QS kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 21:48Eusa kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 21:02QS kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 20:06Eusa kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 19:13QS kirjoitti: ↑22 Tammi 2025, 18:39Sen verran voin todeta, että luonnossa etenevä kello mittaa ominaisajan, joka on erittäin fysikaalinen ja todellinen suure, kunhan kellolaite on järkevä vekotin, eli helposti tulkittaviin vakio-jaksoihin perustuva kilkatin tai kälkätin. Ominaisaika on olemassa ilman fysiikkaa...Ei määrälle saada mitään yhteismitallista suuruutta ilman fysiikkaa. Luonto on luonto, vaikka voissa paistais, mutta mittaaminen, jota kellokin edustaa, vaatii episteemistä jäsentelyä eli fysiikkaa. On järkevän epäilyn piirissä, että voidaan löytää fysiikkaa, joka ei sisällä kelloja ja silti ollaan saman luonnon piirissä.Onko esim valon määrän mittaaminen, ja sen perusteella yön ja päivän määrittely ollut esi-ihmisillä fysiikkaa vaiko ei, on kysymys, johon en nyt osaa sanoa. Sama heilureissa, jotka voidaan kellolaitteiksi tulkita.
Kun fysiikkaa tehdään matematiikalla, niin kelloja toki tarvitaan. Muodostan itseeni kiinnitetyn paikallisen koordinaatiston siten, että oma kelloni antaa koordinaatti-ajan mittayksiköt. Mittatikut vastaavasti 3:n avaruuskoordinaattin mittayksiköt.
Mutta kellolaite voidaan asettaa luontoon ilman koordinaatistoa, ja sen mittaama numeerinen suure on invariantti, havaitsijasta riippumaton. Tuon luontoon asetetun laitteen mittaaman ajan laskemiseen tarvitaan kuitenkin koordinaatisto, ja se on fysiikka+matematiikkaa. Tulos on kaikissa koordinaatistoissa sama ja siis invariantti, mikä vahvistaa sen, että laite on todellinen eikä keinotekoinen rakennelma.
Yksittäisen havaitsijan koordinaatti-aika on keinotekoinen suure, joka on havaitsijasta riippuva. Samoin kuin yksittäisen havaitsijan mittatikun pituusyksikkö on eri pituinen muiden havaitsijoiden koordinaatistoissa.Perustelen itseisajan kausaalisella fysikaalisella prosessilla, etkös sinäkin?Poimin vain tämän nyt. Näen itseisajan aika-avaruuden geometriaan liittyvänä suureena, kelloon kertyvä aika on kinemaattinen ilmiö.
Samoin auton matkamittarin lukema perustuu ajettuun reittiin ja geometriaan, ja kuljettu matka saadaan kinematiikan keinoin.
Karteesiolainen demonihan se tietenkin houkuttelee älyttömän itseisajan käyttöön. Ainakaan meidän Linnunradassa fysiikassa itseisajalla ole minkäänlaista käyttöarvoa.
Ottaisitte nyt järjen käteen, kun kaikki fysiikan ilmiöt voidaan ymmärtää oikein vain koordinaatistojen puitteissa tapahtuvina. Vain Linnunrataan kuuluvan galaksiryhmän ulkopuolella avaruudessa, jossa galaksiryhmien nopeutta universumissa ei voida määritellä, pitää tyytyä ajatteluun ilman koordinaatistoja.
Kumpikohan galaksi Andromeda vai Linnunrata galaksiryhmänsä suhteen lähestyy toistaan suuremmalla nopeudella, eli kumman aika hidastuu enemmän? Tuo ehkä tiedetään, ja olen saatanut se lukeakin jostakin. Mutta itseisaika sanoo niiden aikojen hidastuvan yhtä paljon toistensa suhteen - ihan pöhkö ajatus.
Ottaisitte nyt järjen käteen, kun kaikki fysiikan ilmiöt voidaan ymmärtää oikein vain koordinaatistojen puitteissa tapahtuvina. Vain Linnunrataan kuuluvan galaksiryhmän ulkopuolella avaruudessa, jossa galaksiryhmien nopeutta universumissa ei voida määritellä, pitää tyytyä ajatteluun ilman koordinaatistoja.
Kumpikohan galaksi Andromeda vai Linnunrata galaksiryhmänsä suhteen lähestyy toistaan suuremmalla nopeudella, eli kumman aika hidastuu enemmän? Tuo ehkä tiedetään, ja olen saatanut se lukeakin jostakin. Mutta itseisaika sanoo niiden aikojen hidastuvan yhtä paljon toistensa suhteen - ihan pöhkö ajatus.