Fysiikan kaavalotto

Vastaa Viestiin
Q
QS
Viestit: 345

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja QS »

Disputator kirjoitti: 19 Elo 2023, 18:40
Tässä eräistä mekaniikan ym. oppikirjoista löytyvä kaava, joka on ihan kätevä, mutta mitä siinä oikein lasketaan:

\(r' = r \cos \phi +n(n\cdot r)(1-\cos \phi) + (r\times n)\sin\phi\)

Kaavassa r, r' ja n ovat vektoriavaruuden R3 vektoreita ja ne pitäisi olla oikeassa notaatiossa boldattuja, mutta tuo editorin boldaus B ja LaTeX eivät ymmärrä toisiaan (nähtävästi?) ja en nyt viitsi boldata LaTeXilla. Kaava on kai vähän vähemmän tunnettu perusoppikirjoissa, mutta se on tosiaan näppärä sisällöltään.
Boldasin vektorit, toivottavasti on oikein? \( \mathbf{r'} = \mathbf{r} \cos \phi +\mathbf{n}(\mathbf{n}\cdot \mathbf{r})(1-\cos \phi) + (\mathbf{r}\times \mathbf{n})\sin\phi\)

Onkohan tässäkin koira haudattuna. Edelliseen pähkinään viitaten tuo perinteisesti normaalivektoria esittävä n on varmaankin maailmankaikkeuden keskipisteen paikkavektori ;)

Jos kuitenkin luotan mekaniikan notaatiovihjeisiin, niin yleensä on jokin valittu tai olennaisen tärkeä, ehkä vakiona tai paikallaan pysyvä pinta, akseli tai ties mikä, ja n on yksikkövektori tuon oleellisen asian esittämiseen. Yhtälöissä hyöritään sitten edestakaisin siten, että n on esiintymislavan vetonaula.

Ensimmäinen termi \(\mathbf{r} \cos \phi\) muuntaa r:n pituuden ja/tai kääntää sen vastakkaissuuntaiseksi. Kerroin saa arvot -1...-1.

Toisen termin \(\mathbf{n}(\mathbf{n}\cdot \mathbf{r})\) on käsittääkseni vektorin r projektio (yskikkö?-)vektorin n suuntaiseksi. Suunta on n ja pituus on \(\mathbf{n}\cdot \mathbf{r}\). Sen jälkeen pituuteen vielä kerroin \((1-\cos \phi)\), joka saa arvot 0...2.

Kolmas termi lisää noiden kahden edellisen summaan jotain, jonka suunta on ristitulon takia ihan vinksallaan r:n ja n:n suuntiin nähden. Ja kuperkeikkaan lisäksi kerroin \(\sin\phi\), joka saa arvot -1...1, eli se on eri kulmilla \(\phi\) hyvin moneen suuntaan osoittava.

Mulla ei analyyttiset taidot riitä ymmärtämään edes itse edellistä sepustustani. Mutta kokeilin helpoilla arvoilla.

Samansuuntaisille r ja n saadaan \(\mathbf{r'} = \mathbf{r} cos\theta + \mathbf{r} (1-cos\theta)) = \mathbf{r}\). Tässä r ei muunnu lainkaan.

Jos tuo n on yksikkövektori, niin ortogonaalisille r ja n saan

\( \mathbf{r'} = \mathbf{r} \cos \phi + (\mathbf{r}\times \mathbf{n})\sin\phi = \mathbf{r} \cos \phi + ||\mathbf{r}|| \mathbf{n'}\), missä tuo uusi yksikkövektori n' on kohtisuorassa r:n ja n:n virittämään tasoon nähden.

Kun kokeilen arvolla \(\phi = 90^\circ\), saan \(\mathbf{r'}= ||\mathbf{r}|| \mathbf{n'}\). Tämähän tarkoittaa sitä, että r on kääntynyt 90 astetta myötäpäivään.

Kun \(\phi = 180^\circ\), saan r' = -r, joka on vastakkaissuuntaiseksi kääntynyt.

