Suhteellisuusteoria, jonka Albert Einstein esitteli yli sadan vuoden ajan sitten, on yksi modernin fysiikan kulmakivistä. Se muuttaa käsitystämme ajasta, tilasta ja painovoimasta, ja sen ennusteita on testattu lukuisten kokeiden avulla.
Tiede ei ole mielipidekysymys, mutta olisi kiinnostavaa nähdä, miten palstamme jäsenet suhtautuvat suhteellisuusteoriaan – puoltavatko, epäilevät vai eivät tunne teoriaa riittävästi.
(Vähän huumoria: Einstein sanoi Chaplinille: ”Mitä minä eniten ihailen taiteessasi, on sen universaalius. Et sano sanaakaan, mutta maailma ymmärtää sinua!” Chaplin puolestaan kehui Einsteinia: ”Totta. Mutta sinun kuuluisuutesi on vielä suurempi. Maailma ihailee sinua, vaikka kukaan ei ymmärrä sanaakaan siitä mitä sanot.”)
Tieteellisen menetelmän ja todennetun tiedon perusteella oikea vastaus on:
Pidän sitä virheellisenä. Pidän sitä hyvin kokeellisesti vahvistettuna ja luotettavana teoriana.
Tieteellinen kehitys ei todellakaan ole mielipide.
Pidän sitä virheellisenä. Pidän sitä hyvin kokeellisesti vahvistettuna ja luotettavana teoriana.
Tieteellinen kehitys ei todellakaan ole mielipide.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
On totta, että tieteellinen tieto eroaa tavallisesta mielipiteestä siinä, että se perustuu kokeisiin, havaintoihin ja loogiseen päättelyyn. Kuitenkin tieteenfilosofi Paul Feyerabend muistutti, että tieteelliset käytännöt ja päätökset siitä, mikä kelpaa todisteeksi, ovat aina inhimillisiä. Näin ollen tieto ei ole täysin irrallaan ihmisestä: se sisältää aina tulkintaa ja valintoja, jotka heijastavat kulttuuria, arvoja ja näkemyksiä siitä, mitä pidämme merkittävänä.
Toisin sanoen, vaikka väite olisi kokeellisesti vahvistettu, sen asema “tietona” ei ole täysin irrallinen ihmisistä – jokin tieto palautuu lopulta jonkun arvioon, siis eräänlaiseen mielipiteeseen. Tämä ei tee tieteestä mielipidettä siinä merkityksessä, että se olisi satunnaista tai täysin subjektiivista, mutta se muistuttaa, että tieto ja mielipide eivät ole täysin erillisiä sfäärejä.
Feyerabendin sanoin: tieteessäkin anything goes – metodit, tulkinnat ja valinnat ovat ihmisen tekemiä, ja tieto rakentuu niiden päälle.
--------------------
Tiede etsii totuutta.
Taide on se.
Tiede etsii totuutta.
Taide on se.
Erittäin mielenkiintoisia topikkeja tiedepalstalla !
Miten asian sanoisi mahdollisimman lyhyesti ja yksinkertaisaesti ja samalla tajuttavasti arkielämän keskellä arkikielellä vaikkapa kahvilassa kavereilleen, jos joutuu leikkimään aineellisen maailman aakkosilla ehkä yhtälöihin jo hieman väsyneenä ?
- Taide on samanaikaisesti sekä subjektiivinen ja objektiivinen kokemus objektiivisessa kokemusmaailmassa eli määriteltävissä olevassa tiedemaailmassa / maailmassa.
Subjektiivisen kokemuksen rajat määrittelee tiede jos se on niistä tietoinen sekä subjektiivis -pohjaiset tunteet määrittelee taide ja syntyy erilaisten mielipiteiden kirjo mutta hk. mielipide EI välttämättä kerro jonkin asian olemassa olosta tai myöskään kiistä sitä.
Uskotaan nyt että Einstein on oikeassa mutta maksetaan siitä hinta, kellot on omien koordinaatistojen vankeja, eivät synkronoidu niiden ulkopuolella.
Luonnossa vallitsevaa Suhteellisuutta Suhteellisuusteoria pyrkii tulkitsemaan. Miten se siinä onnistuu, riippuu tulkitsijasta.
