Kontra kirjoitti: ↑1.9.2025, 13:03 Mitäs mieltä ollaan?
Videohaastattelu aiheesta Esko Valtaoja – Universumin MYSTEERIT
Kohdassa 40 - 45 professori ihan vakavissaan sanoo : ”on ihan mahdollista, että elämme simulaatiossa”.
Tuollaisia lausahduksia voisi kuvitella kuultavan sairaalan suljetulla osastolla, mutta ei sentään järjissään olevan professorin suusta.
Kummankohan proffan opetukset sitten ovat kauempana totuudesta, Valtaojan vai Annilan oppi "kaikki koostuu valosta". Annilahan sai kenkää yliopistosta. Kuinkahan Eskon olisi käynyt virassa ollessaan tuosta koko todellisuuuden mullistavasta oivalluksestaan?
Kopioin tästä oman langan (toivottavasti kirjoittajalle ok)
Emeritus-etuliitteellä on kai sallittua puhua hiukan pehmeitä ja filosofoida, että siinä mielessä ok.
Simulaatiohypoteesi on enemmän filosofiaa kuin eksaktia tiedettä, ja vain hypoteesi ilman näyttöä siitä, että hypoteesi olisi oikean suuntainen. Tuskin yhden käden sormilla laskettava määrä fyysikoita on hypoteesin takana.
Mietin hassuttelumielessä lisää. Luonnonlakien näkökulmasta hypoteesi on ehkä siksi houkutteleva, että lait ovat erittäin kelvollisia laskennallisesti pyöritettäväksi. Laskennallisuudella en tarkoita vain sitä, että ne ovat täsmällisiä ja matemaattisia, vaan sitä, että kvanttifysiikka on rakenteeltaan hyvin diskreetti. Lisäksi relativistisen kvanttifysiikan alkeishiukkasten tila-avaruudet ovat dimensioltaan lähes poikkeuksetta (paikkaesitystä lukuunottamatta jopa aina?) "vain" numeroituvasti äärettömiä, eivät ylinumeroituvasti äärettömiä. Tämä vähentäisi simuloinnilta vaadittua prosessoritehoa ja muistin käyttöä
No joo. Simulaatiohypoteesit jäävät hypoteeseiksi, kuten Valtaoja sanoi. Simulaatioketjun katkaisemiseen tarvitaan jumaluuksia, jotka ovat lisähypoteeseja, joten simulaatiosoppa tuskin valmistuu koskaan.
Simulaatiohypoteesi on enemmän filosofiaa kuin eksaktia tiedettä, ja vain hypoteesi ilman näyttöä siitä, että hypoteesi olisi oikean suuntainen. Tuskin yhden käden sormilla laskettava määrä fyysikoita on hypoteesin takana.
Mietin hassuttelumielessä lisää. Luonnonlakien näkökulmasta hypoteesi on ehkä siksi houkutteleva, että lait ovat erittäin kelvollisia laskennallisesti pyöritettäväksi. Laskennallisuudella en tarkoita vain sitä, että ne ovat täsmällisiä ja matemaattisia, vaan sitä, että kvanttifysiikka on rakenteeltaan hyvin diskreetti. Lisäksi relativistisen kvanttifysiikan alkeishiukkasten tila-avaruudet ovat dimensioltaan lähes poikkeuksetta (paikkaesitystä lukuunottamatta jopa aina?) "vain" numeroituvasti äärettömiä, eivät ylinumeroituvasti äärettömiä. Tämä vähentäisi simuloinnilta vaadittua prosessoritehoa ja muistin käyttöä
No joo. Simulaatiohypoteesit jäävät hypoteeseiksi, kuten Valtaoja sanoi. Simulaatioketjun katkaisemiseen tarvitaan jumaluuksia, jotka ovat lisähypoteeseja, joten simulaatiosoppa tuskin valmistuu koskaan.
Kun mennään todellisuuden rakenteessa tarpeeksi pieniin yksityiskohtiin ne alkavat "kvantittumaan" toisin sanoen "pikselöitymään" joka sitten onkin jo tietotekniikan sanastoa. Vahva argumentti hypoteesin puolesta?QS kirjoitti: ↑1.9.2025, 14:57 Emeritus-etuliitteellä on kai sallittua puhua hiukan pehmeitä ja filosofoida, että siinä mielessä ok.