Tämän hiukan pöntön kokeilun perusteella arvaukseni on, että kaava pyöräyttää minkä tahansa vektorin r yksikkönormaalivektorin n ympäri.
Q
QS
Viestit: 345

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja QS »

QS kirjoitti: 20 Elo 2023, 02:59
...

Jos tuo n on yksikkövektori, niin ortogonaalisille r ja n saan

\( \mathbf{r'} = \mathbf{r} \cos \phi + (\mathbf{r}\times \mathbf{n})\sin\phi = \mathbf{r} \cos \phi + ||\mathbf{r}|| \mathbf{n'}\), missä tuo uusi yksikkövektori n' on kohtisuorassa r:n ja n:n virittämään tasoon nähden.



 
Jäi pieni virhe, kun en kopsannut kaikkea. Itse kaavan sin-funktio jäi pois. Tietysti pitää olla

\( \mathbf{r'} = \mathbf{r} \cos \phi + (\mathbf{r}\times \mathbf{n})\sin\phi = \mathbf{r} \cos \phi + ||\mathbf{r}|| \mathbf{n'} \sin \phi\)

Joka tapauksessa. Esimerkiksi mainitut ortogonaaliset r ja n sekä kulma \(\phi=45^\circ\) antaa tuloksen

\( \mathbf{r'} = \mathbf{r} \cos 45^\circ + \left\|\mathbf{r}\right\| \mathbf{n'} \sin 45^\circ = \frac{1}{\sqrt{2}} \mathbf{r} + \frac{1}{\sqrt{2}} \left\|\mathbf{r} \right\| \mathbf{n'} \),

mikä on 45 astetta pyörähtänyt r. Tuossahan n' oli se r:n ja n:n virittämän tason yksikkönormaali.
D
Disputator
Viestit: 202

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja Disputator »

Varaktori kirjoitti: 19 Elo 2023, 21:15
Disputator kirjoitti: 19 Elo 2023, 18:40

Tässä eräistä mekaniikan ym. oppikirjoista löytyvä kaava, joka on ihan kätevä, mutta mitä siinä oikein lasketaan:

\(r' = r \cos \phi +n(n\cdot r)(1-\cos \phi) + (r\times n)\sin\phi\)
...
No kuvaisiko se vektorin r rotaatiota kulmassa ϕ akselin n ympärillä tai joitain sinne päin? :tongueout:
Kyllä kyllä, aivan oikein!
SI Resurrection!
D
Disputator
Viestit: 202

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja Disputator »

QS kirjoitti: 20 Elo 2023, 02:59
Disputator kirjoitti: 19 Elo 2023, 18:40
Tässä eräistä mekaniikan ym. oppikirjoista löytyvä kaava, joka on ihan kätevä, mutta mitä siinä oikein lasketaan:

\(r' = r \cos \phi +n(n\cdot r)(1-\cos \phi) + (r\times n)\sin\phi\)
...
Boldasin vektorit, toivottavasti on oikein? \( \mathbf{r'} = \mathbf{r} \cos \phi +\mathbf{n}(\mathbf{n}\cdot \mathbf{r})(1-\cos \phi) + (\mathbf{r}\times \mathbf{n})\sin\phi\)

Onkohan tässäkin koira haudattuna. Edelliseen pähkinään viitaten tuo perinteisesti normaalivektoria esittävä n on varmaankin maailmankaikkeuden keskipisteen paikkavektori ;)
Kyllä nyt on ihan normikaava ilman mitään kikkailua. Toki saa sen kyllä tulkita vaikka maailmankaikkeuden keskipisteen vektoriksi tms..
QS kirjoitti:
Jos kuitenkin luotan mekaniikan notaatiovihjeisiin, niin yleensä on jokin valittu tai olennaisen tärkeä, ehkä vakiona tai paikallaan pysyvä pinta, akseli tai ties mikä, ja n on yksikkövektori tuon oleellisen asian esittämiseen. Yhtälöissä hyöritään sitten edestakaisin siten, että n on esiintymislavan vetonaula.

Ensimmäinen termi \(\mathbf{r} \cos \phi\) muuntaa r:n pituuden ja/tai kääntää sen vastakkaissuuntaiseksi. Kerroin saa arvot -1...-1.

