Suhteellisuusteorian kritiikkiä

[Kontra]

Juu Newtonin mekaniikassa inertiaali on pätevä, mutta suhtikseesa sellaista ei kerta kaikkiaan ole olemassa. Yritä se nyt käsittää, kun oma testisi sen kiistattomasti osoittaa virheelliseksi uskomukseksi

Inertiaalikoordinaatistoja on yleisessä ja myös erityisessä suhteellisuusteoriassa, samoin kuin Newtonin mekaniikassakin. Aivan perusmääritelmiä kaikissa näissä.

Ja sinua ei millään saa ymmärtämään, että se on aivan perätöntä, vaikka itse sen totesit kokeessasi. Eli kun ISS asemalta lähetetään kello aseman liikkeen suuntaan ja toinen kello taaksepäin, eteenpäin lähetetty kello jätättää ja taaksepäin lähetty kello edistää - aivan kuten tapahtui Hafele-Keating kokeessa.

Setuppi vastaa osapuilleen Hafelen-Keatingin koetta, kun kellot aikanaan maan kierrettyään palaavat ISS:ään. Jos laskee maakeskeisessä inertiaalikoordinaatistossa, niin samansuuntaiset tulokset suhteellisuusteorian mukaisesti.

Mitähän tuossa nyt yrität selittää?
Kun toinen kello jätättää ja toinen edistää, sitä ei nykyinen suhteellisuusteoria hyväksy, kun kummaankin kellon sen mukaan pitäisi jätättää ja ihan yhtä paljon.

Kyllähän ne jätättääkin gravitaatiokentän radiaalipiirteiden suhteen pyörimättömässä koordinaatistossa.

Juu juu, mutta siellä astraalituulissa tahtoo olla aina turbulenssia. 

Pyysin lopettamaan kirjoittelun tähän ketjuun.

[QS]

Inertiaalikoordinaatistoja on yleisessä ja myös erityisessä suhteellisuusteoriassa, samoin kuin Newtonin mekaniikassakin. Aivan perusmääritelmiä kaikissa näissä.

Ja sinua ei millään saa ymmärtämään, että se on aivan perätöntä, vaikka itse sen totesit kokeessasi. Eli kun ISS asemalta lähetetään kello aseman liikkeen suuntaan ja toinen kello taaksepäin, eteenpäin lähetetty kello jätättää ja taaksepäin lähetty kello edistää - aivan kuten tapahtui Hafele-Keating kokeessa.

Setuppi vastaa osapuilleen Hafelen-Keatingin koetta, kun kellot aikanaan maan kierrettyään palaavat ISS:ään. Jos laskee maakeskeisessä inertiaalikoordinaatistossa, niin samansuuntaiset tulokset suhteellisuusteorian mukaisesti.

Mitähän tuossa nyt yrität selittää?
Kun toinen kello jätättää ja toinen edistää, sitä ei nykyinen suhteellisuusteoria hyväksy, kun kummaankin kellon sen mukaan pitäisi jätättää ja ihan yhtä paljon.

Ei lihavoitu ole suhteellisuusteorian mukainen tulos. Suhteellisuusteoria ennustaa Hafelen-Keatingin tulokset täysin oikein, parin naonsekunnin tarkkuudella jopa. Koejärestelyn kinemaattisen osan teorian voi kirjoittaa muutamalla rivillä.

Oletko nyt siis ymmärtävinäsi, että kun Hafele-Keatingin empiirisen kokeen antaman tuloksen perusteella nopeuden funktiona ajan dilataatio on epäsymmetrinen, niin Einsteinin kaksosparadoksi, joka perustui ajan dilataation symmetrisyyteen, on sinunkin mielestäsi sittenkin virheellinen.

Hafele-Keating kokeen tilannetta ei lasekta "ajan dilataation symmetrisyyteen" perustuen, vaan lasketaan kellojen ajat suhteellisuusteorian mukaisesti, ja tulos on täysin oikein. En ymmärrä miten lihavoidut kohdat tähän liittyvät, kun niillä ei ole oikeastaan mitään tekemistä koeasetelman kanssa.

