Miksi BB?

[QS]

Kellon käynti riippuu Lagrangen pisteestä minkä gravitaatioiden vaikutuksessa se on.

Kunkin L-pisteen metriikka on omansa, ja lisäksi eri pisteissä olevien kellojen liikeradat eivät ole samat. Kun eri pisteissä olleita kelloja myöhemmin verrataan, niin eri kokonaisajat on mitattu. Joten kyllä, riippu missä Lagrangen pisteessä on ollut ennen vertailua.

Kun säteilyt etenevät samassa tilassa vastakkain, ja ovat samalla taajuudella, häiritseekö kumpinin toisen ohjelmaa? Mitäs olet mieltä?
Eivät ne häiritse.

Pitää paikkaansa.

Aivan sama on tilanne Lagrangen pisteessä - kumpikaan gravitaatio ei vaikuta mitenkään toiseen gravitaatioon. Eli kellon käynti hidastuu kummallekin gravitaatiolle yhtä paljon. Mutta onko hidastuminen sitten kaksinkertainen yhden gravitaation hidastumiseen?

Kysymys ei ole triviaali. Varsinkin usean kappaleen tilanteessa aika-avaruuden metriikka on peräisin epälineaarisesta yhtälöryhmästä, jota ei suoraan voi verrata lineaariseen Maxwellin yhtälöryhmään.

Kun aikoinaan joku kommentoija toisella palstalla sanoi Syksy Räsäsen blogissaan sanoneen, että 380000 vuotta BB:sta universumin gravitaatio hidasti ajan 1/1000 meidän ajastamme. Sitä blogikirjoitusta ei löytynyt myöhemmin mistään. Myöhemmin Räsänen sanoi, että ajan hidastuminen johtui siitä, että universumi laajeni 1000-kertaisella nopeudella silloin.
Kysyin Räsäseltä, oliko hän sanonut, mitä em kommentoija kertoi. Hän ei myöntänyt eikä kieltänyt. Jos hän ei olisi niin sanonut, todennäköisyyden mukaan hän olisi sen kieltänyt. Hän selitti vain sen lehtiartikkelin 1/5 ajan hidastumisen tulkintavirheenä.

En ole kuullut tai nähnyt kenenkään fyysikon argumentoivan, että "universumin gravitaatio" hidastaa ajan kulkua. Jos noin argumentoisi, niin saisi vahvaa kritiikkiä argumentilleen.

Kyllähän minun hypoteesini havaintovirheenä selittää universumin muka kiihtyvän laajenemisen uskottavammin kuin hatusta vedetty pimeä energia, johon ei ollut perusteena edes minkäänlaista arvausta. Miten voidaan riskeerata tieteen auktoriteetti tuollaisen humpuukin markkinoinnilla.

Pimeä energia on joukko hypoteeseja, se ei ole vakiintunut teoria. Alkujuuret ulottuvat hyvin kauas, aikoihin joilloin kosmologinen vakio lisättiin Einsteinin kenttäyhtälöihin, jotta ne saatiin toimimaan universumin rakenteen osalta.

Tuon vakion syvempi olemus on vielä selvittämättä, ja sen ympärille myös pimeän energian hypoteesit liittyvät. Kosmologinen vakio ei poistu yhtälöistä pelkästään kiukuttelemalla ; )

Niin, mutta kosmologinen vakio voi olla seuraus juuri universumin gravitaatiosta.

Einsteinin teoria ei tunne suuretta, joka kuvaisi "universumin gravitaatiota". Sellaista ei ole, eikä sitä nykyteorioilla ole mahdollista muodostaa.

[Kontra]

Jaa kuinkahan siinä tapahtuu - kellon lähestyessä pistettä, jossa Maan ja Kuun gravitaatiot ovat yhtä suuret?

Tuo on Lagrangen piste L1. Newtonilainen potentiaali ei ole nolla, vaikka kappale pisteen läheisyydessä pysyykin. Nettopainovoima(-vektori) tuossa kohti on nolla.

Yleisen suhteellisuusteorian Lagrangen pisteiden määrittelyä en tunne, mutta testikappaleet noissa pisteissä ovat geodeettisella polulla. Geometria ei kuitenkaan ole laakea, joten laakeasta avaruudesta esim L1:een pitkäksi aikaa siirretty kello on mitannut lyhyemmän ajan, kun se palautetaan takaisin vertailukellon viereen. Jos vertailukello ollut Maan pinnalla, niin sitten L1:ssä ollut mitannut pidemmän ajan, kun se palautetaan vertailukellon viereen.

