Fysiikan kaavalotto

Vastaa Viestiin
D
Disputator
Viestit: 202

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja Disputator »

QS kirjoitti: 29 Elo 2023, 17:11
Disputator kirjoitti: 27 Elo 2023, 22:01
Laitetaan tälläinen edelliseen hieman liittyvä tehtävä, tässäkin toinen (aika)derivaatta on verrannollinen itse funktioon.

Kappale liikkuu xy-tasossa siten että siihen vaikuttaa voima, joka on verrannollinen etäisyyteen \( r =||\mathbf{r}||\), kun \(\mathbf{r}=(x,y)\) eli:

\(\frac{d^2 \mathbf{r}}{dt^2}=-4\mathbf{r}\).

Kaaava voidaan kirjoittaa komponenttimuodossa:

\(\frac{d^2 x}{dt^2}=-4x\)
\(\frac{d^2 y}{dt^2}=-4y\)

Määrättävä kappaleen rata.

Tehtävä on hieman työläs jos ottaa mielivaltaiset alkuehdot, mutta saa säätää alkuehtoja halutessaan. Ei saa (liikaa) luntata netistä, idea on se että olet 1600-luvun lopun tiedemies ja nyt olet ratkaisemassa planeetan rataa käyttäen pelkästään noita yhtälöitä. Tosin oikea planeetta noudattaa Newtonin painovoimalakia, eikä mun yhtälöä, mutta ei anneta sen asian häiritä. Plussaa saa siitä että ratkaisee tämän monella eri tavalla...

Tämä on eräs malli keskeisvoiman alaisena liikkuvalle planeetalle, jossa keskuskappale oletetaan liikkumattomaksi. Tämä ja Newtonin etäisyyden toiseen potenssiin heikkenevä keskeisvoima ovat kaksi potenssimuotoista vetovoimalakia \(F\sim r^n\), missä siis \( n=1, n=-2\) ovat erikoistapauksia jossain asiassa (missä?)

Joo, onhan vähän hassu tehtävä, mutta tavallaan ainakin minä tuosta olen tykännyt.
Vaikuttaa hyvältä tehtävältä, koska muotoa \((\frac{d^2}{dt^2}+k^2)f = 0\) olevat yhtälöt eivät ole fysiikasta kadonneet, vaikka 1600-luvulta lähtien on liitua kulutettu :D

Antamiesi yhtälöiden ratkaisut (k=2) ovat

\(x = A \cos(2t) + B \sin(2t)\), ja

\(y = C \cos(2t) + D \sin(2t)\).

Alkuehtona asetan paikan vakioksi r(0) = ( x(0), y(0) ) = ( 0, 1 ), mutta vastaavat x'(0)=vx ja y'(0)=vy, jotta saan jotain muunneltavuutta, kun vx ja vy kulkeva mukana. Alkuehdoista ratkaisen \(A=0, B=\frac{v_{x}}{2}\), sekä \(C=1, D=\frac{v_{y}}{2}\).

Parametrimuodossa rata on

\(x = \frac{v_{x}}{2} \sin(2t),\)
\(y = \cos(2t) + \frac{v_{y}}{2} \sin(2t)\).

Kun sijoitan vaikkapa vx = -3 ja vy = 0, saan ellipsin, jonka x-akselin suuntainen puoliakseli on pidempi kuin y-akselin suuntainen. Identteettiä sin2(2t) + cos2(2t) = 1 hyödyntämällä saan tuon liikeradan esitettyä myös muodossa

\( \frac{x^2}{\frac{9}{4}} + \frac{y^2}{1} = 1\),

mikä on tosiaan ellipsi, jonka puoliakselien pituudet ovat 3/2 ja 1.

Kun sijoitan vx = -1, saan ympyrän

\(x^2 + y^2 = 1\).

Vielä erikoistapaus vx=0 ja vy=0, joka johtaa liikerataan

\(y = \cos(2t), x = 0\),

mikä on y-akselin suuntainen 1-dimensioinen harmoninen värähtelijä. Täysin yleinen ratkaisu lienee työläs, mutta alkuehtojen asettaminen tässä sallittiin.
Kyllä, tätä juuri haettiin. Bongasin tämän eräästä vanhasta kirjasta. Toki olen ennenkin laskenut jollain alkuehdoilla ratoja (ellipsejä tai 1D--harmoninen värähtelijä), mutta ihan yleinen ratkaisu on jäännyt pahemmin tutustumatta. Toki sun ratkaisusi on yhtä yleinen idealtaan.

