Epäilemättä näin on ; )pähkäilijä kirjoitti: ↑Tänään, 11:28Siis kun kaksi erilaista teoriaa yhdistää, päädyn erikoiseen ideaan.QS kirjoitti: ↑Tänään, 10:09Mitäpä jos kokeilisit ajatella 1) klassisen sähkömagnetismin aaltoa, tai 2) fotoneita. Ei molempia yhtä aikaa, jonka takia asia vaikuttaa olevan täysin sotkussapähkäilijä kirjoitti: ↑Eilen, 23:06Ajattelen että säteily muodostuu molemmista, sekä fotoneista että aalloista.
Mutta ei ole kaukaa haettu idea laittaa luonnonvoima samaan paikkaan oli teoria klassinen tai kvantti. Siis samalla paikalla tarkoitan aallonhuippua tai -pohjaa. Jos siitä lähdetään että voima on oikeassa paikassa, silloin fotonit hiukkasina ajaa saman asian kuin kentät klassisessa teoriassa.QS kirjoitti: ↑Tänään, 14:07Epäilemättä näin on ; )pähkäilijä kirjoitti: ↑Tänään, 11:28Siis kun kaksi erilaista teoriaa yhdistää, päädyn erikoiseen ideaan.QS kirjoitti: ↑Tänään, 10:09Mitäpä jos kokeilisit ajatella 1) klassisen sähkömagnetismin aaltoa, tai 2) fotoneita. Ei molempia yhtä aikaa, jonka takia asia vaikuttaa olevan täysin sotkussapähkäilijä kirjoitti: ↑Eilen, 23:06Ajattelen että säteily muodostuu molemmista, sekä fotoneista että aalloista.
Tietääkseni kvanttiteoriassa voiman paikka sisältää kvanttiepätarkkuuden. Tämä epätarkkuus ei ole klassisessa. Jos klassiseen aaltoon ympätään kvantit, niin aallonharja poistaa epätarkkuuden ja voima löytyy juuri siitä kohdasta.
Eri asia on kuinka selitetään pitkän kiihdytysradan kyky tuottaa lyhytaaltoista säteilyä. Sitä en ymmärrä. Tämä ongelma nousee gammasäteilyn alle 0,01nm aallonpituudesta, eihän näin lyhyttä kiihdytysrataa voi olla olemassakaan. Mikä tämän mysteerin selittää?
Vai onko ydinpommissa niin lyhyitä kiihdytysratoja?
Sm-aallon muodostuminen on käsitelty useasti, ja mysteeri selittyy, kun luet ketjun viestejä.pähkäilijä kirjoitti: ↑Tänään, 18:38Tämä ongelma nousee gammasäteilyn alle 0,01nm aallonpituudesta, eihän näin lyhyttä kiihdytysrataa voi olla olemassakaan. Mikä tämän mysteerin selittää?