Toisen termin \(\mathbf{n}(\mathbf{n}\cdot \mathbf{r})\) on käsittääkseni vektorin r projektio (yskikkö?-)vektorin n suuntaiseksi. Suunta on n ja pituus on \(\mathbf{n}\cdot \mathbf{r}\). Sen jälkeen pituuteen vielä kerroin \((1-\cos \phi)\), joka saa arvot 0...2.

Kolmas termi lisää noiden kahden edellisen summaan jotain, jonka suunta on ristitulon takia ihan vinksallaan r:n ja n:n suuntiin nähden. Ja kuperkeikkaan lisäksi kerroin \(\sin\phi\), joka saa arvot -1...1, eli se on eri kulmilla \(\phi\) hyvin moneen suuntaan osoittava.

Mulla ei analyyttiset taidot riitä ymmärtämään edes itse edellistä sepustustani. Mutta kokeilin helpoilla arvoilla.

Samansuuntaisille r ja n saadaan \(\mathbf{r'} = \mathbf{r} cos\theta + \mathbf{r} (1-cos\theta)) = \mathbf{r}\). Tässä r ei muunnu lainkaan.

Jos tuo n on yksikkövektori, niin ortogonaalisille r ja n saan

\( \mathbf{r'} = \mathbf{r} \cos \phi + (\mathbf{r}\times \mathbf{n})\sin\phi = \mathbf{r} \cos \phi + ||\mathbf{r}|| \mathbf{n'}\), missä tuo uusi yksikkövektori n' on kohtisuorassa r:n ja n:n virittämään tasoon nähden.

Kun kokeilen arvolla \(\phi = 90^\circ\), saan \(\mathbf{r'}= ||\mathbf{r}|| \mathbf{n'}\). Tämähän tarkoittaa sitä, että r on kääntynyt 90 astetta myötäpäivään.

Kun \(\phi = 180^\circ\), saan r' = -r, joka on vastakkaissuuntaiseksi kääntynyt.

Tämän hiukan pöntön kokeilun perusteella arvaukseni on, että kaava pyöräyttää minkä tahansa vektorin r yksikkönormaalivektorin n ympäri.

 
Kokeilu johtaa oikeaan lopppupäätelmään! Eli kaavan arvoitus on selvitetty. Juuri tätä haettiin.
SI Resurrection!
Q
QS
Viestit: 345

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja QS »

QS kirjoitti: 17 Elo 2023, 15:26
.... helpommin arvattavan/tiedettävän kuin ensimmäinen oli.

\(\mathbf{w} = \frac{1}{1+\mathbf{u}\cdot \mathbf{v}}\left [ \mathbf{v}+\mathbf{u}+\frac{\gamma_\mathbf{u}}{\gamma_\mathbf{u}+1}\mathbf{u}\times (\mathbf{u}\times\mathbf{v}) \right ]\)

Mitähän tässä lasketaan?
Tähänkin voi muuten soveltaa kokeilemista, jotta kaava saa helpomman muodon, jonka voi jopa tunnistaa. Tuo \(\gamma_\mathbf{u}\) on Lorentzkerron nopeusevektorille u.
D
Disputator
Viestit: 202

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja Disputator »

QS kirjoitti: 21 Elo 2023, 21:55
QS kirjoitti: 17 Elo 2023, 15:26
.... helpommin arvattavan/tiedettävän kuin ensimmäinen oli.

\(\mathbf{w} = \frac{1}{1+\mathbf{u}\cdot \mathbf{v}}\left [ \mathbf{v}+\mathbf{u}+\frac{\gamma_\mathbf{u}}{\gamma_\mathbf{u}+1}\mathbf{u}\times (\mathbf{u}\times\mathbf{v}) \right ]\)

Mitähän tässä lasketaan?
Tähänkin voi muuten soveltaa kokeilemista, jotta kaava saa helpomman muodon, jonka voi jopa tunnistaa. Tuo \(\gamma_\mathbf{u}\) on Lorentzkerron nopeusevektorille u.
Tämä meinasikin jäädä huomaamatta. Kyseessä on nopeuksien yhteenlaskukaava. Jos nopeudet u ja v ovat yhdensuuntaisia on Newtonin mekaniikassa \(w = u+v\) ja suhteellisuusteoriassa \(w= \frac{u+v}{1+uv}.\)

Mutta tuo pätee vain kun nopeudet yhdensuuntaisia. Kysymäsi kaava on yleinen tapaus, jossa vektoreiden u ja v ei tarvitse olla yhdensuuntaisia. Suorastaan merkillinen yhteenlaskukaava.

