Tiedeaiheisia videoita/podcasteja

[QS]

Feynman sanoi että c-nopeus on aika-avaruuden rakenteesta nouseva vakio, mielenkiintoisia asioita.

Tuo rakenteesta nouseva vakio on mielestäni eräs 'kaunein' ominaisuus erityisessä suhteellisuusteoriassa, joka siis käsittelee aikaa ja avaruutta ilman gravitaatiota. Esimerkiksi wikissä https://en.wikipedia.org/wiki/Derivatio ... postulates on ryhmäteorian aksioomiin perustuva Lorentz-muunnosten johto, ja tämän sivutuotteena löytyy muunnoksiin liittyvä äärellinen vakio. Sama vakio tulee näkyviin Maxwellin sähkömagnetismissa, ja se voidaan tietysti kokeellisesti mitata. Kun teoriaan lisätään gravitaatio, niin osoittautuu, että samainen vakio määrää voimakkuuden, jolla massa-energia kytkeytyy gravitaatioon Einsteinin yhtälön oikealla puolella. Mikään tunnettu lainalaisuus ei kuitenkaan selitä vakion arvoa. Jos se olisi pienempi tai suurempi kuin on, niin esim Maa tuskin kiertäisi Aurinkoa.

[Eusa]

Feynman sanoi että c-nopeus on aika-avaruuden rakenteesta nouseva vakio, mielenkiintoisia asioita.

Tuo rakenteesta nouseva vakio on mielestäni eräs 'kaunein' ominaisuus erityisessä suhteellisuusteoriassa, joka siis käsittelee aikaa ja avaruutta ilman gravitaatiota. Esimerkiksi wikissä https://en.wikipedia.org/wiki/Derivatio ... postulates on ryhmäteorian aksioomiin perustuva Lorentz-muunnosten johto, ja tämän sivutuotteena löytyy muunnoksiin liittyvä äärellinen vakio. Sama vakio tulee näkyviin Maxwellin sähkömagnetismissa, ja se voidaan tietysti kokeellisesti mitata. Kun teoriaan lisätään gravitaatio, niin osoittautuu, että samainen vakio määrää voimakkuuden, jolla massa-energia kytkeytyy gravitaatioon Einsteinin yhtälön oikealla puolella. Mikään tunnettu lainalaisuus ei kuitenkaan selitä vakion arvoa. Jos se olisi pienempi tai suurempi kuin on, niin esim Maa tuskin kiertäisi Aurinkoa.

? Vakion c luonnollinen arvohan on yksi ja on se nyt ainakin tyhjön permittiivisyyteen ja permeabiliteettiin kytköksissä ihan lainalaisesti ja tulee myös kausaliteetin järjestys-lainalaisuudesta.

Tuollaisen välttämättömyyden ihastelu ei paljon häviä siitä Feynmanin ylpeydestä kuinka ihmiskunta on oppinut 4-ulotteista perspektiiviesitystä.

Toki universaalit hiukkasinteriöörit ovat vielä tuntemattomia - ja siellä valonkaltaisten kurvien geometrisista lainalaisuuksista on kyllä vielä selvitettävää...

[QS]

Feynman sanoi että c-nopeus on aika-avaruuden rakenteesta nouseva vakio, mielenkiintoisia asioita.

Tuo rakenteesta nouseva vakio on mielestäni eräs 'kaunein' ominaisuus erityisessä suhteellisuusteoriassa, joka siis käsittelee aikaa ja avaruutta ilman gravitaatiota. Esimerkiksi wikissä https://en.wikipedia.org/wiki/Derivatio ... postulates on ryhmäteorian aksioomiin perustuva Lorentz-muunnosten johto, ja tämän sivutuotteena löytyy muunnoksiin liittyvä äärellinen vakio. Sama vakio tulee näkyviin Maxwellin sähkömagnetismissa, ja se voidaan tietysti kokeellisesti mitata. Kun teoriaan lisätään gravitaatio, niin osoittautuu, että samainen vakio määrää voimakkuuden, jolla massa-energia kytkeytyy gravitaatioon Einsteinin yhtälön oikealla puolella. Mikään tunnettu lainalaisuus ei kuitenkaan selitä vakion arvoa. Jos se olisi pienempi tai suurempi kuin on, niin esim Maa tuskin kiertäisi Aurinkoa.

