Voiko ihminen tietää mitään varmasti?

[Heikki R]

Kyllä voi tietää varmasti montakin asiaa.

Emme voi tietää koskaan miten avaruus on saanut alkunsa.
Emme voi tietää koskaan miten aine on syntynyt avaruuteen.
Emme voi tietää koskaan miten aine joka oli avaruudessa paikallaan, alkoi liikkumaan.
Emme voi tietää koskaan miten ainehiukkaset tajuaa rakentaa elävän olion, kuten vaikkapa ihmisen.
Emme voi tietää koskaan miksi olen elämässä ja olemassa oman aikani.
Emme voi tietää koskaan miksi kykenen ajattelemaan.

Listaa nyt voi jatkaa hyvinkin paljon, mitä voimme tietää varmasti.

[tuulispää]

Tässä kaveri luulee tietävänsä että DONUT LAB on huijaus:

[Konsta]

Voi
Seuraavat ajatukset tulivat ensiksi mieleeni.
Tietyissä rajoissa voi tietää varmasti ja tekemään johtopäätöksiä / päättelemään niiden perusteella tulevistakin tapahtumista aikajanalla ja ne rajat määrittelee perinteinen fysiikka sekä kemia. Ei ole rationaalista syytä epäillä tutkittua tietoa.
Mutta.....
Ei ole syytä myöskään tuudittautua siihen olettamukseen että tiedämme jo kaiken tarpeellisen kaikesta mitä havaitsemme ympärillämme, tällä hetkellä onkien vain tiedonmurusia sieltä täältä ja joille ei ehkä vielä löydy loogista tieteellistä selitystä, mutta kaikki nuo havaitsijat eivät voi valehdellakkaan tai olla jonkin globaalin tai pienemmän massapsykoosinkaan vallassa.
Ennakkoasenteet jos niitä on estää samalla myös tasokkaan sekä ennakkoluulottoman yliopistotasoisen tieteellisen tutkimuksen ja sen suuntautumisen uusillekin laduille jos luentosaleissa hihitellään asioille, mitä ei välttämättä ymmärretä heti.

[Heikki R]

Voi
Seuraavat ajatukset tulivat ensiksi mieleeni.
Tietyissä rajoissa voi tietää varmasti ja tekemään johtopäätöksiä / päättelemään niiden perusteella tulevistakin tapahtumista aikajanalla ja ne rajat määrittelee perinteinen fysiikka sekä kemia. Ei ole rationaalista syytä epäillä tutkittua tietoa.
Mutta.....
Ei ole syytä myöskään tuudittautua siihen olettamukseen että tiedämme jo kaiken tarpeellisen kaikesta mitä havaitsemme ympärillämme, tällä hetkellä onkien vain tiedonmurusia sieltä täältä ja joille ei ehkä vielä löydy loogista tieteellistä selitystä, mutta kaikki nuo havaitsijat eivät voi valehdellakkaan tai olla jonkin globaalin tai pienemmän massapsykoosinkaan vallassa.
Ennakkoasenteet jos niitä on estää samalla myös tasokkaan sekä ennakkoluulottoman yliopistotasoisen tieteellisen tutkimuksen ja sen suuntautumisen uusillekin laduille jos luentosaleissa hihitellään asioille, mitä ei välttämättä ymmärretä heti.

Tiedon jatkumoa voi kuvata monella tapaa, esim. tuuttiteorialla.
Olemassa olevaa kirjallinen tai suullinen tietoperimä siirtyy aina ihmiseltä toiselle ms.periytyvästi. Koulumaailmassa tämä tapahtuu oppikirjojen ja opetuksen kautta sekä oppimisen avulla. Istut tukevasti tuutin sisällä.

Ihmisyksilö tai joukot voi olla tuossa ns.massatietoajatuksen vallassa ns.opetettuna, riippumatta siitä onko tieto=ajatus järkevää vaiko ei. Siis asuu tuutin sisällä.

Tekniikassa, tieteessä, harrastuksissa, filosofiassa, uskonnoissa, voi uusi alkuidea syntyä,,kun jaksaa asioita pohtia. Sillä onhan moni alkuidea sangen haitallinen ihmisen toiminnassa.
No onko pakko, eihän luonto muutu, se alkuidea, minkä mukana eletään?
Ei ole pakko.
Mutta jos asia kiinnostaa harrastusmielessä, niin, se on mielenkiintoista, tutkia maailmaa omin silmin ja havainnoin. Yllättävän moni asia on tiedossakin vanha ms. olettamus. Aina kannattaa hypätä välillä tuutista ulos, onhan alla se luonto, alkuidea.

[Olli S]

Voi tietää varmasti monia asioita, eikä ulkomaailman olemassaolon todistaminen ole mahdotonta. Filosofiassa ei ole häpeätahraa. Vain empirismissä ja skeptisismissä.

Skeptisismissä vaan asetetaan tiedon todistamiselle varmaksi liian kovat rajat. Kun rajat ovat normaalit, varmaa tietoa on paljon.

Ja asian miettiminen on kyllä hyödyllistä perustutkimusta filosofiassa.

Descartesin cogitoon sisältyy jo todistus. Ajattelu tarvitsee aivoja ja koko ruumiin. Aivot ovat jossakin ympäristössä, ajattelija on jossakin ympäristössä eikä yksin olemattomuudessa. Solipsismiin johtavat ajattelut kumoutuvat.

Logiikka ja todellisuus kohtaavat monessa asiassa, vaikka muodollinen logiikka on erillään todellisuudesta. Dialektinen logiikka erittelee näitä. On olemassa itsestäänselviä, perustavia asioita, joita ei tarvitse todistaa. Tiedetään vaan, että todellisuudessa ei muulla tavoin voi olla.

Universumi on ikuinen.
Universumi on olemassa.

Siinä kaksi sellaista.

[Olli S]

Kyllä voi tietää varmasti montakin asiaa.

Emme voi tietää koskaan miten avaruus on saanut alkunsa.
Emme voi tietää koskaan miten aine on syntynyt avaruuteen.
Emme voi tietää koskaan miten aine joka oli avaruudessa paikallaan, alkoi liikkumaan.
Emme voi tietää koskaan miten ainehiukkaset tajuaa rakentaa elävän olion, kuten vaikkapa ihmisen.
Emme voi tietää koskaan miksi olen elämässä ja olemassa oman aikani.
Emme voi tietää koskaan miksi kykenen ajattelemaan.

Listaa nyt voi jatkaa hyvinkin paljon, mitä voimme tietää varmasti.

Tiedämme, ettei avaruus ala, vaan on ikuinen.
Aine ja energia, materia, on aina ollut.
Aineen liike on ollut aina.
Elävät oliot ovat aina olleet, aina on jossian eläviä olentoja.
Miksi olemme, emme vielä tiedä, ehkä emme koskaan.
Kykenemme ajttelemaan, koska meillä on aivot, ymmärrys jne. Meillä on kyky ajatella, pikkeminkin se on varmaa.

Eivät käyneet minun mielestäni, mutten kiellä varman tiedon olemassaoloa, siinä niitä oli, jotka tiedämme kyllä, mutteivät ne varmoja ole. Toinen luettelo tarvitaan varmoille. Viides minun luettelossa on varma.