QS kirjoitti: ↑Tänään, 08:31
pähkäilijä kirjoitti: ↑Tänään, 00:52
Aha, ajattelin että oskilloskoopissa näkyvä aalto olisi jotenkin mitattu.
Näytön aalto on jännite ajan funktiona, ja vaihtovirrassa jännitteen kuvaaja on aalto.
pähkäilijä kirjoitti: ↑Tänään, 00:52
Onko kuitenkin tehomaksimit aallonharjalla ja -pohjassa?
Kun puhut oskilloskoopista, niin puhutko vaihtovirran tehosta? Vaihtovirralle voidaan määritellä hetkellinen teho, kaava löytyy netistä.
Otin oskilloskoopin vain siksi että olen nähnyt aallon muodon siinä, en tiennyt ettei sillä pääse sm-aaltoihin käsiksi. Peruutan monta askelta taaksepäin.
Klassinen teoria vissiin näkee suoran yhteyden kiihdytysradalla joka emittoi, ja absorbtio"radalla" joka on säteilyn päätepiste. Ymmärrän että emissiossa ja absorbtiossa on jotain hyvin samanlaista koska aikasymmetrialla ne voidaan "vaihtaa" keskenään.
Kun zoomataan kiihdytysrataa, ajattelen että se ei ole tasavoimainen. Otan pallon kuvaamaan tilannetta, sen kimpoaminen ei ole tasavoimainen. Kun kahden vanerin väliin laitetaan pallo pomppimaan (100% hyötysuhteella), sen kiihdytysrata on:
max puristus --> 100% voima
60% puristus --> 60% voima
10% --> 10%
ja jarrutus:
10% --> 10%
60%--> 60%
100% --> 100%
Ajattelen että luonnossa on sama asteittainen voima. Siksi sen kuvaaja olisi
aallon muotoinen. Ja sitten itse pointti: Oletan että suurin voima olisi aallonharjalla ja -pohjassa. Ja 0% voima olisi x-akselin kohdalla.
Toinen vaihtoehto olisi ajatella että suurin voima olisi x-akselin kohdalla ja aallonharjalla olisi suurin liike-energia mutta se on vissiin väärä käsitys.
Tämä aaltoteoria on hyvin selkeä kuvaus verrattuna kvanttiteoriaan. Paradoksaalista on sitten että kvanttiteoria on mielestäni paljon uskottavampi. Paradoksaalista on se että fotonien paikat ei olisi aallonharjojen paikoilla vaan mielivaltaisissa paikoissa. Eli vaikka kvanttiteoria on parempi, sen käsittäminen on vaikeampaa. Ei voida esim kuvata kvanttiteoriaa pallolla 2 vanerin välissä vai voidaanko?