Tämä oli vain päättelyä, kun en suhteellisuusteorian L-pisteistä enempää tiedä.

Sanot: esim L1:een pitkäksi aikaa siirretty kello on mitannut lyhyemmän ajan, kun se palautetaan takaisin vertailukellon viereen. Jos vertailukello ollut Maan pinnalla, niin sitten L1:ssä ollut mitannut pidemmän ajan, kun se palautetaan vertailukellon viereen.

Tuossa kirjoitit niin kummallisesti, ikään kuin toinen lause kumoaisi edellisen lauseen? Mitä tarkoiti?

[Kontra]

Jaa kuinkahan siinä tapahtuu - kellon lähestyessä pistettä, jossa Maan ja Kuun gravitaatiot ovat yhtä suuret?

Tuo on Lagrangen piste L1. Newtonilainen potentiaali ei ole nolla, vaikka kappale pisteen läheisyydessä pysyykin. Nettopainovoima(-vektori) tuossa kohti on nolla.

Yleisen suhteellisuusteorian Lagrangen pisteiden määrittelyä en tunne, mutta testikappaleet noissa pisteissä ovat geodeettisella polulla. Geometria ei kuitenkaan ole laakea, joten laakeasta avaruudesta esim L1:een pitkäksi aikaa siirretty kello on mitannut lyhyemmän ajan, kun se palautetaan takaisin vertailukellon viereen. Jos vertailukello ollut Maan pinnalla, niin sitten L1:ssä ollut mitannut pidemmän ajan, kun se palautetaan vertailukellon viereen.

Tämä oli vain päättelyä, kun en suhteellisuusteorian L-pisteistä enempää tiedä.

Sanot: esim L1:een pitkäksi aikaa siirretty kello on mitannut lyhyemmän ajan, kun se palautetaan takaisin vertailukellon viereen. Jos vertailukello ollut Maan pinnalla, niin sitten L1:ssä ollut mitannut pidemmän ajan, kun se palautetaan vertailukellon viereen.

Tuossa kirjoitit niin kummallisesti, ikään kuin toinen lause kumoaisi edellisen lauseen? Mitä tarkoitit?

 

[Eusa]

Jaa kuinkahan siinä tapahtuu - kellon lähestyessä pistettä, jossa Maan ja Kuun gravitaatiot ovat yhtä suuret?

Tuo on Lagrangen piste L1. Newtonilainen potentiaali ei ole nolla, vaikka kappale pisteen läheisyydessä pysyykin. Nettopainovoima(-vektori) tuossa kohti on nolla.

Yleisen suhteellisuusteorian Lagrangen pisteiden määrittelyä en tunne, mutta testikappaleet noissa pisteissä ovat geodeettisella polulla. Geometria ei kuitenkaan ole laakea, joten laakeasta avaruudesta esim L1:een pitkäksi aikaa siirretty kello on mitannut lyhyemmän ajan, kun se palautetaan takaisin vertailukellon viereen. Jos vertailukello ollut Maan pinnalla, niin sitten L1:ssä ollut mitannut pidemmän ajan, kun se palautetaan vertailukellon viereen.

Tämä oli vain päättelyä, kun en suhteellisuusteorian L-pisteistä enempää tiedä.

Sanot: esim L1:een pitkäksi aikaa siirretty kello on mitannut lyhyemmän ajan, kun se palautetaan takaisin vertailukellon viereen. Jos vertailukello ollut Maan pinnalla, niin sitten L1:ssä ollut mitannut pidemmän ajan, kun se palautetaan vertailukellon viereen.

Tuossa kirjoitit niin kummallisesti, ikään kuin toinen lause kumoaisi edellisen lauseen? Mitä tarkoiti?

Leikkasit pois hänen kirjoittamaansa laakean aika-avaruuden vertailutilanteesta.

Tosin ei laakeus kerro kuin alueellisista ikääntymiseroista. Kahden laakean tapahtumapaikan välillä voi olla ikääntymistä eriyttävää potentiaalia - esim. Tyhjässä ontelovoidissa ja galaksissa sijaitsevat paikalliset laakeat kohdat ovat keskenään potentiaalierossa.

