Avatar
Lainaa
Re: Sähkömagneettisen aallon olemus
pähkäilijä kirjoitti: 21.5.2026, 15:23
- vuorovaikutuksen suunta
Lorentzin voima riippuu E- ja B-komponenttien lisäksi testivarauksen nopeusvektorin suunnasta ja suuruudesta, joten yksiselitteinen "vuorovaikutuksen suunta" voidaan määritellää vasta sitten, kun on annettu testivarauksen alkunopeus ja -paikka, sekä massa ja varaus.



Videossa vain B-komponentti. Asia monimutkaistuu lisää, kun mukana myös E.
Lainaa
Re: Sähkömagneettisen aallon olemus
Aha onkohan vuorovaikutus väärä sana kun E tuottaa voltteja ja B tesloja? Eli voltit ja teslat on kentän arvoja mutta niiden yhteisvaikutus (Lorentzin voima) olisi vasta vuorovaikutus?
Lainaa
Re: Sähkömagneettisen aallon olemus
Huomenta :sunglasses:
Mikroaallot hyötykäytössä myös viestinnän puolella.
Pieni historiakatsaus.

https://educare-zone.blogspot.com/2013/ ... -1945.html
Lainaa
Re: Sähkömagneettisen aallon olemus
Konsta kirjoitti: 22.5.2026, 08:58
Huomenta :sunglasses:
Mikroaallot hyötykäytössä myös viestinnän puolella.
Pieni historiakatsaus.

https://educare-zone.blogspot.com/2013/ ... -1945.html
Eikö se ole Lorentzin voima joka kuumentaa mikrossa ruoan? Eli voima kiihdyttää elektroneja ja ruoan lämpöliike voimistuu?
Avatar
Lainaa
Re: Sähkömagneettisen aallon olemus
pähkäilijä kirjoitti: 21.5.2026, 22:32
(Lorentzin voima) olisi vasta vuorovaikutus?
Kyllä, Lorentzin voima on seuraus sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta, joka on yksi luonnon neljästä perusvuorovaikutuksesta.
Lainaa
Re: Sähkömagneettisen aallon olemus
QS kirjoitti: 22.5.2026, 14:31
pähkäilijä kirjoitti: 21.5.2026, 22:32
(Lorentzin voima) olisi vasta vuorovaikutus?
Kyllä, Lorentzin voima on seuraus sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta, joka on yksi luonnon neljästä perusvuorovaikutuksesta.
Miten sitten Poyntingin vektori liittyy Lorentzin voimaan? Onko Poyntingin vektori energian kuvaaja ja Lorentzin voima taas pelkkä voima? Eikö ne mene samaan suuntaan?
Lainaa
Re: Sähkömagneettisen aallon olemus
pähkäilijä kirjoitti: 22.5.2026, 22:31
QS kirjoitti: 22.5.2026, 14:31
pähkäilijä kirjoitti: 21.5.2026, 22:32
(Lorentzin voima) olisi vasta vuorovaikutus?
Kyllä, Lorentzin voima on seuraus sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta, joka on yksi luonnon neljästä perusvuorovaikutuksesta.
Miten sitten Poyntingin vektori liittyy Lorentzin voimaan? Onko Poyntingin vektori energian kuvaaja ja Lorentzin voima taas pelkkä voima? Eikö ne mene samaan suuntaan?
Generointi-työkalusta voit saada tällaisen vastauksen - jääkö jotain kysyttävää?

https://gemini.google.com/share/725ed03e11da
Hienorakennevakio lukuteoriana vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹×3²/5³-(3²×5³)⁻²)⁻¹ = 137,03599921⁻¹
Re: Sähkömagneettisen aallon olemus
Eusa kirjoitti: 22.5.2026, 23:53
pähkäilijä kirjoitti: 22.5.2026, 22:31
QS kirjoitti: 22.5.2026, 14:31
pähkäilijä kirjoitti: 21.5.2026, 22:32
(Lorentzin voima) olisi vasta vuorovaikutus?
Kyllä, Lorentzin voima on seuraus sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta, joka on yksi luonnon neljästä perusvuorovaikutuksesta.
Miten sitten Poyntingin vektori liittyy Lorentzin voimaan? Onko Poyntingin vektori energian kuvaaja ja Lorentzin voima taas pelkkä voima? Eikö ne mene samaan suuntaan?
Generointi-työkalusta voit saada tällaisen vastauksen - jääkö jotain kysyttävää?

https://gemini.google.com/share/725ed03e11da
Wikistä löytyi Poyntingin teoreema:
----------
Poyntingin teoreema on sähkömagneettisen energian säilymislaki, joka on nimetty löytäjänsä John Henry Poyntingin mukaan. Poynting julkaisi teoreeman vuonna 1884. Myös Oliver Heaviside johti vastaavan teoreeman itsenäisesti, mutta julkaisi tuloksensa Poyntingia myöhemmin.[1] Teoreema on muodoltaan jatkuvuusyhtälö, ja sen mukaan tiettyyn tilavuuteen varastoituneen sähkömagneettisen energian muutos vastaa sähkömagneettisen kentän varausjakaumaan tekemän työn ja tilavuuteen virtaavan energiavuon summaa.

