Suhteellisuusteorian kritiikkiä

[Kontra]

Nääh kvanttigravitaatiota tarvi kun lähestyttäessä Plankin skaalaa tai kun lähestytään ääretöntä avaruuden kaareutumisessa tms. Suhtiksella pärjää melkein kaikessa. Koittakaa nyt ensin ymmärtää edes sen perusteet oikein.

Ei kato kun ne perusteetkin on hiukan persiillään, laitetaan ne perusteet ensin puikkarille.
Gravitaation vaikutus on siellä kvanttitasolla, ei kappaletasolla.

Kontralle.
Vaikuttaako gravitaatio vapaasti putoavaan kelloon, vai vaikuttaako gravitaatio vasta silloin kelloon kun sen gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys estetään. Satelliittien kellot on vapaasti putoavia, vain maan kellon putoaminen on estynyt.
Lentokoneessa putoaminen on myös estetty, vain kellon korkeus muuttuu maanpintaan nähden. Jos ja kun gravitaatio kerran vaikuttaa kellonkäyntiin, gravikentällä on merkitystä, kun maapallo pyörii ja gravikenttä pyörii maan mukana, sillä on vaikutusta lennetäänkö pyörimissuuntaan vai sitä vastaan, ydin myös pyörii eri nopeudella kuin maan pinta, kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kun satelliitti lentää vakiokorkeudella, gravitaatio ei muutu, joten satelliitin liike suunnasta riippumatta ei vaikuta kellon käyntiin.
Aikadilataatio nopeuden funktiona riippuu satelliitin ratanopeudesta, eikä se noteeraa maapallon pyörimistä mitenkään, kun se liikkuu pyörimättömän Maan koordinaatistossa, ja gravitaatio-dilataatio riippuu radan korkeudesta.

Olen sanonut sulle monta kertaa, että osta tai lainaa kirjastosta lukion matematiikan kirjat, että pääset jyvälle fysiikan perusteista, ettet olisi täällä jatkuvasti hupiagrekaattina. Suomenkielen opettajalta ehkä kannattaisi ottaa kirjoitustunteja lisäksi.  

[Kontra]

Jokainen toki saa vääristää historiaa juuri sellaiseksi kuin kokee uskolle autuuttavaksi, mutta ei sitä tiedekeskusteluun tule tuputtaa.

Kontra, tiedät, että esittämäsi versio H-K-kokeen ja suhteellisuusteorioiden suhteesta ei kestä tarkistamista.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hafele% ... experiment

Lue tuolta. Voit laittaa suomeksi kääntämisen päälle, jos helpottaa...

Kuules nyt puupää - tuo on sama osoite, joka on minun Ajan hidastumisen esityksessä H-K kokeesta, ja olen sen lukenut monta vuotta sitten ja sen jälkeenkin. Se ei tue millään tavalla sinun uskomustasi siitä, että tulokset olisivat olleet suhtiksen Einsteinin tulkinnan mukaisia.

"Kun nämä kolme kellosarjaa yhdistettiin uudelleen, niiden havaittiin olevan eri mieltä toistensa kanssa, ja niiden erot olivat yhdenmukaisia ​​suppean ja yleisen suhteellisuusteorian ennusteiden kanssa."

?

Tuo on Wikin (kaikkien valheiden äiti) kirjoitus ja kirjoittaja yhtä pihalla asiassa kuin sinäkin.
Siinä kirjoittaja hyväksyy ristiriidan erityisen ja yleisen suhteellisuusteorian tulkinnan tuloksen välillä.

Sekä erityisessä että yleisessä suhtiksessa ajan dilataatioyhtälö on sama, ja tulos on silloin oltava aivan sama.

Kirjoittaja joko ei ymmärrä asiaa, tai häntä on tarkoituksellisesti huijattu, ettei paljastuisi ”keisarin olevan alasti”.
……..
Kerropa mikä tässä planeettaesimerkissäni on sinun tulkintasi erityisen suhtiksen mukaisesti ja mikä se on yleisen suhtiksen mukaisesti.
Ymmärrätkö minun tulkintani vai etkö ymmärrä.?

Planeettaesimerkki ajan hidastumisesta nopeuden funktiona:
(Planeettojen nopeuden tuottaneen kiihtyvyyden ja sen seurauksena ajan kulkunopeutensa ne ovat saaneet jo aurinkokunnan syntyvaiheessa.)

Aurinkoon lukitussa koordinaatistossa Maalla on suurempi ratanopeus kuin Marsilla. Maasta tarkastellen Marsin aika siis kulkee Maan aikaa nopeammin.

Auringon koordinaatiston suhteen sekä Maan aika että Marsin aika hidastuvat

Maan aika: ∆t1’ = ∆t /√(1- v1²/c²)
Marsin aika : ∆t2’ = ∆t /√(1- v2²/c²)
; ∆t = aikajakso Auringon koordinaatistossa
; ∆t’ = liikkuvan planeetan venynyt aikajakso

∆t1’ – ∆t2’ = Maan hidastunut aika Marsin suhteen = Marsin nopeutunut aika Maan suhteen

Ajan Lorentz-muunnos-teorian mukaan molempien planeettojen aikojen pitäisi hidastua toistensa suhteen symmetrisesti, mutta vain nopeamman Maan aika hidastuu ja hitaamman Marsin aika nopeutuu. Samoin koordinaatiston aika nopeutuu liikkuvien planeettojen suhteen.
Vrt sivu 5. Hafele-Keating koe, jossa lennätettiin atomikelloja maapallon ympäri, toista itään ja toista länteen. ”Suhteellisuusteorian mukaan odotettiin, että kumpikin kello olisi jätättänyt, ….”. Mutta vain itään lennätetyn kellon käynti hidastui, kun länteen lennätetyn kellon käynti nopeutui – suureksi hämmästykseksi.

QS osaa vastata paremmin kuin minä. Toivottavasti saat häneltä selostuksen.

Olen käyttänyt kovia otteita sinun kanssasi kommentoidessani. Minä vaan en kestä sitä, että minua yritetään opettaa puutteellisilla resursseilla asioissa, jotka minä hallitsen. 
Nämä keskustelut ovat eräänlaista showta, koska muuten ei omaa kantaa saa vakuuttavasti esitetyksi. Siinä voi vastavänkääjä helposti kokea tulleensa loukatuksi.
 
Pyydän anteeksi käytöstäni.

En kuitenkaan lupaa, ettei vastaava käytökseni jatkuisi, jos koen että vastarinta ei perustu  tosiasioihin, ja keskustelukumppani on ylivertaisharhainen, jota ei kiinnosta perusteluni, eikä perusteellinen tutustuminen kirjallisiin esityksiini keskustelun aiheesta.    

[Eusa]

Jokainen toki saa vääristää historiaa juuri sellaiseksi kuin kokee uskolle autuuttavaksi, mutta ei sitä tiedekeskusteluun tule tuputtaa.