Simulaatiohypoteesi on enemmän filosofiaa kuin eksaktia tiedettä, ja vain hypoteesi ilman näyttöä siitä, että hypoteesi olisi oikean suuntainen. Tuskin yhden käden sormilla laskettava määrä fyysikoita on hypoteesin takana.
Mietin hassuttelumielessä lisää. Luonnonlakien näkökulmasta hypoteesi on ehkä siksi houkutteleva, että lait ovat erittäin kelvollisia laskennallisesti pyöritettäväksi. Laskennallisuudella en tarkoita vain sitä, että ne ovat täsmällisiä ja matemaattisia, vaan sitä, että kvanttifysiikka on rakenteeltaan hyvin diskreetti. Lisäksi relativistisen kvanttifysiikan alkeishiukkasten tila-avaruudet ovat dimensioltaan lähes poikkeuksetta (paikkaesitystä lukuunottamatta jopa aina?) "vain" numeroituvasti äärettömiä, eivät ylinumeroituvasti äärettömiä. Tämä vähentäisi simuloinnilta vaadittua prosessoritehoa ja muistin käyttöä
No joo. Simulaatiohypoteesit jäävät hypoteeseiksi, kuten Valtaoja sanoi. Simulaatioketjun katkaisemiseen tarvitaan jumaluuksia, jotka ovat lisähypoteeseja, joten simulaatiosoppa tuskin valmistuu koskaan.

Abezethibou·daemon unimanus et unialis·abyssorum legatus·cuius nomen terram scindit. In tenebris lucet·in luce obscuratur. Per fractas alas suadet·per manum perditam ligat.
Per sigillum Beelzebub·Abezethibou inferorum·per sanguinem et ignem·responde mihi!
Per sigillum Beelzebub·Abezethibou inferorum·per sanguinem et ignem·responde mihi!
"Pikselöityminen" ja eräät laskennallisuutta tukevat ominaisuudet ovat jopa järkeviä argumentteja. Alkuperäiset filosofiset argumentit (wikistä poimittuna) sen sijaan ovat aika höttöä.Abezethibou kirjoitti: ↑2.9.2025, 16:54 Kun mennään todellisuuden rakenteessa tarpeeksi pieniin yksityiskohtiin ne alkavat "kvantittumaan" toisin sanoen "pikselöitymään" joka sitten onkin jo tietotekniikan sanastoa. Vahva argumentti hypoteesin puolesta?![]()
Idea on se, että jokin kolmesta seuraavasta on "melko varmasti totta":
1. "The fraction of human-level civilizations that reach a posthuman stage (that is, one capable of running high-fidelity ancestor simulations) is very close to zero", or
2. "The fraction of posthuman civilizations that are interested in running simulations of their evolutionary history, or variations thereof, is very close to zero", or
3. "The fraction of all people with our kind of experiences that are living in a simulation is very close to one".
The trilemma points out that a technologically mature "posthuman" civilization would have enormous computing power.
Minä en ainakaan ymmärrä filosofiaa tarpeeksi, että saisin noista mitään tolkkua.
Sinä nimität noita vielä fyysikoiksi?QS kirjoitti: ↑1.9.2025, 14:57 Emeritus-etuliitteellä on kai sallittua puhua hiukan pehmeitä ja filosofoida, että siinä mielessä ok.
Simulaatiohypoteesi on enemmän filosofiaa kuin eksaktia tiedettä, ja vain hypoteesi ilman näyttöä siitä, että hypoteesi olisi oikean suuntainen. Tuskin yhden käden sormilla laskettava määrä fyysikoita on hypoteesin takana.
Jos tuommoisia tärähtäneitä vielä päästetään yliopistoon luennoimaan fysiikasta, kyllä poliitikkojen pitäisi ymmärtää lopettaa rahoitus sellaiselle yliopistolle.
Ennemmin Gossu tai Savorinenkin olisi pätevämpi lehtorin virkaan sellaiseen yliopistoon.