Kyllä Lagrangen pisteet ovat labiilin laakeuden kohtia. Itse asiassa realistisessa kaikkeudessa ei edes esiinny muita kuin labiileja laakeita pisteitä ja linjoja.

Asiaan liittyy toisaalla esittämäni kysymys divergenssin gradienssin invarianssista. Se toteutuu, kun aika-avaruuden riittäviksi määrittäjäksi katsotaan vain valonlaatuiset nollageodeesit ja ajanlaatuiset geodeesit ovat hyperbolisesti suhteellisina emergenssi.

On kuitenkin korrelaatioita valokartioiden ja niiden ulkopuolella sijaitsevien tapahtumien kesken. Siten aika-avaruus voidaan nähdä joukkona vuorovaikutusjatkumoita, joiden tilanne saadaan kuvattua puolisuoralla tulolla kuten SU(2) ⋉ U(1). Laajempi absoluuttinen jatkumo olisi 4-ulotteinen versio SU(2):sta kvaternioista johtaen ehkä Cliffordin algebrana Cl(4,0) tms. Myös suoraa tuloa itsensä kesken SU(2) × SU(2) sopii tutkia...

[Kontra]

Jaa kuinkahan siinä tapahtuu - kellon lähestyessä pistettä, jossa Maan ja Kuun gravitaatiot ovat yhtä suuret?

Tuo on Lagrangen piste L1. Newtonilainen potentiaali ei ole nolla, vaikka kappale pisteen läheisyydessä pysyykin. Nettopainovoima(-vektori) tuossa kohti on nolla.

Yleisen suhteellisuusteorian Lagrangen pisteiden määrittelyä en tunne, mutta testikappaleet noissa pisteissä ovat geodeettisella polulla. Geometria ei kuitenkaan ole laakea, joten laakeasta avaruudesta esim L1:een pitkäksi aikaa siirretty kello on mitannut lyhyemmän ajan, kun se palautetaan takaisin vertailukellon viereen. Jos vertailukello ollut Maan pinnalla, niin sitten L1:ssä ollut mitannut pidemmän ajan, kun se palautetaan vertailukellon viereen.

Tämä oli vain päättelyä, kun en suhteellisuusteorian L-pisteistä enempää tiedä.

Sanot: esim L1:een pitkäksi aikaa siirretty kello on mitannut lyhyemmän ajan, kun se palautetaan takaisin vertailukellon viereen. Jos vertailukello ollut Maan pinnalla, niin sitten L1:ssä ollut mitannut pidemmän ajan, kun se palautetaan vertailukellon viereen.

Tuossa kirjoitit niin kummallisesti, ikään kuin toinen lause kumoaisi edellisen lauseen? Mitä tarkoiti?

Leikkasit pois hänen kirjoittamaansa laakean aika-avaruuden vertailutilanteesta.

Tosin ei laakeus kerro kuin alueellisista ikääntymiseroista. Kahden laakean tapahtumapaikan välillä voi olla ikääntymistä eriyttävää potentiaalia - esim. Tyhjässä ontelovoidissa ja galaksissa sijaitsevat paikalliset laakeat kohdat ovat keskenään potentiaalierossa.

Kyllä Lagrangen pisteet ovat labiilin laakeuden kohtia. Itse asiassa realistisessa kaikkeudessa ei edes esiinny muita kuin labiileja laakeita pisteitä ja linjoja.

Asiaan liittyy toisaalla esittämäni kysymys divergenssin gradienssin invarianssista. Se toteutuu, kun aika-avaruuden riittäviksi määrittäjäksi katsotaan vain valonlaatuiset nollageodeesit ja ajanlaatuiset geodeesit ovat hyperbolisesti suhteellisina emergenssi.

On kuitenkin korrelaatioita valokartioiden ja niiden ulkopuolella sijaitsevien tapahtumien kesken. Siten aika-avaruus voidaan nähdä joukkona vuorovaikutusjatkumoita, joiden tilanne saadaan kuvattua puolisuoralla tulolla kuten SU(2) ⋉ U(1). Laajempi absoluuttinen jatkumo olisi 4-ulotteinen versio SU(2):sta kvaternioista johtaen ehkä Cliffordin algebrana Cl(4,0) tms. Myös suoraa tuloa itsensä kesken SU(2) × SU(2) sopii tutkia...

