Oho, jo 1800 luvulla tiedettiin että sähkökenttä on edellä ja nyt on 2000 lukuEusa kirjoitti: ↑17.5.2026, 22:29https://en.wikipedia.org/wiki/Li%C3%A9n ... _potential
Tähän mennessä ilmeisesti kukaan ei tosiaan ole saanut sinua kiinnittämään huomiotasi asiaan.pähkäilijä kirjoitti: ↑17.5.2026, 23:48Oho, jo 1800 luvulla tiedettiin että sähkökenttä on edellä ja nyt on 2000 lukuEusa kirjoitti: ↑17.5.2026, 22:29https://en.wikipedia.org/wiki/Li%C3%A9n ... _potentialJohtuuko tietämättömyys vain siitä että kukaan ei ole kiinnittänyt huomiota asiaan?
Hienorakennevakio lukuteoriana vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹×3²/5³-(3²×5³)⁻²)⁻¹ = 137,03599921⁻¹
Olen kyllä kiinnittänyt huomiota siihen mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun joku selitti että siinä on syy-seuraus. Ennen olen vaan saanut selityksen että ovat samanaikaisia.Eusa kirjoitti: ↑18.5.2026, 14:14Tähän mennessä ilmeisesti kukaan ei tosiaan ole saanut sinua kiinnittämään huomiotasi asiaan.pähkäilijä kirjoitti: ↑17.5.2026, 23:48Oho, jo 1800 luvulla tiedettiin että sähkökenttä on edellä ja nyt on 2000 lukuEusa kirjoitti: ↑17.5.2026, 22:29https://en.wikipedia.org/wiki/Li%C3%A9n ... _potentialJohtuuko tietämättömyys vain siitä että kukaan ei ole kiinnittänyt huomiota asiaan?
Mutta koska magneettikenttä on sähkökentän seuraus niin ylittääkö seuraus eli magneettikenttä, c-nopeuden kausaalisuuden?
Magneettinen potentiaali/voima selittyy täsmälleen kausaliteetin vauhdin c mukaisella muutosviiveellä Lorentzin muunnosprojektioiden tasapainotuksina.pähkäilijä kirjoitti: ↑18.5.2026, 23:41Olen kyllä kiinnittänyt huomiota siihen mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun joku selitti että siinä on syy-seuraus. Ennen olen vaan saanut selityksen että ovat samanaikaisia.Eusa kirjoitti: ↑18.5.2026, 14:14Tähän mennessä ilmeisesti kukaan ei tosiaan ole saanut sinua kiinnittämään huomiotasi asiaan.pähkäilijä kirjoitti: ↑17.5.2026, 23:48Oho, jo 1800 luvulla tiedettiin että sähkökenttä on edellä ja nyt on 2000 lukuEusa kirjoitti: ↑17.5.2026, 22:29https://en.wikipedia.org/wiki/Li%C3%A9n ... _potentialJohtuuko tietämättömyys vain siitä että kukaan ei ole kiinnittänyt huomiota asiaan?
Mutta koska magneettikenttä on sähkökentän seuraus niin ylittääkö seuraus eli magneettikenttä, c-nopeuden kausaalisuuden?
Esim. kestomagneetit perustuvat elektroniliikkeiden järjestymiseen suunnatusti, mikä interferoi kenttäkoherenssina magneettisuuden.
ΦBSU-mallissani tuollainen kenttäkoherenssi on yleistetty koskemaan koko QED:ta, joten kaikkien valonkaltaisten nollageodeesireittien interferenssit ovat jatkuvasti valmiina päivittyneinä rakenteellisen ympäristön korrelaatioon - tosin tietty päivitykset signaloituvat kausaalisin viivein kuten magnetismissa. Esim. kaksoisrakokokeessa ei tulkita valon interferoivan keskenään, vaan valitsevan valmiiksi interferensseihinsä pilotoituneen nollageodeesikimpun.
