Gravitaatioaalto

[pähkäilijä]

Kiire hellitti, pääsin taas tänne.
Jos g-aalto synnyttää avaruuden pituusmuutoksia, silloin se on kontraktiota. Olen jo unohtanut Heikki Ojan kirjan 'Einsteinin perintö' opetukset suhteellisuusteorian ennusteista, en muista kontraktoituuko avaruus g-kentässä. Jos kontraktoituu, niin aallon eri vaiheissa oleva erisuuri kenttävoimakkuus muuttaa Ligon peilien etäisyyttä.

Kuitenkin pituusmuutos voi tulla myös työnnön/vedon avulla. Jos ihminen työntää 1 metrin viivotinta kilon voimalla päästä, se lyhenee hiukan. Samoin veto pidentää sitä hiukan. Näin työntö/veto tekee muutoksen. Ja työntö (aallon ylämäki g-kentässä) vaikuttaa laserin aaltoon pidentävästi, veto lyhentävästi eli ylämäki pidentää koska aalto menettää energiaa, alamäki päinvastoin.

[Goswell]

Kiire hellitti, pääsin taas tänne.
Jos g-aalto synnyttää avaruuden pituusmuutoksia, silloin se on kontraktiota. Olen jo unohtanut Heikki Ojan kirjan 'Einsteinin perintö' opetukset suhteellisuusteorian ennusteista, en muista kontraktoituuko avaruus g-kentässä. Jos kontraktoituu, niin aallon eri vaiheissa oleva erisuuri kenttävoimakkuus muuttaa Ligon peilien etäisyyttä.

Kuitenkin pituusmuutos voi tulla myös työnnön/vedon avulla. Jos ihminen työntää 1 metrin viivotinta kilon voimalla päästä, se lyhenee hiukan. Samoin veto pidentää sitä hiukan. Näin työntö/veto tekee muutoksen. Ja työntö (aallon ylämäki g-kentässä) vaikuttaa laserin aaltoon pidentävästi, veto lyhentävästi eli ylämäki pidentää koska aalto menettää energiaa, alamäki päinvastoin.

Gravitaatio "aalto" vaikuttaa tyhjöputken fotoneihin, ei muuhun, gravitaatio on tilavuusvoima, se läpäisee kaiken, tyhjöputken ainerakenteen sidosvoimat ovat paljon voimakkaampia mutta fotonit on vapaampia muuttamaan hitusen liiketilaansa hyvin hyvin heikossa gravitaation muutoksessa jota tuo "aalto" kuvaa. Eihän se mikään aalto ole vaan vain suurempi määrä gravitoneja hetkittäin. Kun ihminen työntää, puhutaan pintavoimista, gravitaatio ei ole sellainen, tosin tuossa "aallon" saapuminen käyttäytyy vähän kuin pintavoima, se siirtää ensin putken loppupään fotoneita jotka ovat gravitonien saapumissuunnassa.

[pähkäilijä]

Kiire hellitti, pääsin taas tänne.
Jos g-aalto synnyttää avaruuden pituusmuutoksia, silloin se on kontraktiota. Olen jo unohtanut Heikki Ojan kirjan 'Einsteinin perintö' opetukset suhteellisuusteorian ennusteista, en muista kontraktoituuko avaruus g-kentässä. Jos kontraktoituu, niin aallon eri vaiheissa oleva erisuuri kenttävoimakkuus muuttaa Ligon peilien etäisyyttä.

Kuitenkin pituusmuutos voi tulla myös työnnön/vedon avulla. Jos ihminen työntää 1 metrin viivotinta kilon voimalla päästä, se lyhenee hiukan. Samoin veto pidentää sitä hiukan. Näin työntö/veto tekee muutoksen. Ja työntö (aallon ylämäki g-kentässä) vaikuttaa laserin aaltoon pidentävästi, veto lyhentävästi eli ylämäki pidentää koska aalto menettää energiaa, alamäki päinvastoin.

Gravitaatio "aalto" vaikuttaa tyhjöputken fotoneihin, ei muuhun, gravitaatio on tilavuusvoima, se läpäisee kaiken, tyhjöputken ainerakenteen sidosvoimat ovat paljon voimakkaampia mutta fotonit on vapaampia muuttamaan hitusen liiketilaansa hyvin hyvin heikossa gravitaation muutoksessa jota tuo "aalto" kuvaa. Eihän se mikään aalto ole vaan vain suurempi määrä gravitoneja hetkittäin. Kun ihminen työntää, puhutaan pintavoimista, gravitaatio ei ole sellainen, tosin tuossa "aallon" saapuminen käyttäytyy vähän kuin pintavoima, se siirtää ensin putken loppupään fotoneita jotka ovat gravitonien saapumissuunnassa.