[Ylläpito]

pyynnöstä otsikko ja aloittajan nimi vaihdettu /yp

[Kontra]

Ja sinua ei millään saa ymmärtämään, että se on aivan perätöntä, vaikka itse sen totesit kokeessasi. Eli kun ISS asemalta lähetetään kello aseman liikkeen suuntaan ja toinen kello taaksepäin, eteenpäin lähetetty kello jätättää ja taaksepäin lähetty kello edistää - aivan kuten tapahtui Hafele-Keating kokeessa.

Setuppi vastaa osapuilleen Hafelen-Keatingin koetta, kun kellot aikanaan maan kierrettyään palaavat ISS:ään. Jos laskee maakeskeisessä inertiaalikoordinaatistossa, niin samansuuntaiset tulokset suhteellisuusteorian mukaisesti.

Mitähän tuossa nyt yrität selittää?
Kun toinen kello jätättää ja toinen edistää, sitä ei nykyinen suhteellisuusteoria hyväksy, kun kummaankin kellon sen mukaan pitäisi jätättää ja ihan yhtä paljon.

Ei lihavoitu ole suhteellisuusteorian mukainen tulos. Suhteellisuusteoria ennustaa Hafelen-Keatingin tulokset täysin oikein, parin naonsekunnin tarkkuudella jopa. Koejärestelyn kinemaattisen osan teorian voi kirjoittaa muutamalla rivillä.

Oletko nyt siis ymmärtävinäsi, että kun Hafele-Keatingin empiirisen kokeen antaman tuloksen perusteella nopeuden funktiona ajan dilataatio on epäsymmetrinen, niin Einsteinin kaksosparadoksi, joka perustui ajan dilataation symmetrisyyteen, on sinunkin mielestäsi sittenkin virheellinen.

Hafele-Keating kokeen tilannetta ei lasekta "ajan dilataation symmetrisyyteen" perustuen, vaan lasketaan kellojen ajat suhteellisuusteorian mukaisesti, ja tulos on täysin oikein. En ymmärrä miten lihavoidut kohdat tähän liittyvät, kun niillä ei ole oikeastaan mitään tekemistä koeasetelman kanssa.

Totta kai se on oikein - sitä minä olen sinulla keskustelun alusta saakka tolkuttanut, mutta sinä vetosit itseisiaika-hölmöilyyn, jonka väitit olevan oikea tulkinta kellon mittaamasta ajasta piittaamatta.

[QS]

Setuppi vastaa osapuilleen Hafelen-Keatingin koetta, kun kellot aikanaan maan kierrettyään palaavat ISS:ään. Jos laskee maakeskeisessä inertiaalikoordinaatistossa, niin samansuuntaiset tulokset suhteellisuusteorian mukaisesti.

Mitähän tuossa nyt yrität selittää?
Kun toinen kello jätättää ja toinen edistää, sitä ei nykyinen suhteellisuusteoria hyväksy, kun kummaankin kellon sen mukaan pitäisi jätättää ja ihan yhtä paljon.

Ei lihavoitu ole suhteellisuusteorian mukainen tulos. Suhteellisuusteoria ennustaa Hafelen-Keatingin tulokset täysin oikein, parin naonsekunnin tarkkuudella jopa. Koejärestelyn kinemaattisen osan teorian voi kirjoittaa muutamalla rivillä.

Oletko nyt siis ymmärtävinäsi, että kun Hafele-Keatingin empiirisen kokeen antaman tuloksen perusteella nopeuden funktiona ajan dilataatio on epäsymmetrinen, niin Einsteinin kaksosparadoksi, joka perustui ajan dilataation symmetrisyyteen, on sinunkin mielestäsi sittenkin virheellinen.

Hafele-Keating kokeen tilannetta ei lasekta "ajan dilataation symmetrisyyteen" perustuen, vaan lasketaan kellojen ajat suhteellisuusteorian mukaisesti, ja tulos on täysin oikein. En ymmärrä miten lihavoidut kohdat tähän liittyvät, kun niillä ei ole oikeastaan mitään tekemistä koeasetelman kanssa.