Hienorakennevakio lukuteoriana vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹×3²/5³-(3²×5³)⁻²)⁻¹ = 137,03599921⁻¹
Aha no onkohan niin että kentät on päällekkäin? Jos kentästä otetaan näyte, yksi piste, niin samassa pisteessä on "sama arvo" voltteja ja tesloja?Eusa kirjoitti: ↑19.5.2026, 00:03Magneettinen potentiaali/voima selittyy täsmälleen kausaliteetin vauhdin c mukaisella muutosviiveellä Lorentzin muunnosprojektioiden tasapainotuksina.pähkäilijä kirjoitti: ↑18.5.2026, 23:41Olen kyllä kiinnittänyt huomiota siihen mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun joku selitti että siinä on syy-seuraus. Ennen olen vaan saanut selityksen että ovat samanaikaisia.Eusa kirjoitti: ↑18.5.2026, 14:14Tähän mennessä ilmeisesti kukaan ei tosiaan ole saanut sinua kiinnittämään huomiotasi asiaan.pähkäilijä kirjoitti: ↑17.5.2026, 23:48Oho, jo 1800 luvulla tiedettiin että sähkökenttä on edellä ja nyt on 2000 lukuEusa kirjoitti: ↑17.5.2026, 22:29https://en.wikipedia.org/wiki/Li%C3%A9n ... _potentialJohtuuko tietämättömyys vain siitä että kukaan ei ole kiinnittänyt huomiota asiaan?
Mutta koska magneettikenttä on sähkökentän seuraus niin ylittääkö seuraus eli magneettikenttä, c-nopeuden kausaalisuuden?
Esim. kestomagneetit perustuvat elektroniliikkeiden järjestymiseen suunnatusti, mikä interferoi kenttäkoherenssina magneettisuuden.
ΦBSU-mallissani tuollainen kenttäkoherenssi on yleistetty koskemaan koko QED:ta, joten kaikkien valonkaltaisten nollageodeesireittien interferenssit ovat jatkuvasti valmiina päivittyneinä rakenteellisen ympäristön korrelaatioon - tosin tietty päivitykset signaloituvat kausaalisin viivein kuten magnetismissa. Esim. kaksoisrakokokeessa ei tulkita valon interferoivan keskenään, vaan valitsevan valmiiksi interferensseihinsä pilotoituneen nollageodeesikimpun.
Intuitio pettää jos näin on. Se asettaa mitta-anturin pisteen sille puolelle jonne vuorovaikutus kohdistuu. Näin volttianturi asetetaan eri puolelle pistettä kuin tesla-anturi ja syntyy käsitys että niiden välillä olisi kausaaliviive vaikkei viivettä todellisuudessa olisikaan. Ja jos intuitio pettää rankasti, tulkitsee aallon graafisen kuvaajan todelliseksi fyysiseksi olioksi, menee vielä pahemmin metsään.
Mutta jos pitäytyy siinä että vuorovaikutukset (voltit ja teslat) on samassa pisteessä, viive minimoituu tai poistuu kokonaan.
Mulla loppui kärsivällisyys alati polveileviin pähkäilyihin - jospa QS:lla olisi enemmän taitavuutta (ja pinnaa).pähkäilijä kirjoitti: ↑19.5.2026, 11:10Aha no onkohan niin että kentät on päällekkäin? Jos kentästä otetaan näyte, yksi piste, niin samassa pisteessä on "sama arvo" voltteja ja tesloja?Eusa kirjoitti: ↑19.5.2026, 00:03Magneettinen potentiaali/voima selittyy täsmälleen kausaliteetin vauhdin c mukaisella muutosviiveellä Lorentzin muunnosprojektioiden tasapainotuksina.pähkäilijä kirjoitti: ↑18.5.2026, 23:41Olen kyllä kiinnittänyt huomiota siihen mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun joku selitti että siinä on syy-seuraus. Ennen olen vaan saanut selityksen että ovat samanaikaisia.Eusa kirjoitti: ↑18.5.2026, 14:14Tähän mennessä ilmeisesti kukaan ei tosiaan ole saanut sinua kiinnittämään huomiotasi asiaan.pähkäilijä kirjoitti: ↑17.5.2026, 23:48Oho, jo 1800 luvulla tiedettiin että sähkökenttä on edellä ja nyt on 2000 lukuEusa kirjoitti: ↑17.5.2026, 22:29https://en.wikipedia.org/wiki/Li%C3%A9n ... _potentialpähkäilijä kirjoitti: ↑17.5.2026, 21:57
Ai luuletko että sähkö- on magneettikenttää edellä? Kuvissa näyttävät olevan rinnakkain joten missä se viive näkyy?Johtuuko tietämättömyys vain siitä että kukaan ei ole kiinnittänyt huomiota asiaan?