Noissa on tosin asetettu valonnopeus c = 1. Muuten olisi esimerkiksi:

\(w= \frac{u+v}{1+uv/c^2}.\)
SI Resurrection!
Q
QS
Viestit: 345

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja QS »

Disputator kirjoitti: 22 Elo 2023, 18:21
QS kirjoitti: 21 Elo 2023, 21:55
QS kirjoitti: 17 Elo 2023, 15:26
.... helpommin arvattavan/tiedettävän kuin ensimmäinen oli.

\(\mathbf{w} = \frac{1}{1+\mathbf{u}\cdot \mathbf{v}}\left [ \mathbf{v}+\mathbf{u}+\frac{\gamma_\mathbf{u}}{\gamma_\mathbf{u}+1}\mathbf{u}\times (\mathbf{u}\times\mathbf{v}) \right ]\)

Mitähän tässä lasketaan?
Tähänkin voi muuten soveltaa kokeilemista, jotta kaava saa helpomman muodon, jonka voi jopa tunnistaa. Tuo \(\gamma_\mathbf{u}\) on Lorentzkerron nopeusevektorille u.
Tämä meinasikin jäädä huomaamatta. Kyseessä on nopeuksien yhteenlaskukaava. Jos nopeudet u ja v ovat yhdensuuntaisia on Newtonin mekaniikassa \(w = u+v\) ja suhteellisuusteoriassa \(w= \frac{u+v}{1+uv}.\)

Mutta tuo pätee vain kun nopeudet yhdensuuntaisia. Kysymäsi kaava on yleinen tapaus, jossa vektoreiden u ja v ei tarvitse olla yhdensuuntaisia. Suorastaan merkillinen yhteenlaskukaava.

Noissa on tosin asetettu valonnopeus c = 1. Muuten olisi esimerkiksi:

\(w= \frac{u+v}{1+uv/c^2}.\)
Kyllä, relativistinen 3-nopeuksien yhteenlaskukaava \(\mathbf{u}\oplus \mathbf{v}\). Yhdensuuntaisille nopeuksille tosiaan tuo kirjoittamasi erikoistapaus.

Yleisessä tapauksessa nopeuksien järjestys on merkitsevä, sillä yleisesti \(\mathbf{u}\oplus \mathbf{v} \neq \mathbf{v}\oplus \mathbf{u} \).

Jännä yksityiskohta, että euklidiset nopeusvektorit eivät toteuta vektoriavauuden aksioomia, ja eivät siten muodosta vektoriavaruutta silloin, kun ne tuodaan osaksi Minkowskiavaruutta.

Edit: tässä vaarana, että meitsin autismi ottaa vallan. Kun lasketaan suhteellisuusteorialla, niin poikkeuksetta puhutaan (kolmi-)nopeusvektoreista u,v,w jne. Mutta eivät ole vektoreita, kun edes yksinkertainen vaihdantalaki ei päde. Mikä on näille otuksille oikea nimitys? Tämä minun pitää selvittää syyssateita odotellessa. Muuten menee joulukin pilalle kun asia pyörii päässä.
Q
QS
Viestit: 345

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja QS »

Aloin jo pohtia edellistä ihmettelyäni. On tietysti niin, että epärelativistisen fysiikan nopeusvektori on tangenttiavaruuden vektori, sehän on euklidisen avaruuden käyrän nopeus. Euklidisen metriikan yksinkertaisuus sallii sen, että eri pisteiden tangenttiavaruuden vektorit voidaan summata jne. Ja näin käytännössä toimitaankin.