Kirjani päätteli jotenkin näin (ihan yleinen tapaus alkuehtojen suhteen), ratkaisusi:

\(x = A \cos(2t) + B \sin(2t)\)

\(y = C \cos(2t) + D \sin(2t)\).

on yleinen ratkaisu, missä \(A,B,C,D\in\mathbb{R}\) integroimisvakioita. Nyt laskemalla näkee, että

\( (Cx-Ay)^2 + (Dx-By)^2 = (AD-BC)^2 \)

ja kirjani toteaa, että ellipsihän se selvästi on, jos \(AD-BC\neq 0\) :o . No, onhan se joo, mutta piti tosiaan vähän kaivaa joku analyyttistä geometriaa käsittelevä kirja esiin ja katsoa, että mites nyt niin. Tuon kun sieventää, niin kyllä siitä tulee toisen asteen neliömuoto muuttujien \(x,y\) suhteen, joka on positiividefiniitti jne.
SI Resurrection!
Q
QS
Viestit: 345

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja QS »

Disputator kirjoitti: 30 Elo 2023, 14:56
QS kirjoitti: 29 Elo 2023, 17:11
Disputator kirjoitti: 27 Elo 2023, 22:01
Laitetaan tälläinen edelliseen hieman liittyvä tehtävä, tässäkin toinen (aika)derivaatta on verrannollinen itse funktioon.

Kappale liikkuu xy-tasossa siten että siihen vaikuttaa voima, joka on verrannollinen etäisyyteen \( r =||\mathbf{r}||\), kun \(\mathbf{r}=(x,y)\) eli:

\(\frac{d^2 \mathbf{r}}{dt^2}=-4\mathbf{r}\).

Kaaava voidaan kirjoittaa komponenttimuodossa:

\(\frac{d^2 x}{dt^2}=-4x\)
\(\frac{d^2 y}{dt^2}=-4y\)

Määrättävä kappaleen rata.

Tehtävä on hieman työläs jos ottaa mielivaltaiset alkuehdot, mutta saa säätää alkuehtoja halutessaan. Ei saa (liikaa) luntata netistä, idea on se että olet 1600-luvun lopun tiedemies ja nyt olet ratkaisemassa planeetan rataa käyttäen pelkästään noita yhtälöitä. Tosin oikea planeetta noudattaa Newtonin painovoimalakia, eikä mun yhtälöä, mutta ei anneta sen asian häiritä. Plussaa saa siitä että ratkaisee tämän monella eri tavalla...

Tämä on eräs malli keskeisvoiman alaisena liikkuvalle planeetalle, jossa keskuskappale oletetaan liikkumattomaksi. Tämä ja Newtonin etäisyyden toiseen potenssiin heikkenevä keskeisvoima ovat kaksi potenssimuotoista vetovoimalakia \(F\sim r^n\), missä siis \( n=1, n=-2\) ovat erikoistapauksia jossain asiassa (missä?)

Joo, onhan vähän hassu tehtävä, mutta tavallaan ainakin minä tuosta olen tykännyt.
Vaikuttaa hyvältä tehtävältä, koska muotoa \((\frac{d^2}{dt^2}+k^2)f = 0\) olevat yhtälöt eivät ole fysiikasta kadonneet, vaikka 1600-luvulta lähtien on liitua kulutettu :D

Antamiesi yhtälöiden ratkaisut (k=2) ovat

\(x = A \cos(2t) + B \sin(2t)\), ja

\(y = C \cos(2t) + D \sin(2t)\).

Alkuehtona asetan paikan vakioksi r(0) = ( x(0), y(0) ) = ( 0, 1 ), mutta vastaavat x'(0)=vx ja y'(0)=vy, jotta saan jotain muunneltavuutta, kun vx ja vy kulkevat mukana. Alkuehdoista ratkaisen \(A=0, B=\frac{v_{x}}{2}\), sekä \(C=1, D=\frac{v_{y}}{2}\).

Parametrimuodossa rata on

\(x = \frac{v_{x}}{2} \sin(2t),\)
\(y = \cos(2t) + \frac{v_{y}}{2} \sin(2t)\).