Kontra, tiedät, että esittämäsi versio H-K-kokeen ja suhteellisuusteorioiden suhteesta ei kestä tarkistamista.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hafele% ... experiment

Lue tuolta. Voit laittaa suomeksi kääntämisen päälle, jos helpottaa...

Kuules nyt puupää - tuo on sama osoite, joka on minun Ajan hidastumisen esityksessä H-K kokeesta, ja olen sen lukenut monta vuotta sitten ja sen jälkeenkin. Se ei tue millään tavalla sinun uskomustasi siitä, että tulokset olisivat olleet suhtiksen Einsteinin tulkinnan mukaisia.

"Kun nämä kolme kellosarjaa yhdistettiin uudelleen, niiden havaittiin olevan eri mieltä toistensa kanssa, ja niiden erot olivat yhdenmukaisia ​​suppean ja yleisen suhteellisuusteorian ennusteiden kanssa."

?

Tuo on Wikin (kaikkien valheiden äiti) kirjoitus ja kirjoittaja yhtä pihalla asiassa kuin sinäkin.
Siinä kirjoittaja hyväksyy ristiriidan erityisen ja yleisen suhteellisuusteorian tulkinnan tuloksen välillä.

Sekä erityisessä että yleisessä suhtiksessa ajan dilataatioyhtälö on sama, ja tulos on silloin oltava aivan sama.

Kirjoittaja joko ei ymmärrä asiaa, tai häntä on tarkoituksellisesti huijattu, ettei paljastuisi ”keisarin olevan alasti”.
……..
Kerropa mikä tässä planeettaesimerkissäni on sinun tulkintasi erityisen suhtiksen mukaisesti ja mikä se on yleisen suhtiksen mukaisesti.
Ymmärrätkö minun tulkintani vai etkö ymmärrä.?

Planeettaesimerkki ajan hidastumisesta nopeuden funktiona:
(Planeettojen nopeuden tuottaneen kiihtyvyyden ja sen seurauksena ajan kulkunopeutensa ne ovat saaneet jo aurinkokunnan syntyvaiheessa.)

Aurinkoon lukitussa koordinaatistossa Maalla on suurempi ratanopeus kuin Marsilla. Maasta tarkastellen Marsin aika siis kulkee Maan aikaa nopeammin.

Auringon koordinaatiston suhteen sekä Maan aika että Marsin aika hidastuvat

Maan aika: ∆t1’ = ∆t /√(1- v1²/c²)
Marsin aika : ∆t2’ = ∆t /√(1- v2²/c²)
; ∆t = aikajakso Auringon koordinaatistossa
; ∆t’ = liikkuvan planeetan venynyt aikajakso

∆t1’ – ∆t2’ = Maan hidastunut aika Marsin suhteen = Marsin nopeutunut aika Maan suhteen

Ajan Lorentz-muunnos-teorian mukaan molempien planeettojen aikojen pitäisi hidastua toistensa suhteen symmetrisesti, mutta vain nopeamman Maan aika hidastuu ja hitaamman Marsin aika nopeutuu. Samoin koordinaatiston aika nopeutuu liikkuvien planeettojen suhteen.
Vrt sivu 5. Hafele-Keating koe, jossa lennätettiin atomikelloja maapallon ympäri, toista itään ja toista länteen. ”Suhteellisuusteorian mukaan odotettiin, että kumpikin kello olisi jätättänyt, ….”. Mutta vain itään lennätetyn kellon käynti hidastui, kun länteen lennätetyn kellon käynti nopeutui – suureksi hämmästykseksi.

QS osaa vastata paremmin kuin minä. Toivottavasti saat häneltä selostuksen.

Olen käyttänyt kovia otteita sinun kanssasi kommentoidessani. Minä vaan en kestä sitä, että minua yritetään opettaa puutteellisilla resursseilla asioissa, jotka minä hallitsen.
Nämä keskustelut ovat eräänlaista showta, koska muuten ei omaa kantaa saa vakuuttavasti esitetyksi. Siinä voi vastavänkääjä helposti kokea tulleensa loukatuksi.

Pyydän anteeksi käytöstäni.

En kuitenkaan lupaa, ettei vastaava käytökseni jatkuisi, jos koen että vastarinta ei perustu tosiasioihin, ja keskustelukumppani on ylivertaisharhainen, jota ei kiinnosta perusteluni, eikä perusteellinen tutustuminen kirjallisiin esityksiini keskustelun aiheesta.

Saat tietysti anteeksi.

Tosin, ei minuun mikään tartu, kun en tieteellä egoile. 

Että mulle voit antaa tulla tulenkatkua aivan täysillä - tai sen mitä ylläpito suvaitsee. Paneudun vain asia-argumentteihin, uteliaisuudella, mikäli niitä esitetään.

[Goswell]

Nääh kvanttigravitaatiota tarvi kun lähestyttäessä Plankin skaalaa tai kun lähestytään ääretöntä avaruuden kaareutumisessa tms. Suhtiksella pärjää melkein kaikessa. Koittakaa nyt ensin ymmärtää edes sen perusteet oikein.

Ei kato kun ne perusteetkin on hiukan persiillään, laitetaan ne perusteet ensin puikkarille.
Gravitaation vaikutus on siellä kvanttitasolla, ei kappaletasolla.

Kontralle.
Vaikuttaako gravitaatio vapaasti putoavaan kelloon, vai vaikuttaako gravitaatio vasta silloin kelloon kun sen gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys estetään. Satelliittien kellot on vapaasti putoavia, vain maan kellon putoaminen on estynyt.
Lentokoneessa putoaminen on myös estetty, vain kellon korkeus muuttuu maanpintaan nähden. Jos ja kun gravitaatio kerran vaikuttaa kellonkäyntiin, gravikentällä on merkitystä, kun maapallo pyörii ja gravikenttä pyörii maan mukana, sillä on vaikutusta lennetäänkö pyörimissuuntaan vai sitä vastaan, ydin myös pyörii eri nopeudella kuin maan pinta, kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kun satelliitti lentää vakiokorkeudella, gravitaatio ei muutu, joten satelliitin liike suunnasta riippumatta ei vaikuta kellon käyntiin.
Aikadilataatio nopeuden funktiona riippuu satelliitin ratanopeudesta, eikä se noteeraa maapallon pyörimistä mitenkään, kun se liikkuu pyörimättömän Maan koordinaatistossa, ja gravitaatio-dilataatio riippuu radan korkeudesta.

Olen sanonut sulle monta kertaa, että osta tai lainaa kirjastosta lukion matematiikan kirjat, että pääset jyvälle fysiikan perusteista, ettet olisi täällä jatkuvasti hupiagrekaattina. Suomenkielen opettajalta ehkä kannattaisi ottaa kirjoitustunteja lisäksi.