Tuommoiset simulaatio-uskomukset ovat sata kertaa älyttömämpiä mokia, kuin Hawkingin esitys tiedekonferenssissa, jossa hän sanoi universumin laajenemisen pysähdyttyä ajan alkavan kulkea taaksepäin universumin alkaessa supistua.
On yliopistoissa tuhansia eri uskontokuntien pyhiin kirjoituksiin uskoviakin, ja hyvin työnsä silti tekevät. Tärkeintä on se, että näihin uskomuksiin tai metahypoteeseihin ei nojata käytännön työssä.
Ja paljon on kyllä myös ihmisiä, joilla uskonnollisia piirteitä tunkee tieteeseen; esim. uskotaan kiivaasti johonkin teorian tulkintaan. Totuudelliset pyhyydet saattavat kontrastina jopa helpottaa pysymään tieteellisissä tosiasioissa.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Filosofinen argumentti ei saa olla ristiriitainen itsensä kanssa eikä täysin mielivaltainen, mutta melkein mitä tahansa voi silti esittää. Jos niistä jotain tolkun ajatuksia lähtee kaivamaan varsinkin kun kosmologiasta filosofoidaan, niin kyllä siinä kaiken toivon saa heittää.QS kirjoitti: ↑2.9.2025, 17:12"Pikselöityminen" ja eräät laskennallisuutta tukevat ominaisuudet ovat jopa järkeviä argumentteja. Alkuperäiset filosofiset argumentit (wikistä poimittuna) sen sijaan ovat aika höttöä.Abezethibou kirjoitti: ↑2.9.2025, 16:54 Kun mennään todellisuuden rakenteessa tarpeeksi pieniin yksityiskohtiin ne alkavat "kvantittumaan" toisin sanoen "pikselöitymään" joka sitten onkin jo tietotekniikan sanastoa. Vahva argumentti hypoteesin puolesta?![]()
Idea on se, että jokin kolmesta seuraavasta on "melko varmasti totta":
1. "The fraction of human-level civilizations that reach a posthuman stage (that is, one capable of running high-fidelity ancestor simulations) is very close to zero", or
2. "The fraction of posthuman civilizations that are interested in running simulations of their evolutionary history, or variations thereof, is very close to zero", or
3. "The fraction of all people with our kind of experiences that are living in a simulation is very close to one".
The trilemma points out that a technologically mature "posthuman" civilization would have enormous computing power.
Minä en ainakaan ymmärrä filosofiaa tarpeeksi, että saisin noista mitään tolkkua.
Abezethibou·daemon unimanus et unialis·abyssorum legatus·cuius nomen terram scindit. In tenebris lucet·in luce obscuratur. Per fractas alas suadet·per manum perditam ligat.
Per sigillum Beelzebub·Abezethibou inferorum·per sanguinem et ignem·responde mihi!
Per sigillum Beelzebub·Abezethibou inferorum·per sanguinem et ignem·responde mihi!
Mielestäni tämä simulaatiohype tulee siitä, että 3D mallintajat tekee hulluna töitä ja se saa heidät tuntemaan itsensä isommiksi vetäessään kansaa nenästä. Pomot kuten Musk saa itsensä tuntemaan 10 tuumaa pidemmäksi kun esittelee uutta 3D mallinnusta täysin sudesta raketistaan. Taustalla on pyrkimys saada näihin"projekteihin" lisää füffeä. "Simulaatioilla" on niin suuri vaikutus.
Kun mielikuvitus annetaan oikein päästä täydelle laukalle, jospa todellisuuksia olisikin kaksi erilaista: Meidän maailmamme ja kvanttimaailma?
Kun kvanttimaailmassa aikaa ei ole lainkaan, jospa alienit ovatkin keksineet konstin siirtyä kvanttimaailmaan ja sieltä takaisin meidän maailmaamme? Sehän voisi selittää ufo-havainnot.
Kun kvanttimaailmassa aikaa ei ole lainkaan, jospa alienit ovatkin keksineet konstin siirtyä kvanttimaailmaan ja sieltä takaisin meidän maailmaamme? Sehän voisi selittää ufo-havainnot.