Mekaniikan teoriaa ja tehtäviä

[QS]

Ajatus tuli neutronitähdestä, onko siellä niin kova gravitaatio että elektroniverhot pettävät? Edelleen, tietääkö joku onko sellaista prässiä olemassa joka pystyy luhistamaan elektroniverhon?

Käytännössä ei Maan tai edes aurinkokunnan olosuhteissa. Neutronitähdissä altomit voivat luhistua, tai paremminkin elektronien liikemäärä kasvaa niin suureksi, että elektronit ja protonit yhdistyvät neutroneiksi. Muitakin eksoottisia prosesseja tapahtuu, ainakin oletettavasti.

Kun sorvataan kovametalliterällä niin onko kovametallin elektroniverho se joka lastuaa rautaa? Ainakin itse olettaisin että ei ole muuta vaihtoehtoa.

Paremminkin terän hilarakenne on vahvempi kuin kohteen hila. Elektronit eivät kosketa toisiaan, sen estää vuorovaikutukset ja Paulin kieltosääntö. Atomitkaan eivät rikkoudu, mutta niiden väliset sidokset rikkoutuvat. Kun hila rikkoutuu, niin atomien elektronit asettuvat eri tilaan kuin ehjässä hilassa, mutta samoja atomeja edelleen.

[pähkäilijä]

Ajatus tuli neutronitähdestä, onko siellä niin kova gravitaatio että elektroniverhot pettävät? Edelleen, tietääkö joku onko sellaista prässiä olemassa joka pystyy luhistamaan elektroniverhon?

Käytännössä ei Maan tai edes aurinkokunnan olosuhteissa. Neutronitähdissä altomit voivat luhistua, tai paremminkin elektronien liikemäärä kasvaa niin suureksi, että elektronit ja protonit yhdistyvät neutroneiksi. Muitakin eksoottisia prosesseja tapahtuu, ainakin oletettavasti.

Kun sorvataan kovametalliterällä niin onko kovametallin elektroniverho se joka lastuaa rautaa? Ainakin itse olettaisin että ei ole muuta vaihtoehtoa.

Paremminkin terän hilarakenne on vahvempi kuin kohteen hila. Elektronit eivät kosketa toisiaan, sen estää vuorovaikutukset ja Paulin kieltosääntö. Atomitkaan eivät rikkoudu, mutta niiden väliset sidokset rikkoutuvat. Kun hila rikkoutuu, niin atomien elektronit asettuvat eri tilaan kuin ehjässä hilassa, mutta samoja atomeja edelleen.

Kyllä, hilarakenteessa on sidosvoimat jotka tekee aineesta lujan ja lujuuserot mahdollistaa sorvauksen. Mutta höyryturbiinissa ei ole sidosvoimia, siis höyryllä, ja siksi oletan että elektroniverho on kontaktipinta. Ja törmäysenergia tulisi suoraan Newtonin E=1/2mv^2 kaavasta.

[QS]

Ajatus tuli neutronitähdestä, onko siellä niin kova gravitaatio että elektroniverhot pettävät? Edelleen, tietääkö joku onko sellaista prässiä olemassa joka pystyy luhistamaan elektroniverhon?

Käytännössä ei Maan tai edes aurinkokunnan olosuhteissa. Neutronitähdissä altomit voivat luhistua, tai paremminkin elektronien liikemäärä kasvaa niin suureksi, että elektronit ja protonit yhdistyvät neutroneiksi. Muitakin eksoottisia prosesseja tapahtuu, ainakin oletettavasti.

Kun sorvataan kovametalliterällä niin onko kovametallin elektroniverho se joka lastuaa rautaa? Ainakin itse olettaisin että ei ole muuta vaihtoehtoa.

Paremminkin terän hilarakenne on vahvempi kuin kohteen hila. Elektronit eivät kosketa toisiaan, sen estää vuorovaikutukset ja Paulin kieltosääntö. Atomitkaan eivät rikkoudu, mutta niiden väliset sidokset rikkoutuvat. Kun hila rikkoutuu, niin atomien elektronit asettuvat eri tilaan kuin ehjässä hilassa, mutta samoja atomeja edelleen.

Kyllä, hilarakenteessa on sidosvoimat jotka tekee aineesta lujan ja lujuuserot mahdollistaa sorvauksen. Mutta höyryturbiinissa ei ole sidosvoimia, siis höyryllä, ja siksi oletan että elektroniverho on kontaktipinta. Ja törmäysenergia tulisi suoraan Newtonin E=1/2mv^2 kaavasta.

Osapuilleen joo. Elektronien sähkömagneettinen vuorovaikutus johtaa siihen, että höyry siroaa turbiinin lavoista ja höyrymolekyylien liikemäärä siirtyy turbiinin rakenteeseen. Mutta elektronit eivät kosketa toisiaan, vaan klassisesti ajateltuna "hylkivät" toisiaan -> höyryn sironta -> liikemäärä siirtyy turbiiniin.

Kvanttitasolla Paulin kieltosäännön seurauksena höyrymolekyylin elektronit eivät etene metalliatomin elektronien joukkoon. Samasta syystä atomit eivät normaaliolosuhteissa "puristu rikki".