Ei tässä iässä enään viitsi kirjoitustunteja ottaa, asia selvinnee ilman niitäkin.

Sateliitti on eriasia kuin lentokone, satelliitti pysyy korkeudessaan juurikin gravitaation voimakkuuden ja jatkuvan putoamisen avulla, niiden tulee olla sopusoinnussa jotta korkeus säilyisi, lentokone taas tukeutuu ilmamassaan nopeuden suhteen.
Nopeudella tyhjässä avaruudessa ei ole merkitystä kellonkäyntiin.

[Kontra]

Nääh kvanttigravitaatiota tarvi kun lähestyttäessä Plankin skaalaa tai kun lähestytään ääretöntä avaruuden kaareutumisessa tms. Suhtiksella pärjää melkein kaikessa. Koittakaa nyt ensin ymmärtää edes sen perusteet oikein.

Ei kato kun ne perusteetkin on hiukan persiillään, laitetaan ne perusteet ensin puikkarille.
Gravitaation vaikutus on siellä kvanttitasolla, ei kappaletasolla.

Kontralle.
Vaikuttaako gravitaatio vapaasti putoavaan kelloon, vai vaikuttaako gravitaatio vasta silloin kelloon kun sen gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys estetään. Satelliittien kellot on vapaasti putoavia, vain maan kellon putoaminen on estynyt.
Lentokoneessa putoaminen on myös estetty, vain kellon korkeus muuttuu maanpintaan nähden. Jos ja kun gravitaatio kerran vaikuttaa kellonkäyntiin, gravikentällä on merkitystä, kun maapallo pyörii ja gravikenttä pyörii maan mukana, sillä on vaikutusta lennetäänkö pyörimissuuntaan vai sitä vastaan, ydin myös pyörii eri nopeudella kuin maan pinta, kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kun satelliitti lentää vakiokorkeudella, gravitaatio ei muutu, joten satelliitin liike suunnasta riippumatta ei vaikuta kellon käyntiin.
Aikadilataatio nopeuden funktiona riippuu satelliitin ratanopeudesta, eikä se noteeraa maapallon pyörimistä mitenkään, kun se liikkuu pyörimättömän Maan koordinaatistossa, ja gravitaatio-dilataatio riippuu radan korkeudesta.

Olen sanonut sulle monta kertaa, että osta tai lainaa kirjastosta lukion matematiikan kirjat, että pääset jyvälle fysiikan perusteista, ettet olisi täällä jatkuvasti hupiagrekaattina. Suomenkielen opettajalta ehkä kannattaisi ottaa kirjoitustunteja lisäksi.

Ei tässä iässä enään viitsi kirjoitustunteja ottaa, asia selvinnee ilman niitäkin.

Sateliitti on eriasia kuin lentokone, satelliitti pysyy korkeudessaan juurikin gravitaation voimakkuuden ja jatkuvan putoamisen avulla, niiden tulee olla sopusoinnussa jotta korkeus säilyisi, lentokone taas tukeutuu ilmamassaan nopeuden suhteen.
Nopeudella tyhjässä avaruudessa ei ole merkitystä kellonkäyntiin.

Etpä näytä selviävän.

Sinä myös usein lörpöttelet ihan tyhjänpäiväisiä juttuja kaikille itsestään selvistä asioista.
Esimerkiksi se juttusi fotonien tiheneminen lähestyttäessä valolähdettä ja harvenaminen siitä etäännyttäessä. Luuletko, että täällä on joku, jolle tuo ei ole itsestään selvä asia.

Tyhjää avaruutta ei ole olemassa - on vain tähtien, galaksien, galaksiryhmien välisiä tiloja, ja jos niissä vaikka asteroidi liikkuu, sen nopeus noiden suhteen voidaan määrittää ja siitä vastaava aikadilataatio niiden suhteen.

Kun vaikkapa Linnunradalla halutaan tietää jokin tähden nopeudesta seuraava aika meidän aikaamme verrattuna, kyllä se voidaan laskea.
Meidän aurinkokuntamme nopeus Linnunradalla Tyhjää avaruutta ei ole olemassa - on vain tähtien, galaksien, galaksiryhmien välisiä tiloja, ja jos niissä vaikka asteroidi liikkuu, sen nopeus noiden suhteen voidaan määrittää ja siitä vastaava aikadilataatio niiden suhteen.

Kun vaikkapa Linnunradalla halutaan tietää jokin tähden nopeudesta seuraava aika meidän aikaamme verrattuna, kyllä se voidaan laskea.
Meidän aurinkokuntamme nopeus Linnunradalla noin 240 km/s, jonka suhteen meidän aikadilataatio
on helppo laskea. Kun se nopeus vähennetään tutkittaessa jonkin tähden nopeutta, saadaan helposti myös sen tähden nopeus ja aikadilataatio lasketuksi.

Syvemmällä Linnunradassa gravitaatio on suurempi kuin täällä laidalla, joten sekin ja tähden oma gravitaatio hidastaa aikaa nopeuden lisäksi. Kun se nopeus vähennetään tutkittaessa jonkin tähden nopeutta, saadaan helposti myös sen tähden nopeus ja aikadilataatio lasketuksi.
 

[Goswell]

Nääh kvanttigravitaatiota tarvi kun lähestyttäessä Plankin skaalaa tai kun lähestytään ääretöntä avaruuden kaareutumisessa tms. Suhtiksella pärjää melkein kaikessa. Koittakaa nyt ensin ymmärtää edes sen perusteet oikein.

Ei kato kun ne perusteetkin on hiukan persiillään, laitetaan ne perusteet ensin puikkarille.
Gravitaation vaikutus on siellä kvanttitasolla, ei kappaletasolla.

Kontralle.
Vaikuttaako gravitaatio vapaasti putoavaan kelloon, vai vaikuttaako gravitaatio vasta silloin kelloon kun sen gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys estetään. Satelliittien kellot on vapaasti putoavia, vain maan kellon putoaminen on estynyt.
Lentokoneessa putoaminen on myös estetty, vain kellon korkeus muuttuu maanpintaan nähden. Jos ja kun gravitaatio kerran vaikuttaa kellonkäyntiin, gravikentällä on merkitystä, kun maapallo pyörii ja gravikenttä pyörii maan mukana, sillä on vaikutusta lennetäänkö pyörimissuuntaan vai sitä vastaan, ydin myös pyörii eri nopeudella kuin maan pinta, kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kun satelliitti lentää vakiokorkeudella, gravitaatio ei muutu, joten satelliitin liike suunnasta riippumatta ei vaikuta kellon käyntiin.
Aikadilataatio nopeuden funktiona riippuu satelliitin ratanopeudesta, eikä se noteeraa maapallon pyörimistä mitenkään, kun se liikkuu pyörimättömän Maan koordinaatistossa, ja gravitaatio-dilataatio riippuu radan korkeudesta.