Toki se on tilavuusvoima mutta kuitenkin vaikuttaa pituuteen. Jos maan läpi menisi vaikka "maan akseli", se pitenisi hiukan jos maan gravitaatio nollautuu. En usko että akseli olisi millilleen yhtä pitkä jos gravitaatio lakkaa. Ligossa mitataan muistaakseni alle protonin kokoisia mittoja. Kun myrsky pauhaa, jo se saa maankuoren elämään yli protonin verran. Tarvitaan säännöllinen havainto jotta se voidaan tulkita g-aalloiksi. Myrsky tai vastaava tekee epäsäännöllisiä havaintoja mutta g-aallot on samoja kaikilla mittausasemilla.

[Goswell]

Kiire hellitti, pääsin taas tänne.
Jos g-aalto synnyttää avaruuden pituusmuutoksia, silloin se on kontraktiota. Olen jo unohtanut Heikki Ojan kirjan 'Einsteinin perintö' opetukset suhteellisuusteorian ennusteista, en muista kontraktoituuko avaruus g-kentässä. Jos kontraktoituu, niin aallon eri vaiheissa oleva erisuuri kenttävoimakkuus muuttaa Ligon peilien etäisyyttä.

Kuitenkin pituusmuutos voi tulla myös työnnön/vedon avulla. Jos ihminen työntää 1 metrin viivotinta kilon voimalla päästä, se lyhenee hiukan. Samoin veto pidentää sitä hiukan. Näin työntö/veto tekee muutoksen. Ja työntö (aallon ylämäki g-kentässä) vaikuttaa laserin aaltoon pidentävästi, veto lyhentävästi eli ylämäki pidentää koska aalto menettää energiaa, alamäki päinvastoin.

Gravitaatio "aalto" vaikuttaa tyhjöputken fotoneihin, ei muuhun, gravitaatio on tilavuusvoima, se läpäisee kaiken, tyhjöputken ainerakenteen sidosvoimat ovat paljon voimakkaampia mutta fotonit on vapaampia muuttamaan hitusen liiketilaansa hyvin hyvin heikossa gravitaation muutoksessa jota tuo "aalto" kuvaa. Eihän se mikään aalto ole vaan vain suurempi määrä gravitoneja hetkittäin. Kun ihminen työntää, puhutaan pintavoimista, gravitaatio ei ole sellainen, tosin tuossa "aallon" saapuminen käyttäytyy vähän kuin pintavoima, se siirtää ensin putken loppupään fotoneita jotka ovat gravitonien saapumissuunnassa.

Toki se on tilavuusvoima mutta kuitenkin vaikuttaa pituuteen. Jos maan läpi menisi vaikka "maan akseli", se pitenisi hiukan jos maan gravitaatio nollautuu. En usko että akseli olisi millilleen yhtä pitkä jos gravitaatio lakkaa. Ligossa mitataan muistaakseni alle protonin kokoisia mittoja. Kun myrsky pauhaa, jo se saa maankuoren elämään yli protonin verran. Tarvitaan säännöllinen havainto jotta se voidaan tulkita g-aalloiksi. Myrsky tai vastaava tekee epäsäännöllisiä havaintoja mutta g-aallot on samoja kaikilla mittausasemilla.

Kyllä se gravitaatio vaikuttaa pituuten silloin kun se on voimakas, mutta kaukainen, hyvin kaukainen, miljoonien/miljardien valovuosien päästä tuskin vaikuttaa sisäisesti sidottuihin rakenteisiin koska ne sidosvoimat on voimakkaita, mutta vapaa fotoni. Kunhan tuumailen.

[pähkäilijä]

Ligon kotisivuilta kopio:

Most sensitive: At its most sensitive state, LIGO will be able to detect a change in distance between its mirrors 1/10,000th the width of a proton! This is equivalent to noticing a change in distance to the nearest star (some 4.2 light years away) of the width of a human hair.

Tämä pieni liike kertoo aallon tehosta. Lähdössä aalto on ollut niin voimakas että aine lytistyy neutronitähdeksi. En ole kuullut että maailmassa olisi niin voimakasta prässiä joka saisi aineen lytistymään. Saattaa sellainen ollakin mutta en vaan ole kuullut.

[pähkäilijä]

Ligon tarkkuus on huikea, hiuksen paksuus per 4,2 valovuotta. Ehkä Eusa saattaisi laskea mitä tekee 0,1mm/4,2vv?

Tällä kertoimella kerrotaan 4km pitkä peilien välimatka. Pitäisi tulla 1/10 000-osa protonin halkaisijasta.

[Eusa]

Ligon tarkkuus on huikea, hiuksen paksuus per 4,2 valovuotta. Ehkä Eusa saattaisi laskea mitä tekee 0,1mm/4,2vv?

Tällä kertoimella kerrotaan 4km pitkä peilien välimatka. Pitäisi tulla 1/10 000-osa protonin halkaisijasta.