? Vakion c luonnollinen arvohan on yksi ja on se nyt ainakin tyhjön permittiivisyyteen ja permeabiliteettiin kytköksissä ihan lainalaisesti ja tulee myös kausaliteetin järjestys-lainalaisuudesta.

Luonnollisissa yksiköissä tämän universumin c=1, ja myös \(\varepsilon_0 = \mu_0 = 1\). Jos yhtäkkiä universumi muuttuisi siten, että tuo luonnonvakio muuttuisi, niin luonnonlakeihin kirjoitettaisiin edelleen c = 1, mutta fysikaalisesti mitattava muutos näkyisi hienorakennevakiossa \(\displaystyle \alpha=\frac{e^2}{4\pi\varepsilon_0\hbar c}\), joka sitoo yhteen kaavassa olevat luonnonvakiot (\(\varepsilon_0\) ei tosin ole perustavanlaatuinen luonnonvakio).

Jos jokin perustavanlaatuisista vakioista yhtäkkiä muuttuisi, niin seurauksena aine ympäriltä hajoaisi, kun 3 perusvuorovaikutusta kytkeytyisivät materiaan eri voimakkuudella kuin nyt. Samalla Maa ja Kuu suistuisivat radaltaan, kun gravitaation voimakkuus muuttuisi, johon viittasin tuossa edellä c:n tapauksessa.

[Eusa]

Feynman sanoi että c-nopeus on aika-avaruuden rakenteesta nouseva vakio, mielenkiintoisia asioita.

Tuo rakenteesta nouseva vakio on mielestäni eräs 'kaunein' ominaisuus erityisessä suhteellisuusteoriassa, joka siis käsittelee aikaa ja avaruutta ilman gravitaatiota. Esimerkiksi wikissä https://en.wikipedia.org/wiki/Derivatio ... postulates on ryhmäteorian aksioomiin perustuva Lorentz-muunnosten johto, ja tämän sivutuotteena löytyy muunnoksiin liittyvä äärellinen vakio. Sama vakio tulee näkyviin Maxwellin sähkömagnetismissa, ja se voidaan tietysti kokeellisesti mitata. Kun teoriaan lisätään gravitaatio, niin osoittautuu, että samainen vakio määrää voimakkuuden, jolla massa-energia kytkeytyy gravitaatioon Einsteinin yhtälön oikealla puolella. Mikään tunnettu lainalaisuus ei kuitenkaan selitä vakion arvoa. Jos se olisi pienempi tai suurempi kuin on, niin esim Maa tuskin kiertäisi Aurinkoa.

? Vakion c luonnollinen arvohan on yksi ja on se nyt ainakin tyhjön permittiivisyyteen ja permeabiliteettiin kytköksissä ihan lainalaisesti ja tulee myös kausaliteetin järjestys-lainalaisuudesta.

Luonnollisissa yksiköissä tämän universumin c=1, ja myös \(\varepsilon_0 = \mu_0 = 1\). Jos yhtäkkiä universumi muuttuisi siten, että tuo luonnonvakio muuttuisi, niin luonnonlakeihin kirjoitettaisiin edelleen c = 1, mutta fysikaalisesti mitattava muutos näkyisi hienorakennevakiossa \(\displaystyle \alpha=\frac{e^2}{4\pi\varepsilon_0\hbar c}\), joka sitoo yhteen kaavassa olevat luonnonvakiot (\(\varepsilon_0\) ei tosin ole perustavanlaatuinen luonnonvakio).

Jos jokin perustavanlaatuisista vakioista yhtäkkiä muuttuisi, niin seurauksena aine ympäriltä hajoaisi, kun 3 perusvuorovaikutusta kytkeytyisivät materiaan eri voimakkuudella kuin nyt. Samalla Maa ja Kuu suistuisivat radaltaan, kun gravitaation voimakkuus muuttuisi, johon viittasin tuossa edellä c:n tapauksessa.

Eli vetoat juurikin niihin tuntemattomiin suhdelakeihin hiukkasinteriööreissä - se on ok.

Tosin, ei gravitaatiolla ole luotettavasti määriteltävää fundamentaalia voimakkuutta, koska se ei ole fysikaalinen vuorovaikutus vaan emergenssi.