Olen sanonut sulle monta kertaa, että osta tai lainaa kirjastosta lukion matematiikan kirjat, että pääset jyvälle fysiikan perusteista, ettet olisi täällä jatkuvasti hupiagrekaattina. Suomenkielen opettajalta ehkä kannattaisi ottaa kirjoitustunteja lisäksi.

Ei tässä iässä enään viitsi kirjoitustunteja ottaa, asia selvinnee ilman niitäkin.

Sateliitti on eriasia kuin lentokone, satelliitti pysyy korkeudessaan juurikin gravitaation voimakkuuden ja jatkuvan putoamisen avulla, niiden tulee olla sopusoinnussa jotta korkeus säilyisi, lentokone taas tukeutuu ilmamassaan nopeuden suhteen.
Nopeudella tyhjässä avaruudessa ei ole merkitystä kellonkäyntiin.

Etpä näytä selviävän.

Sinä myös usein lörpöttelet ihan tyhjänpäiväisiä juttuja kaikille itsestään selvistä asioista.
Esimerkiksi se juttusi fotonien tiheneminen lähestyttäessä valolähdettä ja harvenaminen siitä etäännyttäessä. Luuletko, että täällä on joku, jolle tuo ei ole itsestään selvä asia.

Tyhjää avaruutta ei ole olemassa - on vain tähtien, galaksien, galaksiryhmien välisiä tiloja, ja jos niissä vaikka asteroidi liikkuu, sen nopeus noiden suhteen voidaan määrittää ja siitä vastaava aikadilataatio niiden suhteen.

Kun vaikkapa Linnunradalla halutaan tietää jokin tähden nopeudesta seuraava aika meidän aikaamme verrattuna, kyllä se voidaan laskea.
Meidän aurinkokuntamme nopeus Linnunradalla Tyhjää avaruutta ei ole olemassa - on vain tähtien, galaksien, galaksiryhmien välisiä tiloja, ja jos niissä vaikka asteroidi liikkuu, sen nopeus noiden suhteen voidaan määrittää ja siitä vastaava aikadilataatio niiden suhteen.

Kun vaikkapa Linnunradalla halutaan tietää jokin tähden nopeudesta seuraava aika meidän aikaamme verrattuna, kyllä se voidaan laskea.
Meidän aurinkokuntamme nopeus Linnunradalla noin 240 km/s, jonka suhteen meidän aikadilataatio
on helppo laskea. Kun se nopeus vähennetään tutkittaessa jonkin tähden nopeutta, saadaan helposti myös sen tähden nopeus ja aikadilataatio lasketuksi.

Syvemmällä Linnunradassa gravitaatio on suurempi kuin täällä laidalla, joten sekin ja tähden oma gravitaatio hidastaa aikaa nopeuden lisäksi. Kun se nopeus vähennetään tutkittaessa jonkin tähden nopeutta, saadaan helposti myös sen tähden nopeus ja aikadilataatio lasketuksi.

Suurin osa porukasta ei tajua siitä yhtään mitään, mikään ei harvene eikä tihene, tuo on vain eri liiketilasta tapahtuvan mittaustapahtuman luoma ilmiö, itse lähete pysyy muuttumattomana, jokaiselle oma aikadilataatio tulee tuosta, mitään todellista muutosta ei lähteessä ole.

Aivan oikein meni seuraava, "on vain tähtien, galaksien, galaksiryhmien välisiä tiloja, ja jos niissä vaikka asteroidi liikkuu, sen nopeus noiden suhteen voidaan määrittää ja siitä vastaava aikadilataatio niiden suhteen." se johtuu mittaustapahtumasta eri liiketilasta, jokaiselle on oma muutos, lähde ei koe mitään muutosta.

[Kontra]

Nääh kvanttigravitaatiota tarvi kun lähestyttäessä Plankin skaalaa tai kun lähestytään ääretöntä avaruuden kaareutumisessa tms. Suhtiksella pärjää melkein kaikessa. Koittakaa nyt ensin ymmärtää edes sen perusteet oikein.

Ei kato kun ne perusteetkin on hiukan persiillään, laitetaan ne perusteet ensin puikkarille.
Gravitaation vaikutus on siellä kvanttitasolla, ei kappaletasolla.

Kontralle.
Vaikuttaako gravitaatio vapaasti putoavaan kelloon, vai vaikuttaako gravitaatio vasta silloin kelloon kun sen gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys estetään. Satelliittien kellot on vapaasti putoavia, vain maan kellon putoaminen on estynyt.
Lentokoneessa putoaminen on myös estetty, vain kellon korkeus muuttuu maanpintaan nähden. Jos ja kun gravitaatio kerran vaikuttaa kellonkäyntiin, gravikentällä on merkitystä, kun maapallo pyörii ja gravikenttä pyörii maan mukana, sillä on vaikutusta lennetäänkö pyörimissuuntaan vai sitä vastaan, ydin myös pyörii eri nopeudella kuin maan pinta, kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kun satelliitti lentää vakiokorkeudella, gravitaatio ei muutu, joten satelliitin liike suunnasta riippumatta ei vaikuta kellon käyntiin.
Aikadilataatio nopeuden funktiona riippuu satelliitin ratanopeudesta, eikä se noteeraa maapallon pyörimistä mitenkään, kun se liikkuu pyörimättömän Maan koordinaatistossa, ja gravitaatio-dilataatio riippuu radan korkeudesta.

Olen sanonut sulle monta kertaa, että osta tai lainaa kirjastosta lukion matematiikan kirjat, että pääset jyvälle fysiikan perusteista, ettet olisi täällä jatkuvasti hupiagrekaattina. Suomenkielen opettajalta ehkä kannattaisi ottaa kirjoitustunteja lisäksi.

Ei tässä iässä enään viitsi kirjoitustunteja ottaa, asia selvinnee ilman niitäkin.

Sateliitti on eriasia kuin lentokone, satelliitti pysyy korkeudessaan juurikin gravitaation voimakkuuden ja jatkuvan putoamisen avulla, niiden tulee olla sopusoinnussa jotta korkeus säilyisi, lentokone taas tukeutuu ilmamassaan nopeuden suhteen.
Nopeudella tyhjässä avaruudessa ei ole merkitystä kellonkäyntiin.

Etpä näytä selviävän.

Sinä myös usein lörpöttelet ihan tyhjänpäiväisiä juttuja kaikille itsestään selvistä asioista.
Esimerkiksi se juttusi fotonien tiheneminen lähestyttäessä valolähdettä ja harvenaminen siitä etäännyttäessä. Luuletko, että täällä on joku, jolle tuo ei ole itsestään selvä asia.