Kun sijoitan vaikkapa vx = -3 ja vy = 0, saan ellipsin, jonka x-akselin suuntainen puoliakseli on pidempi kuin y-akselin suuntainen. Identteettiä sin2(2t) + cos2(2t) = 1 hyödyntämällä saan tuon liikeradan esitettyä myös muodossa

\( \frac{x^2}{\frac{9}{4}} + \frac{y^2}{1} = 1\),

mikä on tosiaan ellipsi, jonka puoliakselien pituudet ovat 3/2 ja 1.

Kun sijoitan vx = -1, saan ympyrän

\(x^2 + y^2 = 1\).

Vielä erikoistapaus vx=0 ja vy=0, joka johtaa liikerataan

\(y = \cos(2t), x = 0\),

mikä on y-akselin suuntainen 1-dimensioinen harmoninen värähtelijä. Täysin yleinen ratkaisu lienee työläs, mutta alkuehtojen asettaminen tässä sallittiin.
Kyllä, tätä juuri haettiin. Bongasin tämän eräästä vanhasta kirjasta. Toki olen ennenkin laskenut jollain alkuehdoilla ratoja (ellipsejä tai 1D--harmoninen värähtelijä), mutta ihan yleinen ratkaisu on jäännyt pahemmin tutustumatta. Toki sun ratkaisusi on yhtä yleinen idealtaan.

Kirjani päätteli jotenkin näin (ihan yleinen tapaus alkuehtojen suhteen), ratkaisusi:

\(x = A \cos(2t) + B \sin(2t)\)

\(y = C \cos(2t) + D \sin(2t)\).

on yleinen ratkaisu, missä \(A,B,C,D\in\mathbb{R}\) integroimisvakioita. Nyt laskemalla näkee, että

\( (Cx-Ay)^2 + (Dx-By)^2 = (AD-BC)^2 \)

ja kirjani toteaa, että ellipsihän se selvästi on, jos \(AD-BC\neq 0\) :o . No, onhan se joo, mutta piti tosiaan vähän kaivaa joku analyyttistä geometriaa käsittelevä kirja esiin ja katsoa, että mites nyt niin. Tuon kun sieventää, niin kyllä siitä tulee toisen asteen neliömuoto muuttujien \(x,y\) suhteen, joka on positiividefiniitti jne.
Lähes aina, kun jossain kirjassa joku neropatti toteaa "selvästi" tai "obviously", tunnen itseni tyhmäksi. Minä en koe lainkaan selvyytenä, että tuossa rimpsussa olisi kyse ellpsistä. Mutta kai se sitten näin on.
Avatar
Varaktori
Viestit: 111

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja Varaktori »

Vai että Hadamarin tulo tuolla ylempänä. :tongueout:
Desantti saapui fyysikoiden ketjuun... :angel:

\(PV = \sum_{t=1}^{n} \frac{FV_t}{(1 + r)^t}\)
\(\frac{\partial^2 U}{\partial C^2} = -\frac{1}{{C \cdot (1 - C)}}\)

Onko nämä fyysikoille kovia karkkeja? :tongueout:
Q
QS
Viestit: 345

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja QS »

Varaktori kirjoitti: 30 Elo 2023, 20:50
Vai että Hadamarin tulo tuolla ylempänä. :tongueout:
Desantti saapui fyysikoiden ketjuun... :angel:

\(PV = \sum_{t=1}^{n} \frac{FV_t}{(1 + r)^t}\)
\(\frac{\partial^2 U}{\partial C^2} = -\frac{1}{{C \cdot (1 - C)}}\)

Onko nämä fyysikoille kovia karkkeja? :tongueout:
Eka liittyy jotenkin pääomaan ja/tai korkoon tai jotain sellaista, en muista miten. Pitäisi kai tietää, näyttää peruskaavalta, mutta en hahmota nyt.

Toista en muista nähneeni.
D
Disputator
Viestit: 202

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja Disputator »

QS kirjoitti: 29 Elo 2023, 18:51
Tällainen taivaalta pudonnut random-kaavalotto. Tässä määritellään joukko X, jolla on merkityksensä fysiikassakin.

\(X := \left \{ \begin{pmatrix} a & b\\ c & d \end{pmatrix} \, |\ a,b,c,d \in \mathbb{C}, ad-bc=1 \right \}\).

