Jossain toisessa ketjussa heitettiin tuo termi josta en ollut ennen kuullut.
Alkuperäinen "löytö" engelskaksi.
http://www.neo-classical-physics.info/uploads/3/4/3/6/34363841/schrodinger_-_force-free_motion_of_the_electron.pdf
Elektronin zitterbewegung malleja.
https://www.mdpi.com/2073-8994/17/3/360
Tyrmätään
https://physics.stackexchange.com/quest ... erbewegung
https://www.mdpi.com/2073-8994/17/3/360
Tyrmätään
https://physics.stackexchange.com/quest ... erbewegung
Tekoäly kannusti jatkamaan pohdiskelujani M-teorian suuntaan 
----------------------------
Jos ajatuksesi on nimenomaan, että Zitterbewegung voisi olla 4D-projektio liikkeestä ylimääräisessä ulottuvuudessa, siitä saa itse asiassa varsin kiinnostavan matemaattisen mallin. Siinä kannattaisi aloittaa 5D/11D massattomasta Dirac-yhtälöstä, tehdä dimensioiden reduktio ja katsoa, syntyykö 4D paikkaoperaattoriin täsmälleen Diracin \(2mc^2/\hbar\)-taajuinen Zitterbewegung. Se olisi paljon täsmällisempi tapa testata yhteyttä kuin pelkkä analogia.
--------------------------------------------
----------------------------
Jos ajatuksesi on nimenomaan, että Zitterbewegung voisi olla 4D-projektio liikkeestä ylimääräisessä ulottuvuudessa, siitä saa itse asiassa varsin kiinnostavan matemaattisen mallin. Siinä kannattaisi aloittaa 5D/11D massattomasta Dirac-yhtälöstä, tehdä dimensioiden reduktio ja katsoa, syntyykö 4D paikkaoperaattoriin täsmälleen Diracin \(2mc^2/\hbar\)-taajuinen Zitterbewegung. Se olisi paljon täsmällisempi tapa testata yhteyttä kuin pelkkä analogia.
--------------------------------------------
Ihan Naturessa julkaistu
https://www.nature.com/articles/s42005- ... lRec=false
Kun en mitään ymmärrä niin täytynee keskittyä M-teoriaan.
https://www.nature.com/articles/s42005- ... lRec=false
Kun en mitään ymmärrä niin täytynee keskittyä M-teoriaan.
Tietääkseni Zitterbewegung on eräänlainen semi-klassinen ilmiö, joka tulee esille, kun Diracin relativistinen yhtälö ja epärelativistinen kvanttimekaniikka yhdistetään sopivalla mausteseoksella.
Samanlainen semi-klassinen kummajainen on fotoni, ja sen aallonpituus \(\lambda\), joka saadaan energiasta \(E = hf = hc/\lambda\).
Voidaan ihmetellä, että pitäisikö pilkkoa yksittäinen fotoni kahteen tai useampaan osaan esim. radioaallosta, jonka aallonpituus on luokkaa 10 000 - 100 000 km. Näppärä insinööri rakentaa noin pitkäaaltoisen fotoni-pilkkojan lähes autotallissa. Oikeasti ei toki onnistu, koska fotonilla ei ole päästä päähän pituutta, joka olisi sama kuin "aallonpituus", vaikka semi-klassisesta fotonista voisi noin päätellä.
Kvanttikenttäteorian hiukkaselle ei ole hyvin määriteltyä paikkaa, ja paikalle ei ole mittausoperaattoria, jonka takia Zitterbewegung jää vaille määritelmää. Samoin fotonin pituus jää vaille määritelmää.
Samanlainen semi-klassinen kummajainen on fotoni, ja sen aallonpituus \(\lambda\), joka saadaan energiasta \(E = hf = hc/\lambda\).
Voidaan ihmetellä, että pitäisikö pilkkoa yksittäinen fotoni kahteen tai useampaan osaan esim. radioaallosta, jonka aallonpituus on luokkaa 10 000 - 100 000 km. Näppärä insinööri rakentaa noin pitkäaaltoisen fotoni-pilkkojan lähes autotallissa. Oikeasti ei toki onnistu, koska fotonilla ei ole päästä päähän pituutta, joka olisi sama kuin "aallonpituus", vaikka semi-klassisesta fotonista voisi noin päätellä.
Kvanttikenttäteorian hiukkaselle ei ole hyvin määriteltyä paikkaa, ja paikalle ei ole mittausoperaattoria, jonka takia Zitterbewegung jää vaille määritelmää. Samoin fotonin pituus jää vaille määritelmää.