Tyhjää avaruutta ei ole olemassa - on vain tähtien, galaksien, galaksiryhmien välisiä tiloja, ja jos niissä vaikka asteroidi liikkuu, sen nopeus noiden suhteen voidaan määrittää ja siitä vastaava aikadilataatio niiden suhteen.

Kun vaikkapa Linnunradalla halutaan tietää jokin tähden nopeudesta seuraava aika meidän aikaamme verrattuna, kyllä se voidaan laskea.
Meidän aurinkokuntamme nopeus Linnunradalla Tyhjää avaruutta ei ole olemassa - on vain tähtien, galaksien, galaksiryhmien välisiä tiloja, ja jos niissä vaikka asteroidi liikkuu, sen nopeus noiden suhteen voidaan määrittää ja siitä vastaava aikadilataatio niiden suhteen.

Kun vaikkapa Linnunradalla halutaan tietää jokin tähden nopeudesta seuraava aika meidän aikaamme verrattuna, kyllä se voidaan laskea.
Meidän aurinkokuntamme nopeus Linnunradalla noin 240 km/s, jonka suhteen meidän aikadilataatio
on helppo laskea. Kun se nopeus vähennetään tutkittaessa jonkin tähden nopeutta, saadaan helposti myös sen tähden nopeus ja aikadilataatio lasketuksi.

Syvemmällä Linnunradassa gravitaatio on suurempi kuin täällä laidalla, joten sekin ja tähden oma gravitaatio hidastaa aikaa nopeuden lisäksi. Kun se nopeus vähennetään tutkittaessa jonkin tähden nopeutta, saadaan helposti myös sen tähden nopeus ja aikadilataatio lasketuksi.

Suurin osa porukasta ei tajua siitä yhtään mitään, mikään ei harvene eikä tihene, tuo on vain eri liiketilasta tapahtuvan mittaustapahtuman luoma ilmiö, itse lähete pysyy muuttumattomana, jokaiselle oma aikadilataatio tulee tuosta, mitään todellista muutosta ei lähteessä ole.

Aivan oikein meni seuraava, "on vain tähtien, galaksien, galaksiryhmien välisiä tiloja, ja jos niissä vaikka asteroidi liikkuu, sen nopeus noiden suhteen voidaan määrittää ja siitä vastaava aikadilataatio niiden suhteen." se johtuu mittaustapahtumasta eri liiketilasta, jokaiselle on oma muutos, lähde ei koe mitään muutosta.

Ei ole aikadilataatiossa kyse mistään mittaustapahtuman vaikutuksesta vaan tästä:

Ajan kulkunopeus hidastuu gravitaatiokiihtyvyyden ja liikkeen kiihtyvyyden funktiona (ekvivalenssi). Liikkeen kiihtyvyyden seurauksena ajan hidastuessa aikajaksot venyvät nopeuden funktiona - aika on suhteellinen nopeuteen.
Kun tarkastelukoordinaatistossa kelloa kiihdytetään, sen käynti todetaan hidastuvan kiihtyvyyden funktiona. Kun kiihdytys lakkaa ja liike jatkuu saavutetulla nopeudella, kellon todetaan käyvän hitaammin kuin levossa, ja kellon jättämä kasvaa, mitä pidempään se liikkuu tuolla nopeudella. Kun kellon liikettä jarrutetaan, sen käynti todetaan nopeutuvan jarrukiihtyvyyden funktiona, ja kun se on pysähtynyt, käynti todetaan palaneen samaksi, kuin ennen kiihdytystä. Kellon jättämä jää siis pysyväksi. Kello käy kuitenkin normaalisti omassa koordinaatistossaan, jossa aika hidastuu.

Kun ”paikalleen lukitussa” koordinaatistossa kohde kiihdytetään, sen ajan kulku- nopeus eli ”ajankäynti” siis hidastuu - aika alkaa jätättää (vrt kellon jätättäminen). Kiihtyvyyden hidastamalla ajankäynnillä ei ole suuntaa, (kuten ei ole kellon näyttämällä ajallakaan), eikä kohteen liikkeen suunnalla ole siksi merkitystä, ja voi vaihdella ja kiertää vaikka ympyrärataa. Vrt valokello, jossa ajan hidastuminen havaitsijan suhteen todetaan sekä kellon etääntyessä että lähestyessä. Paikallaan olevia koordinaatistoja ei ole olemassa.
Kiihdytyksen lakattua kohde jatkaa liikettä saamallaan nopeudella, ja ajankäyntikin jatkaa sillä jättämällä, minkä kiihtyvyys on sille antanut. Kun jätättävän kellon jättämä kasvaa kellon jatkaessa käyntiään, samalla tavalla kohteen liikkuessa tasaisella nopeudella inertiaalissa nopeuden pysyessä samana, kohteen ajankäynnin jättämä hidastaa (venyttää) kumuloituvasti aikaa Lorentzin ajan dilataatio-yhtälön mukaan. Kun sanotaan, että nopeus hidastaa aikaa, siinä on yhtä vähän järkeä, kun sanottaisiin, että aika hidastaa jätättävän kellon käyntiä.
∆t’ = ∆t /√(1- v²/c²)
; ∆t = aikajakso liikkuvassa kohteessa
; ∆t’ = koordinaatiston suhteen liikkuvan kohteen venynyt aikajakso
Koordinaatistossa havaitaan siinä liikkuvan kohteen tapahtumat hitaampina, aikavälit pidentyneinä suhteessa
1/√(1- v²/c²). Kun kohteen liike lakkaa, ajankäynti palaa normaaliksi, mutta kohteen aikaan on jäänyt pysyvä jättämä.
Liikkuvassa kohteessa ∆t = 1,000 s kestää sinun paikallaan olevalla kellolla mitaten esim ∆t’= 1,001 s. Kun sinä paikallaan mittaat tapahtuman kestäneen 1,000 s, sinun suhteen liikkuvan kohteen hitaammin käyvällä kellolla se kestää 0,999 s.

[Goswell]

Ei kato kun ne perusteetkin on hiukan persiillään, laitetaan ne perusteet ensin puikkarille.
Gravitaation vaikutus on siellä kvanttitasolla, ei kappaletasolla.

Kontralle.
Vaikuttaako gravitaatio vapaasti putoavaan kelloon, vai vaikuttaako gravitaatio vasta silloin kelloon kun sen gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys estetään. Satelliittien kellot on vapaasti putoavia, vain maan kellon putoaminen on estynyt.
Lentokoneessa putoaminen on myös estetty, vain kellon korkeus muuttuu maanpintaan nähden. Jos ja kun gravitaatio kerran vaikuttaa kellonkäyntiin, gravikentällä on merkitystä, kun maapallo pyörii ja gravikenttä pyörii maan mukana, sillä on vaikutusta lennetäänkö pyörimissuuntaan vai sitä vastaan, ydin myös pyörii eri nopeudella kuin maan pinta, kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kun satelliitti lentää vakiokorkeudella, gravitaatio ei muutu, joten satelliitin liike suunnasta riippumatta ei vaikuta kellon käyntiin.
Aikadilataatio nopeuden funktiona riippuu satelliitin ratanopeudesta, eikä se noteeraa maapallon pyörimistä mitenkään, kun se liikkuu pyörimättömän Maan koordinaatistossa, ja gravitaatio-dilataatio riippuu radan korkeudesta.