En minä mitään pois leikannut - siinähän se on QS:n kommentti edellä kokonaisuudessaan.
......
Jos noissa roikotat mukana itseisaikaa ja aikadilataation symmetriaa, niillä ei ole mitään totuusarvoa.  

[Eusa]

Jaa kuinkahan siinä tapahtuu - kellon lähestyessä pistettä, jossa Maan ja Kuun gravitaatiot ovat yhtä suuret?

Tuo on Lagrangen piste L1. Newtonilainen potentiaali ei ole nolla, vaikka kappale pisteen läheisyydessä pysyykin. Nettopainovoima(-vektori) tuossa kohti on nolla.

Yleisen suhteellisuusteorian Lagrangen pisteiden määrittelyä en tunne, mutta testikappaleet noissa pisteissä ovat geodeettisella polulla. Geometria ei kuitenkaan ole laakea, joten laakeasta avaruudesta esim L1:een pitkäksi aikaa siirretty kello on mitannut lyhyemmän ajan, kun se palautetaan takaisin vertailukellon viereen. Jos vertailukello ollut Maan pinnalla, niin sitten L1:ssä ollut mitannut pidemmän ajan, kun se palautetaan vertailukellon viereen.

Tämä oli vain päättelyä, kun en suhteellisuusteorian L-pisteistä enempää tiedä.

Sanot: esim L1:een pitkäksi aikaa siirretty kello on mitannut lyhyemmän ajan, kun se palautetaan takaisin vertailukellon viereen. Jos vertailukello ollut Maan pinnalla, niin sitten L1:ssä ollut mitannut pidemmän ajan, kun se palautetaan vertailukellon viereen.

Tuossa kirjoitit niin kummallisesti, ikään kuin toinen lause kumoaisi edellisen lauseen? Mitä tarkoiti?

Leikkasit pois hänen kirjoittamaansa laakean aika-avaruuden vertailutilanteesta.

Tosin ei laakeus kerro kuin alueellisista ikääntymiseroista. Kahden laakean tapahtumapaikan välillä voi olla ikääntymistä eriyttävää potentiaalia - esim. Tyhjässä ontelovoidissa ja galaksissa sijaitsevat paikalliset laakeat kohdat ovat keskenään potentiaalierossa.

Kyllä Lagrangen pisteet ovat labiilin laakeuden kohtia. Itse asiassa realistisessa kaikkeudessa ei edes esiinny muita kuin labiileja laakeita pisteitä ja linjoja.

Asiaan liittyy toisaalla esittämäni kysymys divergenssin gradienssin invarianssista. Se toteutuu, kun aika-avaruuden riittäviksi määrittäjäksi katsotaan vain valonlaatuiset nollageodeesit ja ajanlaatuiset geodeesit ovat hyperbolisesti suhteellisina emergenssi.

On kuitenkin korrelaatioita valokartioiden ja niiden ulkopuolella sijaitsevien tapahtumien kesken. Siten aika-avaruus voidaan nähdä joukkona vuorovaikutusjatkumoita, joiden tilanne saadaan kuvattua puolisuoralla tulolla kuten SU(2) ⋉ U(1). Laajempi absoluuttinen jatkumo olisi 4-ulotteinen versio SU(2):sta kvaternioista johtaen ehkä Cliffordin algebrana Cl(4,0) tms. Myös suoraa tuloa itsensä kesken SU(2) × SU(2) sopii tutkia...

En minä mitään pois leikannut - siinähän se on QS:n kommentti edellä kokonaisuudessaan.
......
Jos noissa roikotat mukana itseisaikaa ja aikadilataation symmetriaa, niillä ei ole mitään totuusarvoa.

Fysiikassa tarkastellaan tosiasialuotettavuutta, ei totuutta tai totuusarvoja.

[Kontra]

Jaa kuinkahan siinä tapahtuu - kellon lähestyessä pistettä, jossa Maan ja Kuun gravitaatiot ovat yhtä suuret?

Tuo on Lagrangen piste L1. Newtonilainen potentiaali ei ole nolla, vaikka kappale pisteen läheisyydessä pysyykin. Nettopainovoima(-vektori) tuossa kohti on nolla.

