Tämä onkin mielenkiintoinen. Tuo selvästi vastaa Lorentzryhmän matriisia (pakotan nyt fysiikan i:n mukaan )Disputator kirjoitti: ↑17 Huhti 2024, 20:06Aivan, en osaa sanoa minäkään miten niitä voisi rakentaa. Kuitenkin yksi vihje voisi tulla Lie-algebrasta. Nuo null-rotaatiot on parametrisoitu parametrin \(\alpha\) avulla ja harrastamalla reverse-engineeringiä tuohon matriisiin saa tuloksen, että Lie-algebran elementti\(A = 2(K_2-J_3)\) antaa eksponentiaatiolla alkuperäisen null-rotaation, siis lasketaan \(e^{\alpha A}\). Tuossa siis puskun generaattori:
$$K_2=\begin{bmatrix}
0 & 0 & 1 & 0 \\
0 & 0 & 0 & 0\\
1 & 0 & 0 & 0\\
0 & 0 & 0 & 0
\end{bmatrix}$$
ja rotaation generaattori:
$$J_3=\begin{bmatrix}
0 & 0 & 0 & 0 \\
0 & 0 & -1 & 0\\
0 & 1 & 0 & 0\\
0 & 0 & 0 & 0
\end{bmatrix}$$,
jolloin matriisi A on:
$$A=\begin{bmatrix}
0 & 0 & 2 & 0 \\
0 & 0 & 2 & 0\\
2 & -2 & 0 & 0\\
0 & 0 & 0 & 0
\end{bmatrix}$$
Nyt jos lasketaan matriisieksponentti generaattorille A saadaan:
$$e^{\alpha A}= \begin{bmatrix}
1+2\alpha^2 & -2\alpha^2 & 2\alpha & 0 \\
2\alpha^2 & 1-2\alpha^2 & 2\alpha & 0\\
2\alpha & -2\alpha & 1 & 0\\
0 & 0 & 0 & 1
\end{bmatrix}$$,
mikä oli alkuperäinen null-rotaatio parametrina \(\alpha\). Oliko tästä sitten mitään hyötyä, en tiedä. Se tavallaan tulee selväksi miksi tuossa null-rotaation kaavassa on matriisielementeissä parametrin \(\alpha\) polynomeja, joiden aste on korkeintaan 2. Syy on se, että kun lasketaan matriisieksponenttia sarjakehitelmällä, joka sisältää matriisin A potensseja \(A^n\), niin termit ovat nollia, kun n>2. Laskemalla koneella näkee, että
\(A^3=0\).
\(L = \exp [-i(\psi_2\ K_2 + \theta_3\ J_3)]\),
missä rapiditeetti \(\vec\psi = (0,\psi_2,0)\) ja rotaatio \(\vec\theta = (0,0,\theta_3)\) siten, että \(\psi_2=\theta_3=2\alpha\). Sain matriisin
$$L = \begin{pmatrix}
2 \alpha ^2+1 & 2 \alpha ^2 & 2 \alpha & 0 \\
-2 \alpha ^2 & 1-2 \alpha ^2 & -2 \alpha & 0 \\
2 \alpha & 2 \alpha & 1 & 0 \\
0 & 0 & 0 & 1 \\
\end{pmatrix}$$
Matriisin ja ominaisvektorien etumerkit hiukan eri kuin sulla, mikä ei mielestäni ole ongelma, kun näkökulma tässä aktiivinen.
Tuo null-rotaatio siis saadaan, kun euklidinen kulma \(\theta_3\) on sama kuin rapiditeettikulma \(\psi_2\). Kun jätän parametrin \(2\alpha\) sijoittamatta, ja käytän yleisemmin nollasta poikkeavia komponentteja \(\psi_2\) ja \(\theta_3\), on tuloksena ikävän mutkikas Lorentzmatriisi, mikä ei ole null-rotaatio. Null-rotaatio on erikoistapaus näiden joukossa.
Konkreettisen null-rotaation saan, kun sijoitan esimerkiksi euklidisen rotaation \(\theta_3 = \pi\), mikä on kierto z-akselin ympäri, ja rapiditeetin \(\psi_2 = \pi\), joka vastaa y-akselin suuntaista puskua \(v = \tanh(\psi_2) \approx 0.996\)
Pienemmällä kulmalla \(\theta_3 = \pi/18 = 10^\circ\) on tietysti puskunopeuskin pienempi \(v \approx 0.173\).
Pitäisi ehkä vielä koettaa laskea, että mitkä ovat ne kaksi erisuuntaista puskua, joiden jälkeen käsissä on tuo ihmeellinen null-rotaatio. Tällä on varmasti olemassa jokin yhteys Wigner-rotaatioon.
En nyt tiedä oliko tästä reverse-engineeringistä hyötyä, mutta ainakin näin, että null-rotaation Lorentzmatriisi sisältää uskottavia kulmia ja nopeuksia.