Olen sanonut sulle monta kertaa, että osta tai lainaa kirjastosta lukion matematiikan kirjat, että pääset jyvälle fysiikan perusteista, ettet olisi täällä jatkuvasti hupiagrekaattina. Suomenkielen opettajalta ehkä kannattaisi ottaa kirjoitustunteja lisäksi.

Ei tässä iässä enään viitsi kirjoitustunteja ottaa, asia selvinnee ilman niitäkin.

Sateliitti on eriasia kuin lentokone, satelliitti pysyy korkeudessaan juurikin gravitaation voimakkuuden ja jatkuvan putoamisen avulla, niiden tulee olla sopusoinnussa jotta korkeus säilyisi, lentokone taas tukeutuu ilmamassaan nopeuden suhteen.
Nopeudella tyhjässä avaruudessa ei ole merkitystä kellonkäyntiin.

Etpä näytä selviävän.

Sinä myös usein lörpöttelet ihan tyhjänpäiväisiä juttuja kaikille itsestään selvistä asioista.
Esimerkiksi se juttusi fotonien tiheneminen lähestyttäessä valolähdettä ja harvenaminen siitä etäännyttäessä. Luuletko, että täällä on joku, jolle tuo ei ole itsestään selvä asia.

Tyhjää avaruutta ei ole olemassa - on vain tähtien, galaksien, galaksiryhmien välisiä tiloja, ja jos niissä vaikka asteroidi liikkuu, sen nopeus noiden suhteen voidaan määrittää ja siitä vastaava aikadilataatio niiden suhteen.

Kun vaikkapa Linnunradalla halutaan tietää jokin tähden nopeudesta seuraava aika meidän aikaamme verrattuna, kyllä se voidaan laskea.
Meidän aurinkokuntamme nopeus Linnunradalla Tyhjää avaruutta ei ole olemassa - on vain tähtien, galaksien, galaksiryhmien välisiä tiloja, ja jos niissä vaikka asteroidi liikkuu, sen nopeus noiden suhteen voidaan määrittää ja siitä vastaava aikadilataatio niiden suhteen.

Kun vaikkapa Linnunradalla halutaan tietää jokin tähden nopeudesta seuraava aika meidän aikaamme verrattuna, kyllä se voidaan laskea.
Meidän aurinkokuntamme nopeus Linnunradalla noin 240 km/s, jonka suhteen meidän aikadilataatio
on helppo laskea. Kun se nopeus vähennetään tutkittaessa jonkin tähden nopeutta, saadaan helposti myös sen tähden nopeus ja aikadilataatio lasketuksi.

Syvemmällä Linnunradassa gravitaatio on suurempi kuin täällä laidalla, joten sekin ja tähden oma gravitaatio hidastaa aikaa nopeuden lisäksi. Kun se nopeus vähennetään tutkittaessa jonkin tähden nopeutta, saadaan helposti myös sen tähden nopeus ja aikadilataatio lasketuksi.

Suurin osa porukasta ei tajua siitä yhtään mitään, mikään ei harvene eikä tihene, tuo on vain eri liiketilasta tapahtuvan mittaustapahtuman luoma ilmiö, itse lähete pysyy muuttumattomana, jokaiselle oma aikadilataatio tulee tuosta, mitään todellista muutosta ei lähteessä ole.

Aivan oikein meni seuraava, "on vain tähtien, galaksien, galaksiryhmien välisiä tiloja, ja jos niissä vaikka asteroidi liikkuu, sen nopeus noiden suhteen voidaan määrittää ja siitä vastaava aikadilataatio niiden suhteen." se johtuu mittaustapahtumasta eri liiketilasta, jokaiselle on oma muutos, lähde ei koe mitään muutosta.

Ei ole aikadilataatiossa kyse mistään mittaustapahtuman vaikutuksesta vaan tästä:

Ajan kulkunopeus hidastuu gravitaatiokiihtyvyyden ja liikkeen kiihtyvyyden funktiona (ekvivalenssi). Liikkeen kiihtyvyyden seurauksena ajan hidastuessa aikajaksot venyvät nopeuden funktiona - aika on suhteellinen nopeuteen.
Kun tarkastelukoordinaatistossa kelloa kiihdytetään, sen käynti todetaan hidastuvan kiihtyvyyden funktiona. Kun kiihdytys lakkaa ja liike jatkuu saavutetulla nopeudella, kellon todetaan käyvän hitaammin kuin levossa, ja kellon jättämä kasvaa, mitä pidempään se liikkuu tuolla nopeudella. Kun kellon liikettä jarrutetaan, sen käynti todetaan nopeutuvan jarrukiihtyvyyden funktiona, ja kun se on pysähtynyt, käynti todetaan palaneen samaksi, kuin ennen kiihdytystä. Kellon jättämä jää siis pysyväksi. Kello käy kuitenkin normaalisti omassa koordinaatistossaan, jossa aika hidastuu.

Kun ”paikalleen lukitussa” koordinaatistossa kohde kiihdytetään, sen ajan kulku- nopeus eli ”ajankäynti” siis hidastuu - aika alkaa jätättää (vrt kellon jätättäminen). Kiihtyvyyden hidastamalla ajankäynnillä ei ole suuntaa, (kuten ei ole kellon näyttämällä ajallakaan), eikä kohteen liikkeen suunnalla ole siksi merkitystä, ja voi vaihdella ja kiertää vaikka ympyrärataa. Vrt valokello, jossa ajan hidastuminen havaitsijan suhteen todetaan sekä kellon etääntyessä että lähestyessä. Paikallaan olevia koordinaatistoja ei ole olemassa.
Kiihdytyksen lakattua kohde jatkaa liikettä saamallaan nopeudella, ja ajankäyntikin jatkaa sillä jättämällä, minkä kiihtyvyys on sille antanut. Kun jätättävän kellon jättämä kasvaa kellon jatkaessa käyntiään, samalla tavalla kohteen liikkuessa tasaisella nopeudella inertiaalissa nopeuden pysyessä samana, kohteen ajankäynnin jättämä hidastaa (venyttää) kumuloituvasti aikaa Lorentzin ajan dilataatio-yhtälön mukaan. Kun sanotaan, että nopeus hidastaa aikaa, siinä on yhtä vähän järkeä, kun sanottaisiin, että aika hidastaa jätättävän kellon käyntiä.
∆t’ = ∆t /√(1- v²/c²)
; ∆t = aikajakso liikkuvassa kohteessa
; ∆t’ = koordinaatiston suhteen liikkuvan kohteen venynyt aikajakso
Koordinaatistossa havaitaan siinä liikkuvan kohteen tapahtumat hitaampina, aikavälit pidentyneinä suhteessa
1/√(1- v²/c²). Kun kohteen liike lakkaa, ajankäynti palaa normaaliksi, mutta kohteen aikaan on jäänyt pysyvä jättämä.
Liikkuvassa kohteessa ∆t = 1,000 s kestää sinun paikallaan olevalla kellolla mitaten esim ∆t’= 1,001 s. Kun sinä paikallaan mittaat tapahtuman kestäneen 1,000 s, sinun suhteen liikkuvan kohteen hitaammin käyvällä kellolla se kestää 0,999 s.