Kun mietin minkowskiavaruuden nelinopeusvektoreita, niin niitäkään ei voi laskea yhteen, koska ovat pisteiden tangenttiavaruuden yksikkövektoreita. Tangenttiavaruuskin on minkowski. Näiden tangenttivektorien normi on aina 1 tai -1 (luonnollisissa yksiköissä, signatuurista riippuen). Jos laskee yhteen, niin vektorisumma ei pysy minkowskiavaruudessa.

Että kyllä tämä taitaa olla mutkikkaampi soppa. Ettei vaan pitäisi opiskella jotain halvatun minkowskiavaruuden algebrallista geometriaa vai oliko se geometrinen algebra, edes muista tuon matematiikan haaran nimeä oikein xD
Avatar
Varaktori
Viestit: 111

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja Varaktori »

\(\frac{d^2y}{dx^2} + 4y = e^{-3x}\cos(2x)\), kun \(y(0) = 1\) ja \(\frac{dy}{dx}(0) = -2\)
Kuka osaa ratkaista tämän differentiaaliyhtälön? :evil:
Q
QS
Viestit: 345

Re: Fysiikan kaavalotto

Viesti Kirjoittaja QS »

Varaktori kirjoitti: 25 Elo 2023, 22:04
\(\frac{d^2y}{dx^2} + 4y = e^{-3x}\cos(2x)\), kun \(y(0) = 1\) ja \(\frac{dy}{dx}(0) = -2\)
Kuka osaa ratkaista tämän differentiaaliyhtälön? :evil:
 
Tämä on epähomogeeninen yhtälö, joka on yleistettynä muotoa \(y''+a(x)y=b(x)\), missä a(x) ja b(x) ovat funktoita, ja tässä tapauksessa a(x) on vieläpä vakio. Yhtälön ratkaisu on muotoa

\(y = Ay_{h1} + By_{h2} + y_{e}\),

missä \(Ay_{h1} + By_{h2}\) on vastaavan homogeenisen differentiaaliyhtälön ratkaisu ja \(y_{e} \) on jokin epähomogeenisen yhtälön yksittäinen ratkaisu.

Homogeeninen yhtälö on muotoa \((\frac{d^2}{dx^2} + k^2)y = 0\), jonka varsin tunnettu ratkaisu on \(y_h = A \sin(kx) + B \cos(kx)\). Tässä tapauksessa tuo ratkaisu on \(y_h = A \sin (2x) + B \cos(2x)\).

Epähomogeenisen yhtälön \(b(x) =e^{-3x} \cos(2x)\). Tämä on yleistettynä muotoa \(b(x) =e^{ax} \cos(bx)\), missä a ja b ovat vakioita. Kun b(x) on tuota muotoa, antaa differentiaaliyhtälöiden mustasta raamatusta peräisin oleva katekismus ohjeeksi yritteen

\(y = C \cos (2x) e^{-3x} + D \sin (2x) e^{-3x}\),

mikä on siis epähomogeenisen yhtälön yksittäisen ratkaisun yrite. Yritteestä lasketaan vastaavasti
\(y{''}=e^{3x} [ (12C + 5D) \sin (2x) + (5C - 12D) \cos (2x)]\), ja
\(y = e^{3x} ( 4C \sin(3x) + 4D \cos (2x))\).

Sijoittamalla alkuperäiseen epähomogeeniseen yhtälöön, saadaan kertoimille 12C +9D = 0 ja 9C - 12D = 1. Ratkaisuna

\(C = \frac{1}{25}\) ja \(D = -\frac{4}{75}\).

Kun C ja D sijoitetaan yleiseen ratkaisuun, saadaan ratkaisut kertoimille A ja B

\(y(0) = 1 \rightarrow B = \frac{24}{25}\), ja
\(y'(0)=-2 \rightarrow A = -\frac{133}{150}\).

Yhtälön ratkaisu

\(y = -\frac{133}{150} \sin (2x) + \frac{24}{25} \cos (2x) + e^{-3x} \left [ \frac{1}{25} \cos (2x) - \frac{4}{75} \sin (2x) \right ]\).
Vastaa Viestiin