Sulkujen sisään asetetut neljä lukua a,b,c,d toteuttavat

\( \begin{pmatrix} a & b\\ c & d \end{pmatrix} \odot \begin{pmatrix} e & f\\ g & h \end{pmatrix} := \begin{pmatrix} ae+bg & af+bh\\ ce+dg & cf+dh \end{pmatrix}\),

missä \(\odot \) on eräs laskutoimitus.

Onkohan joukolla X jokin yleisemmin tunnettu nimikin?
Tuossa tuo \(\odot\)-laskutoimitus kyllä hämäsi jotenkin, vaikka ihan matriisitulolta tuo näyttää. Liekö tuossa joku koira haudattuna, ryhmän laskutoimitus \(\cdot,\) joka on sama kuin matriisien kertolasku tms.

Niin, se vastaus: \(X = SL(2,\mathbb{C})\).

Lottokysymys:

Mitä ihmettä on sitten \(SL(2,\mathbb{C})/\mathbb{Z}_2\) ? Fyysikot tykkää tästä, mutta myös matemaatikotkin omissa jutuissaan.
SI Resurrection!
Q
QS
Viestit: 345

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja QS »

Disputator kirjoitti: 31 Elo 2023, 20:02
QS kirjoitti: 29 Elo 2023, 18:51
Tällainen taivaalta pudonnut random-kaavalotto. Tässä määritellään joukko X, jolla on merkityksensä fysiikassakin.

\(X := \left \{ \begin{pmatrix} a & b\\ c & d \end{pmatrix} \, |\ a,b,c,d \in \mathbb{C}, ad-bc=1 \right \}\).

Sulkujen sisään asetetut neljä lukua a,b,c,d toteuttavat

\( \begin{pmatrix} a & b\\ c & d \end{pmatrix} \odot \begin{pmatrix} e & f\\ g & h \end{pmatrix} := \begin{pmatrix} ae+bg & af+bh\\ ce+dg & cf+dh \end{pmatrix}\),

missä \(\odot \) on eräs laskutoimitus.

Onkohan joukolla X jokin yleisemmin tunnettu nimikin?
Tuossa tuo \(\odot\)-laskutoimitus kyllä hämäsi jotenkin, vaikka ihan matriisitulolta tuo näyttää. Liekö tuossa joku koira haudattuna, ryhmän laskutoimitus \(\cdot,\) joka on sama kuin matriisien kertolasku tms.

Niin, se vastaus: \(X = SL(2,\mathbb{C})\).

Lottokysymys:

Mitä ihmettä on sitten \(SL(2,\mathbb{C})/\mathbb{Z}_2\) ? Fyysikot tykkää tästä, mutta myös matemaatikotkin omissa jutuissaan.
Kyllä näin on. Koetin hämätä kutsumalla ryhmää joukoksi, jota se toki onkin, ja pimitin ryhmän laskutoimituksen ja matriisien kertolaskun pylpyräksi;)

\(SL(2,\mathbb{C})/\mathbb{Z}_2\) on käsittääkseni ryhmän \(SL(2,\mathbb{C})\) tekijäryhmä modulo ℤ2, missä ℤ2 on ryhmän \(SL(2,\mathbb{C})\) keskus.

Tämä on projektiivinen ryhmä, jota merkitään myös \(PSL(2,\mathbb{C})\).

Nyt sitten \(PSL(2,\mathbb{C})\) ja Lorentzin ryhmä \(SO^{+}(1,3)\) ovat isomorfiset. Tähän liittyy vielä sekin, että tuo \(PSL(2,\mathbb{C})\) on Möbiusmuunnosten ryhmä. Yksityiskohtia en uskalla sanoa, menee kuitenkin väärin.

Jotenkin näin?
D
Disputator
Viestit: 202

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja Disputator »

QS kirjoitti: 01 Syys 2023, 14:40
Disputator kirjoitti: 31 Elo 2023, 20:02
QS kirjoitti: 29 Elo 2023, 18:51
Tällainen taivaalta pudonnut random-kaavalotto. Tässä määritellään joukko X, jolla on merkityksensä fysiikassakin.

\(X := \left \{ \begin{pmatrix} a & b\\ c & d \end{pmatrix} \, |\ a,b,c,d \in \mathbb{C}, ad-bc=1 \right \}\).

