QS kirjoitti: ↑02 Syys 2024, 21:12Eusa kirjoitti: ↑02 Syys 2024, 20:55QS kirjoitti: ↑02 Syys 2024, 20:28Eusa kirjoitti: ↑02 Syys 2024, 18:31QS kirjoitti: ↑02 Syys 2024, 17:57Voisi olla päivän hyvä työ modelle. Tosin itsekin lankesin ansaan, ja jankutin takaisin useita viestejäDisputator kirjoitti: ↑02 Syys 2024, 17:45Moderaattorit voisivat poistaa näitä Eusan juttuja, jotta keskustelu palaisi entiselle raiteelleen.
Mutta palatakseni pääraiteelle. Aloitusviestin tilanne on tosiaan ekvivalenssiperiaatteen mukaan paikallisesti sama kuin gravitaatiossa. Vakiokiihtyvyyden kello olisi vakioetäisyydellä R, ja inertiaalikello kulkisi geodeettisen polun edestakaisin.
Olen koettanut tätä asetelmaa miettiä, mutta en keksi miten muodostan Schwartzschild-metriikalla varustettuun avaruuteen saman setupin siten, että käsittelen sen paikallisesti (kuten ekvivalenssiperiaate vaattii). Ja nimenomaan laskemalla osoitan ekvivalenssin. Pitääkö mun poimia jotain 1. kertaluvun termejä jostain vai miten tätä pitää lähestyä.
Any ideas? Tämä voi olla multa ihan tyhmä kysymyskin, mutta en vaan nyt hahmota.
EDIT: yleisiä ajatuksia tästä: se lienee selvää, että laakean avaruuden Rindler-havaitsijan metriikka (ei-lokaalisti) on eri kuin pallosymmetrisen kappaleen Schwartzschild-metriikka (ei-lokaalisti). Metriikat eivät ole samat, vaikka rajoituttaisiin säteen suuntaiseen liikkeeseen. Siksi Schwartzschildin metriikassa laskettuna ominaisajat (ei-lokaalisti) eivät ole samat kuin Rindler-metriikassa. Kysymykseni on siis ehkä se, että miten lokalisoin nämä kaksi eri metriikkaa tai jotain sellaista...
..
\[
\mathbf{a}^\mu = \kappa R^\mu_{\ \nu} u^\nu
\]
Tässä \( \kappa \) on vakio, joka kuvaa aika-avaruuden kaarevuuden ja itseiskiihtyvyyden välistä mittakaavaa, ja \( u^\nu \) on hiukkasen nelinopeus.
...
Tekoälyn (tutummin keinoidioottin) soperteleman kaavan oikea puoli on nolla, kun kyseessä Schwartzschild-metriikka.Tässä lähtökohtana on nosteinen ainekenttä.Jaha. Siinä tapauksessa käske keinoidioottia lisäämään esitykseensä metriikka. Ilman metriikkaa esitys on likimain tyhjä joukko.
Niin. Mikäli testihiukkanen on aidosti vauhditon pyörimättömän kentän suhteen, sille ei aiheudu itseiskiihtyvyysvaikutusta kentästä vaan putoaa suoraan radiaalisti. Vain liikekomponentti kentän poikki antaa kiihtyvyyttä hiukkaselle sitä keventäen ja muodostaa 4-nostegradientin mukaisen tasapainokiertoradan.