Yleisen suhteellisuusteorian Lagrangen pisteiden määrittelyä en tunne, mutta testikappaleet noissa pisteissä ovat geodeettisella polulla. Geometria ei kuitenkaan ole laakea, joten laakeasta avaruudesta esim L1:een pitkäksi aikaa siirretty kello on mitannut lyhyemmän ajan, kun se palautetaan takaisin vertailukellon viereen. Jos vertailukello ollut Maan pinnalla, niin sitten L1:ssä ollut mitannut pidemmän ajan, kun se palautetaan vertailukellon viereen.

Tämä oli vain päättelyä, kun en suhteellisuusteorian L-pisteistä enempää tiedä.

Sanot: esim L1:een pitkäksi aikaa siirretty kello on mitannut lyhyemmän ajan, kun se palautetaan takaisin vertailukellon viereen. Jos vertailukello ollut Maan pinnalla, niin sitten L1:ssä ollut mitannut pidemmän ajan, kun se palautetaan vertailukellon viereen.

Tuossa kirjoitit niin kummallisesti, ikään kuin toinen lause kumoaisi edellisen lauseen? Mitä tarkoiti?

Leikkasit pois hänen kirjoittamaansa laakean aika-avaruuden vertailutilanteesta.

Tosin ei laakeus kerro kuin alueellisista ikääntymiseroista. Kahden laakean tapahtumapaikan välillä voi olla ikääntymistä eriyttävää potentiaalia - esim. Tyhjässä ontelovoidissa ja galaksissa sijaitsevat paikalliset laakeat kohdat ovat keskenään potentiaalierossa.

Kyllä Lagrangen pisteet ovat labiilin laakeuden kohtia. Itse asiassa realistisessa kaikkeudessa ei edes esiinny muita kuin labiileja laakeita pisteitä ja linjoja.

Asiaan liittyy toisaalla esittämäni kysymys divergenssin gradienssin invarianssista. Se toteutuu, kun aika-avaruuden riittäviksi määrittäjäksi katsotaan vain valonlaatuiset nollageodeesit ja ajanlaatuiset geodeesit ovat hyperbolisesti suhteellisina emergenssi.

On kuitenkin korrelaatioita valokartioiden ja niiden ulkopuolella sijaitsevien tapahtumien kesken. Siten aika-avaruus voidaan nähdä joukkona vuorovaikutusjatkumoita, joiden tilanne saadaan kuvattua puolisuoralla tulolla kuten SU(2) ⋉ U(1). Laajempi absoluuttinen jatkumo olisi 4-ulotteinen versio SU(2):sta kvaternioista johtaen ehkä Cliffordin algebrana Cl(4,0) tms. Myös suoraa tuloa itsensä kesken SU(2) × SU(2) sopii tutkia...

En minä mitään pois leikannut - siinähän se on QS:n kommentti edellä kokonaisuudessaan.
......
Jos noissa roikotat mukana itseisaikaa ja aikadilataation symmetriaa, niillä ei ole mitään totuusarvoa.

Fysiikassa tarkastellaan tosiasialuotettavuutta, ei totuutta tai totuusarvoja.

Jos noissa roikotat mukana itseisaikaa ja aikadilataation symmetriaa, niillä ei ole mitään tosiasialuotettavuutta.

[Eusa]

Tuo on Lagrangen piste L1. Newtonilainen potentiaali ei ole nolla, vaikka kappale pisteen läheisyydessä pysyykin. Nettopainovoima(-vektori) tuossa kohti on nolla.

Yleisen suhteellisuusteorian Lagrangen pisteiden määrittelyä en tunne, mutta testikappaleet noissa pisteissä ovat geodeettisella polulla. Geometria ei kuitenkaan ole laakea, joten laakeasta avaruudesta esim L1:een pitkäksi aikaa siirretty kello on mitannut lyhyemmän ajan, kun se palautetaan takaisin vertailukellon viereen. Jos vertailukello ollut Maan pinnalla, niin sitten L1:ssä ollut mitannut pidemmän ajan, kun se palautetaan vertailukellon viereen.

Tämä oli vain päättelyä, kun en suhteellisuusteorian L-pisteistä enempää tiedä.

Sanot: esim L1:een pitkäksi aikaa siirretty kello on mitannut lyhyemmän ajan, kun se palautetaan takaisin vertailukellon viereen. Jos vertailukello ollut Maan pinnalla, niin sitten L1:ssä ollut mitannut pidemmän ajan, kun se palautetaan vertailukellon viereen.

Tuossa kirjoitit niin kummallisesti, ikään kuin toinen lause kumoaisi edellisen lauseen? Mitä tarkoiti?