Sulkujen sisään asetetut neljä lukua a,b,c,d toteuttavat

\( \begin{pmatrix} a & b\\ c & d \end{pmatrix} \odot \begin{pmatrix} e & f\\ g & h \end{pmatrix} := \begin{pmatrix} ae+bg & af+bh\\ ce+dg & cf+dh \end{pmatrix}\),

missä \(\odot \) on eräs laskutoimitus.

Onkohan joukolla X jokin yleisemmin tunnettu nimikin?
Tuossa tuo \(\odot\)-laskutoimitus kyllä hämäsi jotenkin, vaikka ihan matriisitulolta tuo näyttää. Liekö tuossa joku koira haudattuna, ryhmän laskutoimitus \(\cdot,\) joka on sama kuin matriisien kertolasku tms.

Niin, se vastaus: \(X = SL(2,\mathbb{C})\).

Lottokysymys:

Mitä ihmettä on sitten \(SL(2,\mathbb{C})/\mathbb{Z}_2\) ? Fyysikot tykkää tästä, mutta myös matemaatikotkin omissa jutuissaan.
Kyllä näin on. Koetin hämätä kutsumalla ryhmää joukoksi, jota se toki onkin, ja pimitin ryhmän laskutoimituksen ja matriisien kertolaskun pylpyräksi;)

\(SL(2,\mathbb{C})/\mathbb{Z}_2\) on käsittääkseni ryhmän \(SL(2,\mathbb{C})\) tekijäryhmä modulo ℤ2, missä ℤ2 on ryhmän \(SL(2,\mathbb{C})\) keskus.

Tämä on projektiivinen ryhmä, jota merkitään myös \(PSL(2,\mathbb{C})\).

Nyt sitten \(PSL(2,\mathbb{C})\) ja Lorentzin ryhmä \(SO^{+}(1,3)\) ovat isomorfiset. Tähän liittyy vielä sekin, että tuo \(PSL(2,\mathbb{C})\) on Möbiusmuunnosten ryhmä. Yksityiskohtia en uskalla sanoa, menee kuitenkin väärin.

Jotenkin näin?
Kyllä, näitä haettiin. Nuo mainitsemasi asiat ovat mielenkiintoisia ja haastavia ja varmaan ansaitsevat omat ketjunsa, jos niitä haluaa alkaa penkomaan.
Varaktori kirjoitti: 30 Elo 2023, 20:50
Vai että Hadamarin tulo tuolla ylempänä. :tongueout:
Desantti saapui fyysikoiden ketjuun... :angel:

\(PV = \sum_{t=1}^{n} \frac{FV_t}{(1 + r)^t}\)
\(\frac{\partial^2 U}{\partial C^2} = -\frac{1}{{C \cdot (1 - C)}}\)

Onko nämä fyysikoille kovia karkkeja? :tongueout:
Kuten QS vastasi, ensimmäinen on korkolaskuihin liittyvä kaava. Se on korkolaskun diskonttokaava, jonka eri muodoissa lasketaan alkupääoman PV = Present Value= suuruutta, kun tiedetään korkoprosentti r ja vuosittainen lyhennys/nosto tililtä.

Jos \( FV_t\) tulkitaan vuosina \(t=1,2,\cdots,n\) tililtä nostetuksi summaksi, kun talletustilin vuosittainen korko on r, niin silloin PV on ensimmäisen vuoden alussa talletettu summa, joka mahdollistaa suuruudeltaan \(FV_t\) olevat nostot tililtä seuraavien vuosien aikana ja n kpl vuosien jälkeen tilillä on = 0 euroa Tai kääntäen, pankista nostetun velan määrä nostohetkellä on PV ja nuo \(FT_t\) ovat sovittuja lyhennyksiä jokaisen vuoden lopussa, kun n kpl vuosien jälkeen velka tulee maksetuksi.

Tai sitten ei, en kyllä itsekkään ole tuosta ihan varma... lainaan vaan menneitä mestareita:

According to Einstein, “Compound interest is the eighth wonder of the world. He who understands it, earns it … he who doesn’t … pays it.”

Tähän aiheeseen liittyen , mitä sitten tarkoittaa seuraava kaava:

\(A(t) = A_0 exp(rt/100)\).

