Olin luullut fotoneita sopuisiksi, eihän ne törmäile, menevät vain toistensa läpi.
Mielipiteeni muuttui äskettäin, voivat törmätä muodostaen elektroni/positroniparin jos energiaa on riittävästi noiden muodostamiseen.
Juu, tämä on totta. Vaatii otolliset olosuhteet, mutta kyllä.
Kvanttimekaniikassa 'voima' ei ole sama kuin arkipäiväivän kokoluokan voima. Sen sijaan Schrödingerin yhtälössä on potentiaalifunktio (yleensä skalaari). Se kuvaa ympäristöä, jossa todennäköisyyaalto etenee. Rako tai reuna voidaan kuvata potentiaalina, jonka kohdalla sironta tapahtuu.
Olisiko pitänyt piirtää nuoli osoittamaan että este alkaa liikkumaan ylöspäin?
Tai olisiko este pitänyt piirtää oikeassa kuvassa aaltona joka leviää ja etenee suuntaan oikea yläviisto? Eli siis este, joka on aalto, difraktoituu, eli taipuu suomeksi. Siis taipuu ja samalla leviää, mikä on se mitä taipuminen tarkoittaa.
Jep, liikemäärän säilyminen puuttuu, mutta ei tuota ongelmaa, kun este on makrokappale. Periaatteessa alas taittuneen aallon -y suuntainen liikemäärä ilmenee esteessä +y suuntaisena liikemääränä jne. Jos este olisi kvanttimekaniikan hiukkanen tms niin olisi hyvä näkyä aaltojen sirontaa esittävässä kuvassa, ainakin jollain tavalla.Aadolf kirjoitti: ↑Eilen, 02:21
Olisiko pitänyt piirtää nuoli osoittamaan että este alkaa liikkumaan ylöspäin?
Tai olisiko este pitänyt piirtää oikeassa kuvassa aaltona joka leviää ja etenee suuntaan oikea yläviisto? Eli siis este, joka on aalto, difraktoituu, eli taipuu suomeksi. Siis taipuu ja samalla leviää, mikä on se mitä taipuminen tarkoittaa.
Uusi ehdotus valon diffraktiolle, lähes ääretön gravitaatio. Eli este on lähellä fotonia. Ja fotonin nopeus esteeseen nähden on lähes c. Eikö esteen massaenergia silloin muutuu valtavaksi? Jos muuttuu, tuottaa se valtavan gravitaation mikä kaareuttaa fotonin radan.
Kaatuuko tämä siihen että vain osa fotoneista diffraktoi?
Kaatuuko tämä siihen että vain osa fotoneista diffraktoi?
Fotoni, ja myös massallinen hiukkanen, etenee todennäköisyysaaltona. Osa mitataan taittuneena, osa ei.
"Este" voi olla tehty styroksista tai lyijystä. Eri gravitaatio, mutta sama diffraktio. Eli siis ilmeisesti gravitaatio ei ole se juttu.pähkäilijä kirjoitti: ↑Eilen, 12:35Uusi ehdotus valon diffraktiolle, lähes ääretön gravitaatio. Eli este on lähellä fotonia. Ja fotonin nopeus esteeseen nähden on lähes c. Eikö esteen massaenergia silloin muutuu valtavaksi? Jos muuttuu, tuottaa se valtavan gravitaation mikä kaareuttaa fotonin radan.
Kaatuuko tämä siihen että vain osa fotoneista diffraktoi?
Voihan esteen tehdä mustista aukoistakin. Sitten varmaankin gravitaatio ehkä yllättäen onkin se juttu.
Lyijy ja styroksi sisältää molemmat elektroneja. Oliko valosähköisessä ilmiössä jokin voima elektronin ja fotonin välillä?
Ideani sisältää muistaakseni sen ongelman ettei este voisikaan sisältää "B" osaa. B-osalla tarkoitan relativistista massan kasvua, tästähän oli joskus kuukausia sitten puhetta. Itse ajattelen että jos laserilla "pumpataan" vaikka pieneen luotaimeen (sen akkuun varastoituisi laserin energia ja akusta edelleen ajoainemoottoriin) relativistinen nopeus ja maa kevenee sen vuoksi 100 tonnia, niin luotain puolestaan tulisi maan koordinaatiston kannalta 100 tonnia painavammaksi. Ongelma on kuitenkin että se 100 tonnia karkaa avaruuteen relativistisina massahiukkasina. Eli luotaimen massa olisi edelleen suunnilleen sama kuin maasta lähtiessä oli koska se 100 tonnia olisi nyt levinneenä avaruuteen (voi olla että tämäkin olisi vääräjohtopäätös).
Lyhyesti, jos jostakin siirretään 100 tonnia massaenergiaa fotoneina, se ilmenee kohteessa 1) massan kasvuna tai 2) se ei ilmene massan kasvuna. Jos ei ilmene, energia "häviää". Jos massaa ei pysty mittaamaan, se on hävinnyt mutta onko se sitten vaan koordinaatistoefekti?
No kun fotoni ohittaa läheltä styroxesteen, se diffraktoi. Suuri kysymys on, kokeeko fotoni koordinaatistoefektin niin ettei styroksin c-nopeus nosta sen massaa millään lailla?
Sori, tuo alkuosa on eri asiaa ja siksi kokonaisuus ei vaikuta niin johdonmukaiselta.
Lisäys 2: Ja alkuosa koostuu tietysti sekä luotaimen rel. nopeudesta että ajoaineen rel. nopeudesta, paha sotku.