Leikkasit pois hänen kirjoittamaansa laakean aika-avaruuden vertailutilanteesta.

Tosin ei laakeus kerro kuin alueellisista ikääntymiseroista. Kahden laakean tapahtumapaikan välillä voi olla ikääntymistä eriyttävää potentiaalia - esim. Tyhjässä ontelovoidissa ja galaksissa sijaitsevat paikalliset laakeat kohdat ovat keskenään potentiaalierossa.

Kyllä Lagrangen pisteet ovat labiilin laakeuden kohtia. Itse asiassa realistisessa kaikkeudessa ei edes esiinny muita kuin labiileja laakeita pisteitä ja linjoja.

Asiaan liittyy toisaalla esittämäni kysymys divergenssin gradienssin invarianssista. Se toteutuu, kun aika-avaruuden riittäviksi määrittäjäksi katsotaan vain valonlaatuiset nollageodeesit ja ajanlaatuiset geodeesit ovat hyperbolisesti suhteellisina emergenssi.

On kuitenkin korrelaatioita valokartioiden ja niiden ulkopuolella sijaitsevien tapahtumien kesken. Siten aika-avaruus voidaan nähdä joukkona vuorovaikutusjatkumoita, joiden tilanne saadaan kuvattua puolisuoralla tulolla kuten SU(2) ⋉ U(1). Laajempi absoluuttinen jatkumo olisi 4-ulotteinen versio SU(2):sta kvaternioista johtaen ehkä Cliffordin algebrana Cl(4,0) tms. Myös suoraa tuloa itsensä kesken SU(2) × SU(2) sopii tutkia...

En minä mitään pois leikannut - siinähän se on QS:n kommentti edellä kokonaisuudessaan.
......
Jos noissa roikotat mukana itseisaikaa ja aikadilataation symmetriaa, niillä ei ole mitään totuusarvoa.

Fysiikassa tarkastellaan tosiasialuotettavuutta, ei totuutta tai totuusarvoja.

Jos noissa roikotat mukana itseisaikaa ja aikadilataation symmetriaa, niillä ei ole mitään tosiasialuotettavuutta.

Luuletko osaavasi argumentoida väitettäsi joillain perusteluilla? Voit aloittaa vaikka siitä, että näytät missä kohtaa noiden käsitteiden wiki-artikkeleissa on virheitä. Analysoidaan sitten virheet ja korjataan...

[Kontra]

Sanot: esim L1:een pitkäksi aikaa siirretty kello on mitannut lyhyemmän ajan, kun se palautetaan takaisin vertailukellon viereen. Jos vertailukello ollut Maan pinnalla, niin sitten L1:ssä ollut mitannut pidemmän ajan, kun se palautetaan vertailukellon viereen.

Tuossa kirjoitit niin kummallisesti, ikään kuin toinen lause kumoaisi edellisen lauseen? Mitä tarkoiti?

Leikkasit pois hänen kirjoittamaansa laakean aika-avaruuden vertailutilanteesta.

Tosin ei laakeus kerro kuin alueellisista ikääntymiseroista. Kahden laakean tapahtumapaikan välillä voi olla ikääntymistä eriyttävää potentiaalia - esim. Tyhjässä ontelovoidissa ja galaksissa sijaitsevat paikalliset laakeat kohdat ovat keskenään potentiaalierossa.

Kyllä Lagrangen pisteet ovat labiilin laakeuden kohtia. Itse asiassa realistisessa kaikkeudessa ei edes esiinny muita kuin labiileja laakeita pisteitä ja linjoja.

Asiaan liittyy toisaalla esittämäni kysymys divergenssin gradienssin invarianssista. Se toteutuu, kun aika-avaruuden riittäviksi määrittäjäksi katsotaan vain valonlaatuiset nollageodeesit ja ajanlaatuiset geodeesit ovat hyperbolisesti suhteellisina emergenssi.

On kuitenkin korrelaatioita valokartioiden ja niiden ulkopuolella sijaitsevien tapahtumien kesken. Siten aika-avaruus voidaan nähdä joukkona vuorovaikutusjatkumoita, joiden tilanne saadaan kuvattua puolisuoralla tulolla kuten SU(2) ⋉ U(1). Laajempi absoluuttinen jatkumo olisi 4-ulotteinen versio SU(2):sta kvaternioista johtaen ehkä Cliffordin algebrana Cl(4,0) tms. Myös suoraa tuloa itsensä kesken SU(2) × SU(2) sopii tutkia...