Mutta koska magneettikenttä on sähkökentän seuraus niin ylittääkö seuraus eli magneettikenttä, c-nopeuden kausaalisuuden?
Esim. kestomagneetit perustuvat elektroniliikkeiden järjestymiseen suunnatusti, mikä interferoi kenttäkoherenssina magneettisuuden.
ΦBSU-mallissani tuollainen kenttäkoherenssi on yleistetty koskemaan koko QED:ta, joten kaikkien valonkaltaisten nollageodeesireittien interferenssit ovat jatkuvasti valmiina päivittyneinä rakenteellisen ympäristön korrelaatioon - tosin tietty päivitykset signaloituvat kausaalisin viivein kuten magnetismissa. Esim. kaksoisrakokokeessa ei tulkita valon interferoivan keskenään, vaan valitsevan valmiiksi interferensseihinsä pilotoituneen nollageodeesikimpun.
Intuitio pettää jos näin on. Se asettaa mitta-anturin pisteen sille puolelle jonne vuorovaikutus kohdistuu. Näin volttianturi asetetaan eri puolelle pistettä kuin tesla-anturi ja syntyy käsitys että niiden välillä olisi kausaaliviive vaikkei viivettä todellisuudessa olisikaan. Ja jos intuitio pettää rankasti, tulkitsee aallon graafisen kuvaajan todelliseksi fyysiseksi olioksi, menee vielä pahemmin metsään.
Mutta jos pitäytyy siinä että vuorovaikutukset (voltit ja teslat) on samassa pisteessä, viive minimoituu tai poistuu kokonaan.
Hienorakennevakio lukuteoriana vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹×3²/5³-(3²×5³)⁻²)⁻¹ = 137,03599921⁻¹
Idea oli hahmottaa epäselviä asioita. Kaikissa kuvissa sähköaalto piirretään erikseen ja magneettiaalto myös erikseen 90 asteen kulmassa toisiinsa. Ajattelen että se on graafinen tapa esittää asia. Sensijaan fyysinen on erilainen, fyysisesti kentät olisi samassa pisteessä (mutta niiden vuorovaikutus ja vuorovaikutussuunta olisi 90 asteen kulmassa toisiinsa. Tämä tuottaisi magneettikentän ilman viivettä. Onko tässä itua?Eusa kirjoitti: ↑19.5.2026, 13:15Mulla loppui kärsivällisyys alati polveileviin pähkäilyihin - jospa QS:lla olisi enemmän taitavuutta (ja pinnaa).pähkäilijä kirjoitti: ↑19.5.2026, 11:10Aha no onkohan niin että kentät on päällekkäin? Jos kentästä otetaan näyte, yksi piste, niin samassa pisteessä on "sama arvo" voltteja ja tesloja?Eusa kirjoitti: ↑19.5.2026, 00:03Magneettinen potentiaali/voima selittyy täsmälleen kausaliteetin vauhdin c mukaisella muutosviiveellä Lorentzin muunnosprojektioiden tasapainotuksina.pähkäilijä kirjoitti: ↑18.5.2026, 23:41Olen kyllä kiinnittänyt huomiota siihen mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun joku selitti että siinä on syy-seuraus. Ennen olen vaan saanut selityksen että ovat samanaikaisia.Eusa kirjoitti: ↑18.5.2026, 14:14Tähän mennessä ilmeisesti kukaan ei tosiaan ole saanut sinua kiinnittämään huomiotasi asiaan.pähkäilijä kirjoitti: ↑17.5.2026, 23:48Oho, jo 1800 luvulla tiedettiin että sähkökenttä on edellä ja nyt on 2000 lukuJohtuuko tietämättömyys vain siitä että kukaan ei ole kiinnittänyt huomiota asiaan?