[QS]

Tosin, ei gravitaatiolla ole luotettavasti määriteltävää fundamentaalia voimakkuutta

Kenttäyhtälössä energia-impulssitensorin edessä on Einsteinin gravitaatiovaikio \(\kappa = 8\pi G/c^4\). Jos olisi niin, että vain c:n arvo muuttuu, niin se vaikuttaa massa-energian ja kaarevuuden välseen suhteeseen. Voidaan myös määritellä \(\alpha_g = Gm^2/\hbar c\), joka vastaa hienorakennevakiota, mutta vertailumassa m siksi, että gravitaatioon ei liity 'alkeisvarausta' (ainakaan klassisessa teoriassa).

[Eusa]

Tosin, ei gravitaatiolla ole luotettavasti määriteltävää fundamentaalia voimakkuutta

Kenttäyhtälössä energia-impulssitensorin edessä on Einsteinin gravitaatiovaikio \(\kappa = 8\pi G/c^4\). Jos olisi niin, että vain c:n arvo muuttuu, niin se vaikuttaa massa-energian ja kaarevuuden välseen suhteeseen. Voidaan myös määritellä \(\alpha_g = Gm^2/\hbar c\), joka vastaa hienorakennevakiota, mutta vertailumassa m siksi, että gravitaatioon ei liity 'alkeisvarausta' (ainakaan klassisessa teoriassa).

Tuo c:n arvo on fundamentaalisti kiinni hiukkasinteriöörisuhteissa - eli siinä kuinka isotrooppiset erillisyysmitat voivat kausaalisti muodostua rakenteissa; leptonit, baryonit,...

Planckin pituudessa esiintyvät myös molemmat; c ja G: \(l_P = \sqrt{\frac{\hbar G}{c^3}}\).

Olen Erik Verlinden kanssa samoilla linjoilla siitä, että gravitaatio on emergentti ja G on holografisen informaatiojärjestyksen johdannainen, mutta miksi tietty mittakaava - siihen tarvitaan löytöjä.

Muuten, holografinen periaate sitoo minkä tahansa aika-avaruus-bulkin kausaalikehityksen "suodatus"vakiolla c bulkin informaatiokuoriksi siten, että kukin kuoripinta rajoittaa sen käärimän sisällön rakenteellisen infon (entropian) sen pinnalle mahtuvien Planckin skaalan vakiokvanttien määrään.

[pähkäilijä]

Noste

Arkimielikuva / yleinen merkitys:
Noste on todellinen voima: vesi/ilma työntää kappaletta ylöspäin, koska paine on alempana suurempi kuin ylempänä.

Kirjoituksen hypoteesissa:
Tässä kirjoituksessa noste ei ole metafora, vaan todellinen voimakenttä, joka korvaa “koordinaattitermisen gravitaatiokentän” selityksenä.

* Hypoteesin mukaan tyhjö (tyhjiön rakenne) kiihtyy fysikaalisesti massakeskittymän lähellä.
* Tämä kiihtyvyys nähdään massakeskittymän pintakiihtyvyyden jatkeena ympäröivään tyhjöön.
* “Painovoima” näyttäytyy tällöin seurauksena siitä, että tyhjiö nosteisesti “pudottaa” kappaleita: vapaa inertiaalikappale ei kiihdy siten fysikaalisesti kuin tyhjö kiihtyy, ja ekvivalenssiperiaatteen hengessä samaan tapaan kuin kiihtyvässä hississä, “paino” syntyy kiihtyvyyden sytyttämänä näennäisvoimana, koordinaatiston korjausterminä.
* Äärimmäisessä kuvassa valonkaltaiset nollageodeesit ovat kaarevia, koska kausaalikanavat itse (tyhjiön rakenteen “valoreitit”) ovat kiihtyvän jatkumon rakenneosia.

Eli: kirjoituksessa “noste” on fyysinen peruskenttä, ei pelkkä kielikuva.

Tarkoittaako noste tyhjiön painetta? Jos materia syrjäyttää tyhjiötä, niin materian suunnalla olisi pienempi paine?

[Eusa]

Noste

Arkimielikuva / yleinen merkitys:
Noste on todellinen voima: vesi/ilma työntää kappaletta ylöspäin, koska paine on alempana suurempi kuin ylempänä.

Kirjoituksen hypoteesissa:
Tässä kirjoituksessa noste ei ole metafora, vaan todellinen voimakenttä, joka korvaa “koordinaattitermisen gravitaatiokentän” selityksenä.