Noinhan sitä mennään lepikkoon että raikaa. Muutetaan todellisuutta ja kaikki menee päin helvettiä. Mikään ei todellisuudessa ole paikoillaan, kaikki liikkuu kaikilla nopeuksilla kaiken aikaa.
Vain kahden kappaleen välillä voidaan todeta absoluuttinen nopeusero, kappaleita on kuitenkin miljardeja ja kaikilla on kaikki nopeudet päällä ihan yhtä aikaa, riippuu vain siitä mihin vertaa.
Nyt jos muutetaan todellisuus niin että ollaankin paikoillaan, on pakko muuttaa myös todellisuutta jotta laskut menee oikein, huomaa muutetaan todellisuutta.
Nyt nopeus hidastaa aikaa koska aallonpituus muuttuu, se muuttaa aikaa jota ei ole, kello kyllä näyttää käyvän hitaammin kun lähde loittonee, mutta se näyttää käyvän nopeammin kun lähde lähestyy, paino sanalla näyttää.
Yksikään kello ei käy eritavalla kun se liikkuu mitä tahansa tasaista nopeutta, eikä käynnissä havaittava muutos jää päälle kuin informaation hitauden takia jota tuo lukittu koordinaatistoajatus ei tue kun kiihtyvyys loppuu, tuo näennäinen muutos tapahtuu vain eri liiketilassa tapahtuvan mittaustapahtuman takia suhteessa lähteen lähetteeseen ja lähteeseen, lähteen suhteen c.
Todellisuudessa aallonpituudessa EI tapahdu yhtään mitään, vain eri liiketilasta suoritettava mittaus tuottaa erilaisen tuloksen kuin jos ollaan toisessa liiketilassa, vaikka paikoillaan lähteen suhteen. Mittaustulos on sama kuin koordinaatistoajattelussa, muuttunut aallonpituus, toisessa todellinen ja toisessa vain näennäinen, mutta lopputulos on täysin toinen kokonaisuuden kannalta vaikka mittaustulos on sama.

Gravitaatio vaikuttaa kellonkäyntiin ainakin silloin kun sen muutoin luoma kiihtyvyys estetään, maanpinnalla oleva kello sopii esimerkiksi, mutta käykö vapaasti graviotaation takia kiihtyvä kello erilailla kuin vapaana avaruudessa lilluva kello? Otetaan tämän ylläoleva huomioon.

[Kontra]

Kun satelliitti lentää vakiokorkeudella, gravitaatio ei muutu, joten satelliitin liike suunnasta riippumatta ei vaikuta kellon käyntiin.
Aikadilataatio nopeuden funktiona riippuu satelliitin ratanopeudesta, eikä se noteeraa maapallon pyörimistä mitenkään, kun se liikkuu pyörimättömän Maan koordinaatistossa, ja gravitaatio-dilataatio riippuu radan korkeudesta.

Olen sanonut sulle monta kertaa, että osta tai lainaa kirjastosta lukion matematiikan kirjat, että pääset jyvälle fysiikan perusteista, ettet olisi täällä jatkuvasti hupiagrekaattina. Suomenkielen opettajalta ehkä kannattaisi ottaa kirjoitustunteja lisäksi.

Ei tässä iässä enään viitsi kirjoitustunteja ottaa, asia selvinnee ilman niitäkin.

Sateliitti on eriasia kuin lentokone, satelliitti pysyy korkeudessaan juurikin gravitaation voimakkuuden ja jatkuvan putoamisen avulla, niiden tulee olla sopusoinnussa jotta korkeus säilyisi, lentokone taas tukeutuu ilmamassaan nopeuden suhteen.
Nopeudella tyhjässä avaruudessa ei ole merkitystä kellonkäyntiin.

Etpä näytä selviävän.

Sinä myös usein lörpöttelet ihan tyhjänpäiväisiä juttuja kaikille itsestään selvistä asioista.
Esimerkiksi se juttusi fotonien tiheneminen lähestyttäessä valolähdettä ja harvenaminen siitä etäännyttäessä. Luuletko, että täällä on joku, jolle tuo ei ole itsestään selvä asia.

Tyhjää avaruutta ei ole olemassa - on vain tähtien, galaksien, galaksiryhmien välisiä tiloja, ja jos niissä vaikka asteroidi liikkuu, sen nopeus noiden suhteen voidaan määrittää ja siitä vastaava aikadilataatio niiden suhteen.

Kun vaikkapa Linnunradalla halutaan tietää jokin tähden nopeudesta seuraava aika meidän aikaamme verrattuna, kyllä se voidaan laskea.
Meidän aurinkokuntamme nopeus Linnunradalla Tyhjää avaruutta ei ole olemassa - on vain tähtien, galaksien, galaksiryhmien välisiä tiloja, ja jos niissä vaikka asteroidi liikkuu, sen nopeus noiden suhteen voidaan määrittää ja siitä vastaava aikadilataatio niiden suhteen.

Kun vaikkapa Linnunradalla halutaan tietää jokin tähden nopeudesta seuraava aika meidän aikaamme verrattuna, kyllä se voidaan laskea.
Meidän aurinkokuntamme nopeus Linnunradalla noin 240 km/s, jonka suhteen meidän aikadilataatio
on helppo laskea. Kun se nopeus vähennetään tutkittaessa jonkin tähden nopeutta, saadaan helposti myös sen tähden nopeus ja aikadilataatio lasketuksi.

Syvemmällä Linnunradassa gravitaatio on suurempi kuin täällä laidalla, joten sekin ja tähden oma gravitaatio hidastaa aikaa nopeuden lisäksi. Kun se nopeus vähennetään tutkittaessa jonkin tähden nopeutta, saadaan helposti myös sen tähden nopeus ja aikadilataatio lasketuksi.

Suurin osa porukasta ei tajua siitä yhtään mitään, mikään ei harvene eikä tihene, tuo on vain eri liiketilasta tapahtuvan mittaustapahtuman luoma ilmiö, itse lähete pysyy muuttumattomana, jokaiselle oma aikadilataatio tulee tuosta, mitään todellista muutosta ei lähteessä ole.

