Kosmologiassa kaikkeuden suurin massa oli alussa säteilyssä, siis yli 50%. Jossain kohtaa historiassa, en muista milloin, säteilyn massa alitti 50%. En ymmärrä kuinka fotonien massa voisi pienentyä. Jos säteilyn aallonpituus kasvaa, sen energia vähenee. Enqvist yritti järkyttää opiskelijoita sanomalla ettei säilymislaki päde universumissa. Jos ei päde, niin voiko samaa periaatetta soveltaa myös aurinkokuntaan? Tarkoitan jos rakettia kiihdytetään niin sen rungon paino ei absorboisi liike-energiaa. Kuitenkin ajoaine kevenisi kun sen energia jakautuuKontra kirjoitti: ↑31.7.2026, 07:35Sidotussa systeemissä kappaleita siirrettäessä erilleen jokaisen kappaleen massa kasvaa, ja tuskin silloin kappaleille voidaan ajatella omia koordinaatistoja. Vasta sitten, kun kappaleet on siirtyneet toistensa gravitaatioiden vaikutuspiirien ulottumattomiin, voitaneen puhua kappaleiden omista koordinaatistoista.pähkäilijä kirjoitti: ↑30.7.2026, 22:45Ajattelen että kun kappale nostetaan, sen omassa koordinaatistossa sen massa pysyy samana mutta alemmasta nostotasosta käsin katsottuna sen massa kasvaa.Kontra kirjoitti: ↑27.7.2026, 14:26Päivitys esitykseen Suhteellisuusteorian tulkintoja muutama muutos sinisellä
sivu 3
Aineen sidosenergia
Ladattu akku ja täysi paristo painavat enemmän kuin tyhjinä. Kattila vettä painaa kuumennettuna (höyrystymättä) enemmän kuin kylmänä. (Molekyylien lukumäärä ei muutu, mutta molekyyleillä liikkeen kasvu kuumana edustaa energiaa, jolla on massa.) Jännitettynä jousi painaa enemmän kuin levossa. Nostettaessa kappale gravitaatiokentässä sen massa kasvaa. Kappale liikkuessaan painaa enemmän kuin levossa. Pienet painoerot eivät ole mitattavissa, kuin ehkä hyvin suurilla massoilla.
Samoin liikkuessaan, sen massa ei kasva omassa koordinaatistossa mutta lähtökoordinaatistosta katsottuna kasvaa.
1. ajoaineen (pakokaasun) liike-energiaksi
2. pakokaasun lämpöenergiaksi
3. raketin liike-energiaksi
Siis alussa atomit oli kaikki raketissa mutta lopussa erillään avaruudessa. Jännää olisi jos säilymislaki ei pädekään tässä, siis atomien ja fotonien massa alittaisi alkutilanteen massan. Olisiko Enqvist sitten oikeassa?