Näyttää lähes Laplaceoperaattorin ominaisarvolta. Tunnustan, että jouduin googlaamaan, kun en ole moista nähnyt, mutta R viittaa epäeuklidiseen geometriaan. Ja Riemannin geometriaan tämä tosiaan liittyy. Enempää en osaa sanoa.
Kysytäänpä hieman toisella tapaa. Mitä matematiikan osa-aluetta matemaatikko käsittelee jos hänellä on käytössä tämän tapaisia yhtälöitä:
Jos osa-aluetta kysytään, niin differentiaaligeometriaa, erityisesti Riemannin geometriaa. Keskimmäisen voi kai ajatella myös topologiaan liittyväksi.
Joo differentiaaligeometria mulla oli itsellä mielessä kun kysymyksen taiteilin. Tähän ei ehkä yhtä ja ainutta oikeaa vastausta ole. Siinä on Ricci-yhtälöä, Gaus-Bonnettia, Christoffelin symboleja ja parametriaikaa. Ei noistakaan selvinpäin selviä.
Joo, ensimmäinen on Riccin kaarevuustensori. Viimeinen on geodeettinen yhtälö, missä on käyräparametri, mutta fysiikassa tyypillisesti kellon mittaama ominaisaika.
Näyttää lähes Laplaceoperaattorin ominaisarvolta. Tunnustan, että jouduin googlaamaan, kun en ole moista nähnyt, mutta R viittaa epäeuklidiseen geometriaan. Ja Riemannin geometriaan tämä tosiaan liittyy. Enempää en osaa sanoa.
Tähän saattaa törmätä kvanttifysiikan ja kenttäteorioiden konteksteissa, mutta itsellä oli tuota kirjoittaessa mielessä differentiaaligeometria ja erityisesti Ricci-virtaus. Tämä on eigenvalue-yhtälö.
Näyttää lähes Laplaceoperaattorin ominaisarvolta. Tunnustan, että jouduin googlaamaan, kun en ole moista nähnyt, mutta R viittaa epäeuklidiseen geometriaan. Ja Riemannin geometriaan tämä tosiaan liittyy. Enempää en osaa sanoa.
Tähän saattaa törmätä kvanttifysiikan ja kenttäteorioiden konteksteissa, mutta itsellä oli tuota kirjoittaessa mielessä differentiaaligeometria ja erityisesti Ricci-virtaus. Tämä on eigenvalue-yhtälö.
Niin on. Mutta onko olemassa jokin fysikaalinen tilanne, jossa juuri tuo yhtälö pätee?