Aivan oikein meni seuraava, "on vain tähtien, galaksien, galaksiryhmien välisiä tiloja, ja jos niissä vaikka asteroidi liikkuu, sen nopeus noiden suhteen voidaan määrittää ja siitä vastaava aikadilataatio niiden suhteen." se johtuu mittaustapahtumasta eri liiketilasta, jokaiselle on oma muutos, lähde ei koe mitään muutosta.

Ei ole aikadilataatiossa kyse mistään mittaustapahtuman vaikutuksesta vaan tästä:

Ajan kulkunopeus hidastuu gravitaatiokiihtyvyyden ja liikkeen kiihtyvyyden funktiona (ekvivalenssi). Liikkeen kiihtyvyyden seurauksena ajan hidastuessa aikajaksot venyvät nopeuden funktiona - aika on suhteellinen nopeuteen.
Kun tarkastelukoordinaatistossa kelloa kiihdytetään, sen käynti todetaan hidastuvan kiihtyvyyden funktiona. Kun kiihdytys lakkaa ja liike jatkuu saavutetulla nopeudella, kellon todetaan käyvän hitaammin kuin levossa, ja kellon jättämä kasvaa, mitä pidempään se liikkuu tuolla nopeudella. Kun kellon liikettä jarrutetaan, sen käynti todetaan nopeutuvan jarrukiihtyvyyden funktiona, ja kun se on pysähtynyt, käynti todetaan palaneen samaksi, kuin ennen kiihdytystä. Kellon jättämä jää siis pysyväksi. Kello käy kuitenkin normaalisti omassa koordinaatistossaan, jossa aika hidastuu.

Kun ”paikalleen lukitussa” koordinaatistossa kohde kiihdytetään, sen ajan kulku- nopeus eli ”ajankäynti” siis hidastuu - aika alkaa jätättää (vrt kellon jätättäminen). Kiihtyvyyden hidastamalla ajankäynnillä ei ole suuntaa, (kuten ei ole kellon näyttämällä ajallakaan), eikä kohteen liikkeen suunnalla ole siksi merkitystä, ja voi vaihdella ja kiertää vaikka ympyrärataa. Vrt valokello, jossa ajan hidastuminen havaitsijan suhteen todetaan sekä kellon etääntyessä että lähestyessä. Paikallaan olevia koordinaatistoja ei ole olemassa.
Kiihdytyksen lakattua kohde jatkaa liikettä saamallaan nopeudella, ja ajankäyntikin jatkaa sillä jättämällä, minkä kiihtyvyys on sille antanut. Kun jätättävän kellon jättämä kasvaa kellon jatkaessa käyntiään, samalla tavalla kohteen liikkuessa tasaisella nopeudella inertiaalissa nopeuden pysyessä samana, kohteen ajankäynnin jättämä hidastaa (venyttää) kumuloituvasti aikaa Lorentzin ajan dilataatio-yhtälön mukaan. Kun sanotaan, että nopeus hidastaa aikaa, siinä on yhtä vähän järkeä, kun sanottaisiin, että aika hidastaa jätättävän kellon käyntiä.
∆t’ = ∆t /√(1- v²/c²)
; ∆t = aikajakso liikkuvassa kohteessa
; ∆t’ = koordinaatiston suhteen liikkuvan kohteen venynyt aikajakso
Koordinaatistossa havaitaan siinä liikkuvan kohteen tapahtumat hitaampina, aikavälit pidentyneinä suhteessa
1/√(1- v²/c²). Kun kohteen liike lakkaa, ajankäynti palaa normaaliksi, mutta kohteen aikaan on jäänyt pysyvä jättämä.
Liikkuvassa kohteessa ∆t = 1,000 s kestää sinun paikallaan olevalla kellolla mitaten esim ∆t’= 1,001 s. Kun sinä paikallaan mittaat tapahtuman kestäneen 1,000 s, sinun suhteen liikkuvan kohteen hitaammin käyvällä kellolla se kestää 0,999 s.

Noinhan sitä mennään lepikkoon että raikaa. Muutetaan todellisuutta ja kaikki menee päin helvettiä. Mikään ei todellisuudessa ole paikoillaan, kaikki liikkuu kaikilla nopeuksilla kaiken aikaa.
Vain kahden kappaleen välillä voidaan todeta absoluuttinen nopeusero, kappaleita on kuitenkin miljardeja ja kaikilla on kaikki nopeudet päällä ihan yhtä aikaa, riippuu vain siitä mihin vertaa.
Nyt jos muutetaan todellisuus niin että ollaankin paikoillaan, on pakko muuttaa myös todellisuutta jotta laskut menee oikein, huomaa muutetaan todellisuutta.
Nyt nopeus hidastaa aikaa koska aallonpituus muuttuu, se muuttaa aikaa jota ei ole, kello kyllä näyttää käyvän hitaammin kun lähde loittonee, mutta se näyttää käyvän nopeammin kun lähde lähestyy, paino sanalla näyttää.
Yksikään kello ei käy eritavalla kun se liikkuu mitä tahansa tasaista nopeutta, eikä käynnissä havaittava muutos jää päälle kuin informaation hitauden takia jota tuo lukittu koordinaatistoajatus ei tue kun kiihtyvyys loppuu, tuo näennäinen muutos tapahtuu vain eri liiketilassa tapahtuvan mittaustapahtuman takia suhteessa lähteen lähetteeseen ja lähteeseen, lähteen suhteen c.
Todellisuudessa aallonpituudessa EI tapahdu yhtään mitään, vain eri liiketilasta suoritettava mittaus tuottaa erilaisen tuloksen kuin jos ollaan toisessa liiketilassa, vaikka paikoillaan lähteen suhteen. Mittaustulos on sama kuin koordinaatistoajattelussa, muuttunut aallonpituus, toisessa todellinen ja toisessa vain näennäinen, mutta lopputulos on täysin toinen kokonaisuuden kannalta vaikka mittaustulos on sama.

Gravitaatio vaikuttaa kellonkäyntiin ainakin silloin kun sen muutoin luoma kiihtyvyys estetään, maanpinnalla oleva kello sopii esimerkiksi, mutta käykö vapaasti graviotaation takia kiihtyvä kello erilailla kuin vapaana avaruudessa lilluva kello? Otetaan tämän ylläoleva huomioon.

Tuommoisesta puuttuu kokonaan johtoajatus, ja jos olet tarkoittanut sillä kyseenalaistaa tieteen käsityksiä, se ei sitä tietenkään tee.

[Kontra]

Mutta palataanpa päiväjärjestykseen.

Olen kauan odotellut tähän esitykseeni kommenttia:
Olen lukenut esityksesi, ymmärrän ja olen samaa mieltä.

https://www.dropbox.com/scl/fi/pnbtx5z1 ... 8ejaj&dl=0