Fysiikan kaavalotto

Vastaa Viestiin
Avatar
Varaktori
Viestit: 111

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja Varaktori »

\(\Delta \varphi + \frac{1}{4}R \varphi = \lambda \varphi\)
Tässä vielä bonuksena tämmöinen hauska.
E
Eusa
Viestit: 191

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja Eusa »

Ehkä olisi mielekkäämpää, jos arvuuttelisi jotain mikä selkeästi liittyy johonkin rajattuun aiheeseen...?
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
E
Eusa
Viestit: 191

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja Eusa »

Varaktori kirjoitti: 27 Kesä 2024, 22:22
\(\Delta \varphi + \frac{1}{4}R \varphi = \lambda \varphi\)
Tässä vielä bonuksena tämmöinen hauska.
Onko tässäkään spektrin ominaisarvoilla päämäärää tai -funktioilla motivaatiota? No, voi olla hauska naapurineljännes...
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Q
QS
Viestit: 345

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja QS »

Varaktori kirjoitti: 27 Kesä 2024, 22:22
\(\Delta \varphi + \frac{1}{4}R \varphi = \lambda \varphi\)
Tässä vielä bonuksena tämmöinen hauska.
\((\Delta + \frac{1}{4}R) \varphi = \lambda \varphi\)

Näyttää lähes Laplaceoperaattorin ominaisarvolta. Tunnustan, että jouduin googlaamaan, kun en ole moista nähnyt, mutta R viittaa epäeuklidiseen geometriaan. Ja Riemannin geometriaan tämä tosiaan liittyy. Enempää en osaa sanoa.
Q
QS
Viestit: 345

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja QS »

Varaktori kirjoitti: 27 Kesä 2024, 22:11
QS kirjoitti: 27 Kesä 2024, 19:30
Varaktori kirjoitti: 25 Kesä 2024, 22:49
Kysytäänpä hieman toisella tapaa. Mitä matematiikan osa-aluetta matemaatikko käsittelee jos hänellä on käytössä tämän tapaisia yhtälöitä:

\(R_{\mu\nu} = \partial_\lambda \Gamma^\lambda_{\mu\nu} - \partial_\nu \Gamma^\lambda_{\mu\lambda} + \Gamma^\lambda_{\mu\nu} \Gamma^\rho_{\lambda\rho} - \Gamma^\rho_{\mu\lambda} \Gamma^\lambda_{\nu\rho}\)
\(\int_M K \, dA = 2\pi \chi(M)\)
\(\frac{d^2 x^\lambda}{d\tau^2} + \Gamma^\lambda_{\mu\nu} \frac{dx^\mu}{d\tau} \frac{dx^\nu}{d\tau} = 0\)
Jos osa-aluetta kysytään, niin differentiaaligeometriaa, erityisesti Riemannin geometriaa. Keskimmäisen voi kai ajatella myös topologiaan liittyväksi.
Joo differentiaaligeometria mulla oli itsellä mielessä kun kysymyksen taiteilin. Tähän ei ehkä yhtä ja ainutta oikeaa vastausta ole. Siinä on Ricci-yhtälöä, Gaus-Bonnettia, Christoffelin symboleja ja parametriaikaa. Ei noistakaan selvinpäin selviä. 🤣
Joo, ensimmäinen on Riccin kaarevuustensori. Viimeinen on geodeettinen yhtälö, missä \(\tau\) on käyräparametri, mutta fysiikassa tyypillisesti kellon mittaama ominaisaika.
Avatar
Varaktori
Viestit: 111

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja Varaktori »

QS kirjoitti: 08 Heinä 2024, 10:48
Varaktori kirjoitti: 27 Kesä 2024, 22:22
\(\Delta \varphi + \frac{1}{4}R \varphi = \lambda \varphi\)
Tässä vielä bonuksena tämmöinen hauska.
\((\Delta + \frac{1}{4}R) \varphi = \lambda \varphi\)

