien välillä uuden ja vanhan kannan välillä saadaan uskottavalla tavalla näkyviin.
SI Resurrection!
Q
QS
Viestit: 567

Re: Suhteellisuusteoriaa

Viesti Kirjoittaja QS »

Disputator kirjoitti: 04 Maalis 2024, 21:52
Iltaa,
QS kirjoitti: 03 Maalis 2024, 21:37
Disputator kirjoitti: 03 Maalis 2024, 16:49
Iltaa, ihan lyhyesti:
QS kirjoitti: 02 Maalis 2024, 22:52
QS kirjoitti: 28 Helmi 2024, 21:02
...
Joo tuo e =(1,0) on komponenteilla esitetty kanta-yksikkövektori v=v1e1, missä komponentti v1=1. Ja tämähän on kontravariantti komponentti. Ja tuo maaginen e1 muuntuu kovariantisti.
...
Jäi tämä perusasia nyt häiritsemään. Voi kai kantavektorijoukon e^μ ajatella järjestettynä monikkona, joka on rivivektorin muodossa. Ja komponentit pystyvektorina, jolloin

(e^0e^1e^2e^3)(v0v1v2v3)=vμe^μ=v

missä kannan elementit on nimetty e^0=(1,0,0,0) , e^1=(0,1,0,0) jne., jotka ovat joukko ortogonaalisia ja kovariantisti muuntuvia vaakavektoreita. Ja lisäksi sisätulo (eμ,e^ν)=ημν
Kyllä olen tuota nähnyt jossain käytettävän, ihan tehokkaastikkin.
Jep. Periaatteessa kannan ja komponenttien muuntuminen vastakkaisiin suuntiin on selvä: Kun haluan kuvata puupalikan koordinaateilla vi kannssa ei, ja vaihtoehtoisesti koordinaateilla vi kannassa ei, niin palikka kuvautuu oikein vain, kun muunnokset vivi ja eiei ovat vastakkaisia. Mutta ei tämä matemaattisesti kovin kaunis perustelu ole :nomouth:. Kun tässä ei ei ole suuntaderivaatta i, jolloin kovariantti muuntuminen voidaan johtaa täsmällisesti.
Jotain allaolevaa voi kehitellä:

Vektori v voidaan esittää vanhassa ja uudessa kannassa:

v=eivi=ecvc

Jos matriisi A antaa vektorin v komponentit uudessa kannassa vanhan kannan komponenttien avulla:

vc=Acjvj

Tämän käänteismuunnos:

vi=(A1)icvc

Matriisin A ja sen käänteismatriisille inv(A) pätee:

δji=(A1)icAcj=Aic(A1)cj

Tätä deltan lauseketta voidaan käyttää seuraavasti:

v=eivi=eiδjivj=ei(A1)icAcjvj

Koska vc=Acjvj on myös oltava ec=ei(A1)ic, siis muunnoskaavat ovat:

vc=Acjvj
ec=ei(A1)ic

Tuo ylläoleva argumentointi on matemaattisesti vähän niin ja näin, mutta mielestäni tuo osoittaa miten nuo muunnoskaavat koordinaattien ja kantavektorien välillä uuden ja vanhan kannan välillä saadaan uskottavalla tavalla näkyviin.
Totta. Tuo osoittaa, että koordinaatistomuunnoksessa kanta muuntuu käänteisesti.

Pyörittelin asiaa aktiivisen/passiivisen näkökulmasta, ja keksin ehkä jotain. Matriisinotaatiolla kontravariantin vektorin xV aktiivinen muunnos on

x=A x

missä matriisi A on SO(1,3) esitys vektoriavaruudessa V. Voidaan kirjoittaa A=D(g), missä D on Minkowskiavaruuden nelivektoriesitys, ja gSO(1,3).

Passiiviseen muunnokseen tarvitaan käänteinen A1=D(g1), mutta tämäkin on esitys avaruudessa V, samoin kuin on A.