En minä mitään pois leikannut - siinähän se on QS:n kommentti edellä kokonaisuudessaan.
......
Jos noissa roikotat mukana itseisaikaa ja aikadilataation symmetriaa, niillä ei ole mitään totuusarvoa.

Fysiikassa tarkastellaan tosiasialuotettavuutta, ei totuutta tai totuusarvoja.

Jos noissa roikotat mukana itseisaikaa ja aikadilataation symmetriaa, niillä ei ole mitään tosiasialuotettavuutta.

Luuletko osaavasi argumentoida väitettäsi joillain perusteluilla? Voit aloittaa vaikka siitä, että näytät missä kohtaa noiden käsitteiden wiki-artikkeleissa on virheitä. Analysoidaan sitten virheet ja korjataan...

Et ole sitten viitsinyt lukea Kontran pajalta tätä esitystäni Ajan hidastuminen.

https://www.dropbox.com/scl/fi/pnbtx5z1 ... 8ejaj&dl=0

Sehän näissä keskusteluissa on ongelma, kun ylivertaisharhaiset eivät viitsi lukea, mitä muilla kommentoijilla on sanottavaa.

[Eusa]

Leikkasit pois hänen kirjoittamaansa laakean aika-avaruuden vertailutilanteesta.

Tosin ei laakeus kerro kuin alueellisista ikääntymiseroista. Kahden laakean tapahtumapaikan välillä voi olla ikääntymistä eriyttävää potentiaalia - esim. Tyhjässä ontelovoidissa ja galaksissa sijaitsevat paikalliset laakeat kohdat ovat keskenään potentiaalierossa.

Kyllä Lagrangen pisteet ovat labiilin laakeuden kohtia. Itse asiassa realistisessa kaikkeudessa ei edes esiinny muita kuin labiileja laakeita pisteitä ja linjoja.

Asiaan liittyy toisaalla esittämäni kysymys divergenssin gradienssin invarianssista. Se toteutuu, kun aika-avaruuden riittäviksi määrittäjäksi katsotaan vain valonlaatuiset nollageodeesit ja ajanlaatuiset geodeesit ovat hyperbolisesti suhteellisina emergenssi.

On kuitenkin korrelaatioita valokartioiden ja niiden ulkopuolella sijaitsevien tapahtumien kesken. Siten aika-avaruus voidaan nähdä joukkona vuorovaikutusjatkumoita, joiden tilanne saadaan kuvattua puolisuoralla tulolla kuten SU(2) ⋉ U(1). Laajempi absoluuttinen jatkumo olisi 4-ulotteinen versio SU(2):sta kvaternioista johtaen ehkä Cliffordin algebrana Cl(4,0) tms. Myös suoraa tuloa itsensä kesken SU(2) × SU(2) sopii tutkia...

En minä mitään pois leikannut - siinähän se on QS:n kommentti edellä kokonaisuudessaan.
......
Jos noissa roikotat mukana itseisaikaa ja aikadilataation symmetriaa, niillä ei ole mitään totuusarvoa.

Fysiikassa tarkastellaan tosiasialuotettavuutta, ei totuutta tai totuusarvoja.

Jos noissa roikotat mukana itseisaikaa ja aikadilataation symmetriaa, niillä ei ole mitään tosiasialuotettavuutta.

Luuletko osaavasi argumentoida väitettäsi joillain perusteluilla? Voit aloittaa vaikka siitä, että näytät missä kohtaa noiden käsitteiden wiki-artikkeleissa on virheitä. Analysoidaan sitten virheet ja korjataan...

Et ole sitten viitsinyt lukea Kontran pajalta tätä esitystäni Ajan hidastuminen.

https://www.dropbox.com/scl/fi/pnbtx5z1 ... 8ejaj&dl=0

Sehän näissä keskusteluissa on ongelma, kun ylivertaisharhaiset eivät viitsi lukea, mitä muilla kommentoijilla on sanottavaa.

Luin enkä löytänyt tekstistäsi osoituksia virheistä itseisajan ja aikadilataation wiki-artikkeleista. QS löysi pari virhettä itseisajan artikkelista ja ne korjasin. Ilmoita siis sinäkin ne virheet, niin katsotaan mitä voidaan tehdä.