Päivää! Mielestäni ymmärsin tämän, kyllä. Ainoa mikä mietityttää on \(\det(\mathrm d X_{(u,v)})\), joka viittaa neliömatriisin determinanttiin.Disputator kirjoitti: ↑29.8.2025, 15:32 Iltapäivää! Lainaan tästä sun ylläolevasta viestistäsi muutaman kohdan, niin mun ei tarvitse kirjoittaa niin paljon.QS kirjoitti: ↑19.8.2025, 17:47 Kirjoitan pintapuolisesti miten kartta (chart) ymmärretään fysiikassa. Tähän voi liittyä matemaattisia yksityiskohtia, jotka jäävät sanomatta.
Kartalla tarkoitetaan yleensä koordinaattikarttaa, joka liittää topologisen d-moniston pisteisiin koordinaatit. Eräs tärkeä ominaisuus on se, että monisto (topologinen avaruus) on paikallisesti homeomorfinen avaruuden \(\mathbb R^d\) kanssa.
...
Valitaan moniston osajoukko \(U \subset M\). Kartta määritellään parina \((U,x)\), joka muodostuu osajoukosta \(U\) ja karttakuvauksesta \(x\). Karttakuvauksen \(x: U \to x(U)\) tehtävänä on kuvata osajoukon \(U\) pisteet \(p \in U\) karttaan \((U,x)\) siten, että \(x(U) \subseteq \mathbb R^d\), missä kuvaus \(x\) on jatkuva ja kääntyvä (homeomorfismi). Sileiden monistojen tapauksessa \(x\) voi olla myös jatkuvasti differentoituva (diffeomorfismi). Yleisesti ottaen \(x\) voi olla epälineaarinen.
Karttakuvauksen \(x\) avulla pisteet \(p \in U\) kuvataan joukoksi reaalilukuja, joita on \(d\) kappaletta. Funktio \(x(p)\) määritellään siten, että
Yritän tässä lyhyesti tulkita aloittajan viestiä ja käytän sun notaatioita hyväkseni.
Kun katselin noita 2d-pintateorian esityksiä, niin monesti käytetään sun karttakuvauksen käänteisfunktiota.
\(x(p)=\left(x^1(p), x^2(p),...,x^d(p)\right)\)
jonka voi nähdä myös \(d\)-ulotteisena vektorina. Tässä on siis \(d\) kappaletta kuvauksia \(x^i: U \to \mathbb R\). Yksittäisiä kuvauksia \(x^i\) kutsutaan nimellä koordinaattikuvaus, ja funktioita \(x^i(p)\) nimellä koordinaatti.
...Kun katselin noita 2d-pintateorian esityksiä, niin monesti käytetään sun karttakuvauksen \(x\) käänteisfunktiota. Merkitään \(V=x(U)\subset \mathbb R^2\). Mä käytän nyt avaruuden \(\mathbb R^3\) koordinaatteina tuttuja \(x,y,z\) ja merkitsen pintaa S, joka on upotettu avaruuteen \(\mathbb R^3\) kuvauksella
\(X(u,v)=(x(u,v),y(u,v),z(u,v))\),
missä \((u,v)\in\mathbb R^2\) ovat pinnan \(S\) lokaaleja koordinaatteja. Kuvaus \(X\) oletetaan olevan homeomorfismi pinnalle \(S\) (tässä voi toki olla, että kuvaus \(X\) ei kata koko pintaa, mutta oletan tässä nyt niin käyvän)
Kuvauksen \(X\) oletetaan olevan säännöllinen, joka tarkoittaa että avaruuden \(\mathbb R^3\) osittaisderivoimalla muodostetut vektorit:
\(X_u(u,v)=(x_u(u,v),y_u(u,v),z_u(u,v))\)
\(X_v(u,v)=(x_v(u,v),y_v(u,v),z_v(u,v))\)
ovat lineaarisesti riippumattomia. Tämä merkitsee sitä että derivaattakuvaus \(dX_{(u,v)}\) pisteen \((u,v)\) tangenttiavaruudelta pinnan \(S\) tangenttiavaruudelle on lineaarinen bijektio. Siis aloittajan hahmottelema deteminanttiehto olisi tässä \(det(dX_{(u,v)})\neq 0\) tai oikeastaan paremminkin kuvauksen \(dX_{(u,v)}\) käänteiskuvauksen \((dX_{(u,v)})^{-1}\) determinattiehto on aloittajan mukainen, kumpikin vastaa siis vaatimusta pinnan säännöllisyydestä.
Monesti tuo säännöllisyysehto esitetään ristitulon avulla muodossa \(X_u(u,v)\times X_v(u,v)\neq 0 \).
Tämä oli nyt vähän suppea, mutta noin tuo klassinen pintateoria monesti esitetään. Nuo voidaan myös yleistää siten että tarkastellaan k-ulotteista k-pintaa \(S\) upotettuna avaruuteen \(\mathbb R^n\)
Tässä esimerkissä kuvaus \(X:\mathbb R^2 \to \mathbb R^3\), ja ymmärtääkseni sen seurauksena \(\mathrm d X_{(u,v)}\) on 3x2-matriisi, jolle ei ole olemassa matriisin determinanttia. Se on kyllä selkeää, että ristitulo \(X_u(u,v)\times X_v(u,v)\neq 0 \) tarkoittaa sitä, että nuo vektorit ovat lineaarisesti riippumattomat.