Siis se tehollinen etäisyys, jota interferenssillä erotellaan on jotain 300 kertaa tuo 8 km edestakainen matka eli tuhansia kilometreja, jolloin päästään itse mittauksessa epämääräisyysperiaatteen ja muiden mittaushaasteiden yli.

[pähkäilijä]

Ligon tarkkuus on huikea, hiuksen paksuus per 4,2 valovuotta. Ehkä Eusa saattaisi laskea mitä tekee 0,1mm/4,2vv?

Tällä kertoimella kerrotaan 4km pitkä peilien välimatka. Pitäisi tulla 1/10 000-osa protonin halkaisijasta.

Siis se tehollinen etäisyys, jota interferenssillä erotellaan on jotain 300 kertaa tuo 8 km edestakainen matka eli tuhansia kilometreja, jolloin päästään itse mittauksessa epämääräisyysperiaatteen ja muiden mittaushaasteiden yli.

Ajattelin että kun maan kuori muuttaa mittaansa, riittäisi vain peilien välimatka. Vai riippuuko peilit "kellumassa"? Silloin riittäisi vain peilien keskinäinen liike, maankuoren ei tarvitsisi liikkua ollenkaan (vaikka se kyllä liikkuu).

[Eusa]

Ligon tarkkuus on huikea, hiuksen paksuus per 4,2 valovuotta. Ehkä Eusa saattaisi laskea mitä tekee 0,1mm/4,2vv?

Tällä kertoimella kerrotaan 4km pitkä peilien välimatka. Pitäisi tulla 1/10 000-osa protonin halkaisijasta.

Siis se tehollinen etäisyys, jota interferenssillä erotellaan on jotain 300 kertaa tuo 8 km edestakainen matka eli tuhansia kilometreja, jolloin päästään itse mittauksessa epämääräisyysperiaatteen ja muiden mittaushaasteiden yli.

Ajattelin että kun maan kuori muuttaa mittaansa, riittäisi vain peilien välimatka. Vai riippuuko peilit "kellumassa"? Silloin riittäisi vain peilien keskinäinen liike, maankuoren ei tarvitsisi liikkua ollenkaan (vaikka se kyllä liikkuu).

Kun viitsit vaikka Geminiltä kysellä/keskustella jonkin aikaa, tiedät ja tunnet LIGO-tekniikan pian selvästi yksityiskohtaisemmin kuin minä...

Ehdottaisinkin, että hyödyntäisitte nykyisiä generatiivisten työkalujen tiedonhankinta- ja artikkeliominaisuuksia laatimalla kiinnostavasta aiheesta alustusartikkeli ja mitä kysymyksiä ja näköaloja heräisi. Silloin keskustelu olisi mielekkäämpää. Nyt on lähinnä puolinaisia heittoja, joiden ydinihmettelystä ei saa käsitystä.

[pähkäilijä]

Ligon tarkkuus on huikea, hiuksen paksuus per 4,2 valovuotta. Ehkä Eusa saattaisi laskea mitä tekee 0,1mm/4,2vv?

Tällä kertoimella kerrotaan 4km pitkä peilien välimatka. Pitäisi tulla 1/10 000-osa protonin halkaisijasta.

Siis se tehollinen etäisyys, jota interferenssillä erotellaan on jotain 300 kertaa tuo 8 km edestakainen matka eli tuhansia kilometreja, jolloin päästään itse mittauksessa epämääräisyysperiaatteen ja muiden mittaushaasteiden yli.

Ajattelin että kun maan kuori muuttaa mittaansa, riittäisi vain peilien välimatka. Vai riippuuko peilit "kellumassa"? Silloin riittäisi vain peilien keskinäinen liike, maankuoren ei tarvitsisi liikkua ollenkaan (vaikka se kyllä liikkuu).

Kun viitsit vaikka Geminiltä kysellä/keskustella jonkin aikaa, tiedät ja tunnet LIGO-tekniikan pian selvästi yksityiskohtaisemmin kuin minä...

Ehdottaisinkin, että hyödyntäisitte nykyisiä generatiivisten työkalujen tiedonhankinta- ja artikkeliominaisuuksia laatimalla kiinnostavasta aiheesta alustusartikkeli ja mitä kysymyksiä ja näköaloja heräisi. Silloin keskustelu olisi mielekkäämpää. Nyt on lähinnä puolinaisia heittoja, joiden ydinihmettelystä ei saa käsitystä.

Ligo ei ole pääasia vaikka onkin ihmeellinen laite, itse aalto hyvä ymmärtää. Jos aikaa on, yritän saada ymmärrystä Ligosta. Jo laserin aallonpituus on hämmentävä kun niin lyhyitä aaltoja tuskin voidaan käyttää jotka olisi huomattavasti alle protonin läpimitan. Ongelma on se että ne menee peilien läpi heijastumatta, gammasädehän läpäisee mitä vaan. Täytyy tutkia.