Tulipa mieleeni, että aloitusviestin tilanne ja gravitaatio ovat paikallisesti tarkasteltuna ekvivalentteja. Voidaan asettaa kellot liikkumaan aika-avaruuteen, jonka metriikka on
\(ds^2 = - \left(1-\frac{r_s}{r}\right) dt^2 + \left(1-\frac{r_s}{r}\right)^{-1} dr^2\)
missä \(r_s\) on Schwarzschildin säde, ja \((t,r)\) ovat Schwarzschildin koordinaatit.
Kiihtyvä kello A on epäinertiaalissa vakioetäisyydellä \(r=R\) siten, että sen ominaiskiihtyvyys on vakio \(a\), ja suunta ulos päin säteen \(r\) suunnassa. Kellon paikalliset koordinaatit ovat \((\bar\tau, \bar r)\).
Inertiaalikello B liikkuu säteen \(r\) suunnassa ulos päin siten, että se ohittaa A:n ulos päin nopeudella \(-v\). Myöhemmin kello B saavuttaa lakikorkeuden \(R_0\), ja putoaa jälleen sisään päin siten, että ohittaa B:n nopeudella \(v\).
Vastaavia juttuja laskettiin
Suhteellisuusteoriaa -ketjussa. Etäisyydeltä \(R_0\) pudotetun testikappaleen ja vakioetäisyydellä \(R\) olevan havaitsijan välinen suhteellinen nopeus löytyy esimerkiksi
tästä. Vakioetäisyydellä olevan havaitsijan ominaiskiihtyvyys löytyy
tästä.
Tehtävänä olisi osoittaa, että Schwartzschild-metriikkaa käyttämällä saadaan samat mitatut ominaisajat kuin aloitusviestissä, kun käytetään aloitusviestissä annettuja arvoja. Tunnetaan siis A:n kiihtyvyys \(a\) ja B:n ohitusnopeus \(v\). Tuntemattomia ovat \(r_s\), \(R\) ja \(R_0\).
Tämä ei ehkä sittenkään ole helppo tehtävä vaikka siltä näyttää. Hmm.