Totta kai se on oikein - sitä minä olen sinulla keskustelun alusta saakka tolkuttanut, mutta sinä vetosit itseisiaika-hölmöilyyn, jonka väitit olevan oikea tulkinta kellon mittaamasta ajasta piittaamatta.

Suhteellisuusteoria ennustaa asian oikein. Mutta en edelleenkään ymmärrä mitä tarkoitat "ajan dilataation symmetrisyys/epäsymmetrisyys" -jutuilla.

Tarkastellaan maan keskipisteen pyörimättömässä inertiaalikoordinaatistossa.

Merkitään koneiden lähtöaika \(t_0=0\), laskeutumisaika \(t_1=t\). Kokeeseen kuluva aika maan keskipisteen inertiaalissa määriteltynä on \(t_1-t_0 = \Delta t\).

Koneiden ratanopeudet ovat \(v_e\) (itään), \(v_w\) (länteen), ja lentoaseman ratanopeus \(v_a\). Vastaavat mitatut ajat \(\Delta\tau_e\), \(\Delta\tau_w\) ja \(\Delta\tau_a\) ovat


\(
\begin{align}
\Delta\tau_w &= \int_{0}^{t} dt\sqrt{1-\left(\frac{v_w}{c}\right)^2} = \Delta t \sqrt{1-\left(\frac{v_w}{c}\right)^2}\\
\Delta\tau_a &= \int_{0}^{t} dt\sqrt{1-\left(\frac{v_a}{c}\right)^2} = \Delta t \sqrt{1-\left(\frac{v_a}{c}\right)^2}\\
\Delta\tau_e &= \int_{0}^{t} dt\sqrt{1-\left(\frac{v_e}{c}\right)^2} = \Delta t \sqrt{1-\left(\frac{v_e}{c}\right)^2}
\end{align}\)

Ratanopeuksille pätee \(v_w < v_a < v_e\), minkä seurauksena kellojen mittaamille ajoille pätee \(\Delta\tau_e < \Delta\tau_a < \Delta\tau_w\). Tämä vahvistettiin Hafelen-Keatingin kokeessa. Gravitaation vaikutus voidaan toki huomioida erikseen.

[Kontra]

Ja sinua ei millään saa ymmärtämään, että se on aivan perätöntä, vaikka itse sen totesit kokeessasi. Eli kun ISS asemalta lähetetään kello aseman liikkeen suuntaan ja toinen kello taaksepäin, eteenpäin lähetetty kello jätättää ja taaksepäin lähetty kello edistää - aivan kuten tapahtui Hafele-Keating kokeessa.

Setuppi vastaa osapuilleen Hafelen-Keatingin koetta, kun kellot aikanaan maan kierrettyään palaavat ISS:ään. Jos laskee maakeskeisessä inertiaalikoordinaatistossa, niin samansuuntaiset tulokset suhteellisuusteorian mukaisesti.

Mitähän tuossa nyt yrität selittää?
Kun toinen kello jätättää ja toinen edistää, sitä ei nykyinen suhteellisuusteoria hyväksy, kun kummaankin kellon sen mukaan pitäisi jätättää ja ihan yhtä paljon.

Ei lihavoitu ole suhteellisuusteorian mukainen tulos. Suhteellisuusteoria ennustaa Hafelen-Keatingin tulokset täysin oikein, parin naonsekunnin tarkkuudella jopa. Koejärestelyn kinemaattisen osan teorian voi kirjoittaa muutamalla rivillä.

Oletko nyt siis ymmärtävinäsi, että kun Hafele-Keatingin empiirisen kokeen antaman tuloksen perusteella nopeuden funktiona ajan dilataatio on epäsymmetrinen, niin Einsteinin kaksosparadoksi, joka perustui ajan dilataation symmetrisyyteen, on sinunkin mielestäsi sittenkin virheellinen.

Hafele-Keating kokeen tilannetta ei lasekta "ajan dilataation symmetrisyyteen" perustuen, vaan lasketaan kellojen ajat suhteellisuusteorian mukaisesti, ja tulos on täysin oikein. En ymmärrä miten lihavoidut kohdat tähän liittyvät, kun niillä ei ole oikeastaan mitään tekemistä koeasetelman kanssa.