Nyt täytyy kysyä perusteluita tolle kaavalle, koska onhan tuo metka kaava. It seems to be a Lie..

edit: vähän korjailtu
SI Resurrection!
Q
QS
Viestit: 345

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja QS »

Disputator kirjoitti: 01 Syys 2023, 19:45
According to Einstein, “Compound interest is the eighth wonder of the world. He who understands it, earns it … he who doesn’t … pays it.”

Tähän aiheeseen liittyen , mitä sitten tarkoittaa seuraava kaava:

\(A(t) = A_0 exp(rt/100)\).

Nyt täytyy kysyä perusteluita tolle kaavalle, koska onhan tuo metka kaava. It seems to be a Lie..
"It seems to be a Lie..." juttu hämää jotenkin, koska olin ensin aivan varma, että A on Lien ryhmän alkio, ja A0 on neutraalialkio, mutta sitten en ymmärtänyt, että miksi Lien algebra nimetään r-kirjaimella ja miksi se jaetaan sadalla, ja mitä varten eksponentti kerrotaan neutraalialkiolla, ja jotain sotkua tuon t:n kanssakin täytyy olla.

Tämän seurauksena päättelin, että edellisiin verrattuna samat muuttujat r ja t viittaavat talousmatematiikkaan, jota en millään tasolla hallitse :D
D
Disputator
Viestit: 202

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja Disputator »

QS kirjoitti: 01 Syys 2023, 21:15
Disputator kirjoitti: 01 Syys 2023, 19:45
According to Einstein, “Compound interest is the eighth wonder of the world. He who understands it, earns it … he who doesn’t … pays it.”

Tähän aiheeseen liittyen , mitä sitten tarkoittaa seuraava kaava:

\(A(t) = A_0 exp(rt/100)\).

Nyt täytyy kysyä perusteluita tolle kaavalle, koska onhan tuo metka kaava. It seems to be a Lie..
"It seems to be a Lie..." juttu hämää jotenkin, koska olin ensin aivan varma, että A on Lien ryhmän alkio, ja A0 on neutraalialkio, mutta sitten en ymmärtänyt, että miksi Lien algebra nimetään r-kirjaimella ja miksi se jaetaan sadalla, ja mitä varten eksponentti kerrotaan neutraalialkiolla, ja jotain sotkua tuon t:n kanssakin täytyy olla.

Tämän seurauksena päättelin, että edellisiin verrattuna samat muuttujat r ja t viittaavat talousmatematiikkaan, jota en millään tasolla hallitse :D
Joo, se oli vähän huonosti formuloitu. Huomasin vasta jälkikäteen, että tuo kaava olisi pitänyt olla muodossa:

\(A(t) = A_0 exp(rt)\),

jotta tuo olisi ollut konsistentti tuon Varaktorin antaman kaavan r kanssa, ilman siis jakoa luvulla 100.

Mutta siinä mielessä onnistuin, että tulkitsit kaavan olevan jotain talousjuttuja ja lisäksi siinä olevan vihjeen Lien algebroista. Tuo mun kaava on kyllä talousmatematiikkaa, mutta siinä on kyllä hyvin paljon samaa ajatusta kuin jossain Lien algebran ja Lien ryhmän välisistä relaatioista, mikä on kyllä mielestäni jotenkin hauskaa tai yllättävää...tai sitten ei. No, en tiedä.

Jossain bileissä, jossa on jotain talousihmisiä, voi tietysti kokeilla kertoa seikkaperäisesti tästä yllättävästä yhteydestä Lien algebran ja eksponentiaatiolla muodostetusta Lien ryhmän alkioista muistaen toki määritellä Lien ryhmän tangenttiavaruus oikeaoppisesti ...ja lähteä sitten kotiin yksin ilman seuraa.
SI Resurrection!
Avatar
Varaktori
Viestit: 111

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja Varaktori »

En mä muista enää itsekään noita kunnolla, mutta muistini mukaan ensimmäisessä kaavassa \(PV\) on nykyarvo, \(FV_t\) on tulevaisuuden arvo tarkasteluvuonna \(t\), \(r\) on korkokanta ja \(n\) on tarkastelujaksojen määrä.

Siinä toisessa kaavassa \(U\) edustaa hyötyfunktiota ja \(C\) on kulutus. Se kuvastaa kulutusjohdannaisen hyötyfunktion muutoksen suhdetta kulutuksen muutokseen. Tai jotain sinnepäin. :tongueout:
Vastaa Viestiin