Abezethibou kirjoitti: Tänään, 13:29
Disputator kirjoitti: 24 Huhti 2025, 14:32
Abezethibou kirjoitti: 24 Huhti 2025, 10:09
Työllisyystilanne Euroopassa on parantunut vuonna 2025. EU:n työttömyysaste laski helmikuussa 2025 ennätyksellisen matalalle tasolle 5,7 prosenttiin mikä on alhaisin lukema sitten vuoden 2000. Mites meillä? Miten hallituksen toimet ovat purreet?
euronews.com kirjoitti:
According to the OECD, the EU unemployment rate fell to 5.7% in February 2025 — its lowest level since January 2000. The data covers individuals aged 15–64 and is seasonally adjusted.
https://www.euronews.com/business/2025/ ... -last-year
Tämänkaltaisissa uutisoinneissa (ja tulkinnoissa eri maiden välillä) on rehottavana ongelmana on termien ja käsitteiden määrittelemättömyys. Jostain työttömyyttä kuvaavasta luvusta saa juttua iskemällä tauluun joku prosentti tyyliin X% on työttömiä. Tai joku työllisyysaste on Y% tai työttömyysaste Z%.
Luultavasti 97% suomalaisista ei ymmärrä mitään mitä eri työttömyyttä kuvaavat tilastoluvut tarkoittavat (vaikka niitä mediassa näkyy), kansanedustajissa luku on suunnilleen sama, noin 95%.
Siinä on se pohja, jolla tämän kansakunnan päätöksiä tehdään, valitettavasti.
Henkilön työttömyyden ja työllisyyden rajan määrittely on yleensäkin epämääräistä ja työllisyysaste on esimerkiksi Suomessa (muissa maissa eri jutut ja EU:n omat) tilastokeskuksessa määritelty seuraavasti:
Työllisyysaste kuvaa työllisten prosenttiosuutta samanikäisestä väestöstä. Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt työtä vähintään tunnin palkkaa tai yrittäjätuloa saadakseen, tai on työskennellyt palkatta perheenjäsenen omistamassa yrityksessä tai maatilalla. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti poissa ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa, vanhempainvapaa, oma sairaus, loma tai työaikajärjestely tai jos poissaolo työstä muun syyn vuoksi kestää enintään 3 kuukautta.
Tunti viikossa on kyllä liian vähän ja niin on palkaton talkootyökin. Se on sitä tempputyöllistämistä? Vaan mihin sen rajan vetää? Onko se 37,5 tuntia viikossa vai jotain muuta? Kuvittelisin EU:n tilastoissa käytettävän samoja mittareita maasta riippumatta, mutta en ole asiaan mitenkään perehtynyt.
En tiedä mittareita EU käyttää, mutta yleensä jotkut tilastoluvut (kuten tuo Tilastokeskuksen työllisyysaste) ovat sellaisia, että niistä uutisoidessa niitä määritelmiä ei esitetä ja uutisen lukija vetää niistä omat (yleensä väärät) johtopäätöksensä.
Inflaatio on yksi kestosuosikki tässä. Inflaatio kertoo suurinpiirtein kuinka paljon tavaroiden hinnat nousivat ajanjaksossa. Nyt tämän palstan linkitys ei toimi jostain syystä, mutta monesti inflaatio-otsikot ovat olleet jotain tyyliin: inflaatio tammikuussa oli 2%. No ei varmaan ollut, mutta, mediaan tuollaiset on kyllä menneet monesti läpi. Vähän parannusta on ollut nykyään otsikoissa ja jutuissa tämän asian suhteen.
Toinen murheenkryyni on työttömyys, siis kuinka paljon Suomessa on (käytännössä) työttömiä? Luultavasti kukaan ei tiedä, kuten jo vihjasitkin, vaikka meillä on iso joukko ihmisiä, joiden tehtävänä on laskea työttömien määrä, Tilastokeskus:
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2025 tammikuussa 5 000 vähemmän kuin vuosi sitten. 15–74-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2025 tammikuussa 38 000 enemmän vuoden takaiseen verrattuna. 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli 76,5 %. 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 8,9 %.
...
Keskeisiä poimintoja
Tammikuussa 2025 työllisiä oli 2 556 000 ja työttömiä 269 000.
Työllisiä miehiä oli 18 000 vähemmän ja työllisiä naisia 14 000 enemmän kuin vuoden 2024 tammikuussa.
20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli tammikuussa 76,5 %.
15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli tammikuussa 8,9 %.
Työttömän määritelmä Tilastokeskuksen mukaan:
Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit.