Näyttää lähes Laplaceoperaattorin ominaisarvolta. Tunnustan, että jouduin googlaamaan, kun en ole moista nähnyt, mutta R viittaa epäeuklidiseen geometriaan. Ja Riemannin geometriaan tämä tosiaan liittyy. Enempää en osaa sanoa.
Tähän saattaa törmätä kvanttifysiikan ja kenttäteorioiden konteksteissa, mutta itsellä oli tuota kirjoittaessa mielessä differentiaaligeometria ja erityisesti Ricci-virtaus. Tämä on eigenvalue-yhtälö.
Q
QS
Viestit: 345

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja QS »

Otetaan vähän helpompi. Kuvaus

\(u_{\gamma,p}:C^\infty(M)\to\mathbb{R}\)

on lineaarinen. M on sileä monisto, jonka käyrä \(\gamma:\mathbb{R}\to M\). Lisäksi \(p\in M\) ja \(\gamma(\lambda)=p\), missä \(\lambda\) on käyräparametri. Oletetaan sileä funktio \(f:M\to\mathbb{R}\). Määritellään kuvaus

\(f\mapsto u_{\gamma,p}(f):=(f\circ\gamma)'(\lambda).\)

Minkä nimen antaisit \(u_{\gamma,p}\):lle ?
E
Eusa
Viestit: 191

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja Eusa »

QS kirjoitti: 08 Heinä 2024, 13:53
Otetaan vähän helpompi. Kuvaus

\(u_{\gamma,p}:C^\infty(M)\to\mathbb{R}\)

on lineaarinen. M on sileä monisto, jonka käyrä \(\gamma:\mathbb{R}\to M\). Lisäksi \(p\in M\) ja \(\gamma(\lambda)=p\), missä \(\lambda\) on käyräparametri. Oletetaan sileä funktio \(f:M\to\mathbb{R}\). Määritellään kuvaus

\(f\mapsto u_{\gamma,p}(f):=(f\circ\gamma)'(\lambda).\)

Minkä nimen antaisit \(u_{\gamma,p}\):lle ?
Olisiko tangenttitasoavaruus eräässä sileän moniston pisteessä?
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
E
Eusa
Viestit: 191

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja Eusa »

Varaktori kirjoitti: 08 Heinä 2024, 11:10
QS kirjoitti: 08 Heinä 2024, 10:48
Varaktori kirjoitti: 27 Kesä 2024, 22:22
\(\Delta \varphi + \frac{1}{4}R \varphi = \lambda \varphi\)
Tässä vielä bonuksena tämmöinen hauska.
\((\Delta + \frac{1}{4}R) \varphi = \lambda \varphi\)

Näyttää lähes Laplaceoperaattorin ominaisarvolta. Tunnustan, että jouduin googlaamaan, kun en ole moista nähnyt, mutta R viittaa epäeuklidiseen geometriaan. Ja Riemannin geometriaan tämä tosiaan liittyy. Enempää en osaa sanoa.
Tähän saattaa törmätä kvanttifysiikan ja kenttäteorioiden konteksteissa, mutta itsellä oli tuota kirjoittaessa mielessä differentiaaligeometria ja erityisesti Ricci-virtaus. Tämä on eigenvalue-yhtälö.
Niin on. Mutta onko olemassa jokin fysikaalinen tilanne, jossa juuri tuo yhtälö pätee?
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Q
QS
Viestit: 345

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja QS »

Eusa kirjoitti: 08 Heinä 2024, 16:49
QS kirjoitti: 08 Heinä 2024, 13:53
Otetaan vähän helpompi. Kuvaus

\(u_{\gamma,p}:C^\infty(M)\to\mathbb{R}\)

on lineaarinen. M on sileä monisto, jonka käyrä \(\gamma:\mathbb{R}\to M\). Lisäksi \(p\in M\) ja \(\gamma(\lambda)=p\), missä \(\lambda\) on käyräparametri. Oletetaan sileä funktio \(f:M\to\mathbb{R}\). Määritellään kuvaus

\(f\mapsto u_{\gamma,p}(f):=(f\circ\gamma)'(\lambda).\)

Minkä nimen antaisit \(u_{\gamma,p}\):lle ?
Olisiko tangenttitasoavaruus eräässä sileän moniston pisteessä?
Tangenttiavaruuden määrittelyyn tarvitaan edellisen lisäksi muutakin. Mutta oikeillä jäljillä kyllä.
Vastaa Viestiin