Kirjoittamasi perusteella kanta muuntuu käänteisesti (kovariantisti) verrattuna kontravariantteihin komponentteihin. Tämä tarkoittaa sitä, että kanta muuntuu kuten duaaliavaruuden (kotangenttiavaruuden) vektori, vaikka kantavektori ei olekaan duaaliavaruuden vektori.

Ryhmäteorian perusteella duaaliavaruuden V esitys D saadaan V:n esityksestä kaavalla

D(h)=D(h1)T

missä h on se ryhmäelementti, jolla V:n esitys muodostetaan. Käänteistranspoosi oikealla ei viittaa aktiiviseen tai passiiviseen, vaan on osa kaavaa. Käyttämällä kaavaa tähän passiiviseen muunnokseen, saan

D(g1)=D((g1)1)T=D(g)T

mikä on siis esitys V:ssa aiemmin mainitulle V:n käänteismuunnoksen elementille g1. Matriisinotaatiolla kanta E muuntuu passiivisesti

E=D(g1) E=D(g)T E=AT E

Sama indekseillä

e^ν=e^μ(AT)μν

Tämä on mielestäni uskottavaa, sillä aiemmin ihmettelin miksi puhtaan rotaation R on passiivisessa muunnoksessa R1, mutta puhtaan puskun Λ on passiivisessa muunnoksessa edelleen Λ. Nyt se on selvää, sillä RT=R1, mutta ΛT=Λ.
D
Disputator
Viestit: 238

Re: Suhteellisuusteoriaa

Viesti Kirjoittaja Disputator »

Iltaa, edellisen viestini muunnoskaavat:
Disputator kirjoitti: 04 Maalis 2024, 21:52
...
vc=Acjvj
ec=ei(A1)ic
...
Nimitys kovariantti vektori on joskus vähän hämärä, minkä suhteen vektori muuttuu kovariantisti = "mukana muuttuvasti tms.".

Joskus tosiaan vektoriavaruudessa V on annettuna kanta {ei} ja sitten annetaan kaavalla ec=ei(A)ic uusi kanta {e'c}. Tässä siis tehdään tavallaan passiivinen muunnos, vektorit (ja kovektorit) ovat muuttumattomia, mutta niiden komponentit ja komponentteihin liittyvät kannat muuttuvat, siten että itse vektorit (ja kovektorit) ovat muuttumattomia.

Ero mun tuohon lainattuun kaavaan on se, että tällöin kutsutaan matriisiksi A tuota kantavektorien muunnoskaavassa esiintyvää objektia. Silloin kovektorin komponentit vj muuntuvat samalla kaavalla vc=vi(A)ic, kun taas vektorin komponentit vj muuntuvat vastakkaisesti tai kontravariantisti verraten kannan muunnoksen matriisiin nähden:

vc=(A1)cjvj

ja kovektoriavaruuuden tai duaalin V* kantavektorit ej muuttuvat myös "kontravariantisti":

ec=(A1)cjej.

Nuo kaavat voi esittää yhdessä:

ec=ei(A)ic
vc=vi(A)ic

ja

vc=(A1)cjvj
ec=(A1)cjej.

Tämä toimii missä tahansa vektoriavaruudessa V, mutta tuossa on sellainen sudenkuoppa, että duaaliavaruuden V* ja avaruuden V välillä ei ole olemassa mitään "kanonista" tapaa liittää niiden alkioita toisiinsa, ellei vektoriavaruuuteen V ole ensin annettu kantaa ei, jolloin duaaliavaruuteen voidaan määritellä duaalikanta ej kaavalla:

ej(ei)=δij.

Kun V on sisätuloavaruus, niin silloin tuo on mahdollista ilman vektoriavaruuden V kannan käyttöä, sillä sisätulo määrittelee kannoista riippumattomasti tuon vektoriavaruuden V ja sen duaaliavaruuden V* välisen yhteyden.
SI Resurrection!
Vastaa Viestiin