Poyntingin vektori on teoreemassa esiintyvä suure, joka kuvaa sähkömagneettisen kentän energiavuon suuntaa ja suuruutta, eli sähkömagneettisten aaltojen kuljettamaa energiaa pinta-alayksikön läpi yhdessä aikayksikössä. Energiavuon SI-yksikkö on watti per neliömetri (W/m2). Poyntingin vektori saadaan sähkö- ja magneettikenttien tulona, mikä tarkoittaa että sähkö- tai magneettikenttä ei yksinään voi kuljettaa energiaa, vaan siihen tarvitaan molemmat kentät. Sähkömagneettisen tasoaallon Poyntingin vektori osoittaa aallon etenemissuuntaan.

Poyntingin vektorin avulla voidaan esimerkiksi kuvata miten pariston tuottama sähkömagneettinen energia kulkee virtapiirissä paristosta vastukseen, jossa se muuttuu lämpöenergiaksi. Energia ei kulje johtimia pitkin, vaan virtapiiriä ympäröivässä sähkömagneettisessa kentässä.
-----------
On niin raskas tiedosto että vaatisi kristallinkirkkaat aivot, omat kyllä kirkaat mutta se kristalli puuttuu...
Avatar
Lainaa
Re: Sähkömagneettisen aallon olemus
pähkäilijä kirjoitti: 22.5.2026, 22:31
QS kirjoitti: 22.5.2026, 14:31
pähkäilijä kirjoitti: 21.5.2026, 22:32
(Lorentzin voima) olisi vasta vuorovaikutus?
Kyllä, Lorentzin voima on seuraus sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta, joka on yksi luonnon neljästä perusvuorovaikutuksesta.
Miten sitten Poyntingin vektori liittyy Lorentzin voimaan? Onko Poyntingin vektori energian kuvaaja ja Lorentzin voima taas pelkkä voima? Eikö ne mene samaan suuntaan?
Tähän käy arkipäiväinen vertauskuva.

Tyyni järven pinta, ja koho tai pingispallo. Asetetaan pallo pinnan tuntumaan ja heilutetaan muutaman kerran pysytsuunnassa. Pinnalle muodostuu aaltorintama, joka etenee ympyrän muodossa kaikkiin suuntiin. Tämä vastaa "dipoli-säteilyä" tai "monopoli-säteilyä".

Valitaan aaltorintamasta yksittäinen piste, ja katsotaan mihin suuntaan aalto tuossa pisteessä etenee. Tämä suunta vastaa sm-aallon Poyntingin vektoria. Se on suunta, johon aalto kuljettaa energiaa ja liikemäärää kyseisessä pisteessä. Poyntingin vektori määritellään pisteittäin.

Asetetaan johonkin järven pinnan pisteeseen testipallo. Kun aalto kohtaa testipallon, se nousee pystysuunnassa pinnan tason yläpuolelle, vajoaa pinnan tason alapuolella, ja sitten asettuu takaisin järven pinnan tasolle. Tämä on vertauskuvallisesti testivarauksen liike sm-aallossa.

Testipallo ei liiku "Poyntingin vektorin" suuntaan, vaan myös pystysuunnassa. Liike on seuraus siitä, että aallosta kohdistuu palloon "Lorentzin voima" (vertauskuvallisesti), joka on pystysuunnassa.

Pystysuuntainen liikemäärä on peräisin pingispallosta, joka alun perin aallon muodosti. Kun pingispallo on värähdellyt pystysuunnassa, niin osa pystysuuntaisesta liikemäärästä on siirtynyt veden aaltoon, josta se edelleen siirtyy testipalloon.

"Poyntingin vektori" kuvaa suuntaa, johon aalto kuljettaa energiaa ja liikemäärää, mutta ei aallon sisäisen liikemäärän suuntaa. Kun energia ja liikemäärä "poimitaan" aallosta, niin testipallon liikerata riippuu aallon konfiguraatiosta ja siitä miten aalto on muodostettu.

Tälle veden pinnan aallolle voi periaatteessa määritellä samat suureet kuin sm-aallolle: amplitudi, teho, energiavuo, liikemäärävuo, kokonaisenergia, kokonaisliikemäärä, ja myös säilymislait energialle ja liikemäärälle. Myös aiemmin mainitut 1/r ja 1/r2 -lainalaisuudet löytyvät.

Tämä oli vertauskuva, eikä sähkömagnetismia voida täysin rinnastaa veden pintaan. Vain periaate on saman kaltainen.
Lainaa
Re: Sähkömagneettisen aallon olemus
QS kirjoitti: Eilen, 10:30
aallon sisäisen liikemäärän
Jotta valoaallon ulkoinen liike-energia ei olisi ääretön, valoaallon sisäisen liike-energian on oltava nolla. Jotta valoaallon sisäisen liikkeen liike-energia olisi nolla, kun valoaallon sisäinen liikemäärä kumminkin on suurempi kuin nolla, niin sitten valoaallon sisäisen liikkeen nopeuden on oltava nolla. Jolloinka sitten taas valoaallon sisäisen inertian on oltava ääretön, jotta sisöinen liikemäärä ei menisi nollaksi, kun sisäisen liikkeen nopeus on nolla.

Tämmäinen pikku sivuhuomio tässä vaan.
Vastaa Viestiin