Mutta koska magneettikenttä on sähkökentän seuraus niin ylittääkö seuraus eli magneettikenttä, c-nopeuden kausaalisuuden?
Esim. kestomagneetit perustuvat elektroniliikkeiden järjestymiseen suunnatusti, mikä interferoi kenttäkoherenssina magneettisuuden.
ΦBSU-mallissani tuollainen kenttäkoherenssi on yleistetty koskemaan koko QED:ta, joten kaikkien valonkaltaisten nollageodeesireittien interferenssit ovat jatkuvasti valmiina päivittyneinä rakenteellisen ympäristön korrelaatioon - tosin tietty päivitykset signaloituvat kausaalisin viivein kuten magnetismissa. Esim. kaksoisrakokokeessa ei tulkita valon interferoivan keskenään, vaan valitsevan valmiiksi interferensseihinsä pilotoituneen nollageodeesikimpun.
Intuitio pettää jos näin on. Se asettaa mitta-anturin pisteen sille puolelle jonne vuorovaikutus kohdistuu. Näin volttianturi asetetaan eri puolelle pistettä kuin tesla-anturi ja syntyy käsitys että niiden välillä olisi kausaaliviive vaikkei viivettä todellisuudessa olisikaan. Ja jos intuitio pettää rankasti, tulkitsee aallon graafisen kuvaajan todelliseksi fyysiseksi olioksi, menee vielä pahemmin metsään.
Mutta jos pitäytyy siinä että vuorovaikutukset (voltit ja teslat) on samassa pisteessä, viive minimoituu tai poistuu kokonaan.
Kyllä, näin voi ajatella. Sähkömagneettinen kenttä määritellään pisteittäin siten, että kaikissa aika-avaruuden pisteissä on kaksi komponenttia \(\vec E(t,x,y,z)\) ja \(\vec B(t,x,y,z)\).
Tasoaallon E- ja B-komponenti etenevät samassa vaiheessa, kun E ja B ajatellaan aaltoina.
Tyhjiössä etenevä idealisoitu tasoaalto on sellainen, että E ja B ovat kohtisuorassa. Yleisemmässä tapauksessa ei välttämättä päde.pähkäilijä kirjoitti: ↑19.5.2026, 19:30niiden vuorovaikutus ja vuorovaikutussuunta olisi 90 asteen kulmassa toisiinsa.
Miettiminen lähti kuvista, kuinka niissä näyttäisi E ja B olevan eri paikoissa. Mutta eikö kuva ole vain epäonnistunut yritys saada voimien suunnat ja paikat kuvattua? Onnistutaan kuvaamaan suunta mutta paikka jää epäselväksi. Ymmärrän kyllä että on vaikea kuvata samaan pisteeseen monta toimintaa, ehkä siksi on päädytty nykyiseen kuvaan.QS kirjoitti: ↑Eilen, 16:20Kyllä, näin voi ajatella. Sähkömagneettinen kenttä määritellään pisteittäin siten, että kaikissa aika-avaruuden pisteissä on kaksi komponenttia \(\vec E(t,x,y,z)\) ja \(\vec B(t,x,y,z)\).
Tasoaallon E- ja B-komponenti etenevät samassa vaiheessa, kun E ja B ajatellaan aaltoina.
Tyhjiössä etenevä idealisoitu tasoaalto on sellainen, että E ja B ovat kohtisuorassa. Yleisemmässä tapauksessa ei välttämättä päde.pähkäilijä kirjoitti: ↑19.5.2026, 19:30niiden vuorovaikutus ja vuorovaikutussuunta olisi 90 asteen kulmassa toisiinsa.