Totta kai se on oikein - sitä minä olen sinulla keskustelun alusta saakka tolkuttanut, mutta sinä vetosit itseisaika-hölmöilyyn, jonka väitit olevan oikea tulkinta kellon mittaamasta ajasta piittaamatta.
 

[Kontra]

MODE

Olet jättänyt tässä ketjussa alaketjuihin 12 ja 13 otsikoiksi kaikkin kommentteihin Kontran paja.

otsikot korjattu /-yp

[Kontra]

Luonnonlakien mukaisen suhteellisuuden (L) ja Einsteinin suhteellisuusteorian (E) erot

1. E:n mukaan kahden kohteen liikkuessa toistensa suhteen, kummankin aika hidastuu toisen kohteen suhteen, eli hidastuminen on symmetrinen.
1. L:n mukaan nopeammin liikkuvan aika hidastuu toisen kohteen suhteen ja hitaammin liikkuvan aika koetaan nopeutuneena toisen kohteen suhteen, eli hidastuminen on epäsymmetrinen.

2. E:n mukaan itseisaika on olemassa, koska koordinaatistoa ei katsota tarpeelliseksi.
2. L:n mukaan itseisaikaa ei ole olemassa, koska luonnossa kaikki liike tapahtuu koordinaatistossa.

3. Ineritiaali tila on liikkuvalla kappaleella.
3. Inertiaalia tilaa ei liikkuvalla kappaleella luonnon suhteellisuudessa ole.
Newtonin mekaniikassa toimiva, kun aikojen suhteellisuutta ei tarvitse ottaa huomioon.

4. E:n kaksosparadoksissa aluksen samanaikaisuusviivat eivät ole samansuuntaisia Maan samanaikaisuusviivojen kanssa. Niiden vinous vähenee aluksen lähestyessä käännepistettä, ja käännepisteessä kääntyvät päinvastaiseen kulmaan, jonka jälkeen niiden vinous kasvaa Maata lähestyttäessä.
4. L:n kaksosparadoksissa aluksen ja Maan samanaikaisuusviivat ovat samansuuntaiset.

5. E:n suhteellisuusteoriaa voi ymmärtää vain rajoitetusti, koska siinä on paha logiikkavirhe - se ajan hidastuminen symmetrisesti nopeuden funktiona.
5. L:n suhteellisuus on helppo ymmärtää peruskoulun fysiikan tiedoilla.

Tässä nyt mieleen tulevat erot.

[QS]

Totta kai se on oikein - sitä minä olen sinulla keskustelun alusta saakka tolkuttanut, mutta sinä vetosit itseisaika-hölmöilyyn, jonka väitit olevan oikea tulkinta kellon mittaamasta ajasta piittaamatta.

Niin. Ei niitä lasketa "aikadilataation symmetrisyyteen" tai "aikadilataation epäsymmetrisyyteen" perustuen, vaan lasketaan kellojen mittaamat ajat, jolloin saadaan oikea tulos.

[Kontra]

Totta kai se on oikein - sitä minä olen sinulla keskustelun alusta saakka tolkuttanut, mutta sinä vetosit itseisaika-hölmöilyyn, jonka väitit olevan oikea tulkinta kellon mittaamasta ajasta piittaamatta.

Niin. Ei niitä lasketa "aikadilataation symmetrisyyteen" tai "aikadilataation epäsymmetrisyyteen" perustuen, vaan lasketaan kellojen mittaamat ajat, jolloin saadaan oikea tulos.

No olet sentään jotakin oppinut, vaikka kovapäinen oletkin.

Mutta sitä sinä et vielä ymmärrä, että ne laskelmat perustuvat juuri ajan dilataation epäsymmetrisyyteen. Eli nopeammin liikkuvan aika hidastuu, mutta hitaammin liikkuvan ajan se nopeampi kokee nopeutuneena, vaikka mitään nopeutumista ei koordinaatiton suhteen tapahdukaan.