* Hypoteesin mukaan tyhjö (tyhjiön rakenne) kiihtyy fysikaalisesti massakeskittymän lähellä.
* Tämä kiihtyvyys nähdään massakeskittymän pintakiihtyvyyden jatkeena ympäröivään tyhjöön.
* “Painovoima” näyttäytyy tällöin seurauksena siitä, että tyhjiö nosteisesti “pudottaa” kappaleita: vapaa inertiaalikappale ei kiihdy siten fysikaalisesti kuin tyhjö kiihtyy, ja ekvivalenssiperiaatteen hengessä samaan tapaan kuin kiihtyvässä hississä, “paino” syntyy kiihtyvyyden sytyttämänä näennäisvoimana, koordinaatiston korjausterminä.
* Äärimmäisessä kuvassa valonkaltaiset nollageodeesit ovat kaarevia, koska kausaalikanavat itse (tyhjiön rakenteen “valoreitit”) ovat kiihtyvän jatkumon rakenneosia.

Eli: kirjoituksessa “noste” on fyysinen peruskenttä, ei pelkkä kielikuva.

Tarkoittaako noste tyhjiön painetta? Jos materia syrjäyttää tyhjiötä, niin materian suunnalla olisi pienempi paine?

Noste on paine-ero. Archimedeen laki kertoo, että noste on kappaleen syrjäyttämän väliaineen paino. Nopeampi esine "ehtii" muodostaa suuremman kappaleen samassa syrjäyttämään ajassa kuin hitaampi, joten sen 4-noste on suurempi ja siksi se asettuu korkeammalle kiertoradalle. Toinen tapa sanoa sama asia: sen 4-tiheys on pienempi ja se asettuu harvempaan 4-tiheyteen kuin hitaampi kappale.

Fysikaalinen kenttä 4-eetteri.

[Eusa]

- Feynman sekoittaa biologian ja psykologian - biologia on varsin tarkasti kiinni paikallisen fysiikan universaaliudessa ja itseisajan muodostumisessa
- Bussin pieni nopeus on hölmö selitys sille, ettei matkustaja huomaa kellonsa hidastuvan - eihän hän huomaa sellaista omassa kellossaan, vaikka bussi kulkisi 99% c
- Hellyyttävää on hänen intonsa siitä kuinka ihmiskunta on huomannut deskriptiivisen geometrian koskevan etäisyyksien projektioiden lisäksi myös etäisyyksien kehittymisprojektioita (aikavertailu)

Laitettava tämän intoilijan video tähän. Kohta hän toivottavasti huomaa kaksosparadoksissa myös vuorovaikutuksen merkityksen kehyksenvaihdossa, eli kiihtymisvaiheen oleelliseksi...

[pähkäilijä]

Noste

Arkimielikuva / yleinen merkitys:
Noste on todellinen voima: vesi/ilma työntää kappaletta ylöspäin, koska paine on alempana suurempi kuin ylempänä.

Kirjoituksen hypoteesissa:
Tässä kirjoituksessa noste ei ole metafora, vaan todellinen voimakenttä, joka korvaa “koordinaattitermisen gravitaatiokentän” selityksenä.

* Hypoteesin mukaan tyhjö (tyhjiön rakenne) kiihtyy fysikaalisesti massakeskittymän lähellä.
* Tämä kiihtyvyys nähdään massakeskittymän pintakiihtyvyyden jatkeena ympäröivään tyhjöön.
* “Painovoima” näyttäytyy tällöin seurauksena siitä, että tyhjiö nosteisesti “pudottaa” kappaleita: vapaa inertiaalikappale ei kiihdy siten fysikaalisesti kuin tyhjö kiihtyy, ja ekvivalenssiperiaatteen hengessä samaan tapaan kuin kiihtyvässä hississä, “paino” syntyy kiihtyvyyden sytyttämänä näennäisvoimana, koordinaatiston korjausterminä.
* Äärimmäisessä kuvassa valonkaltaiset nollageodeesit ovat kaarevia, koska kausaalikanavat itse (tyhjiön rakenteen “valoreitit”) ovat kiihtyvän jatkumon rakenneosia.

Eli: kirjoituksessa “noste” on fyysinen peruskenttä, ei pelkkä kielikuva.

Tarkoittaako noste tyhjiön painetta? Jos materia syrjäyttää tyhjiötä, niin materian suunnalla olisi pienempi paine?

Noste on paine-ero. Archimedeen laki kertoo, että noste on kappaleen syrjäyttämän väliaineen paino. Nopeampi esine "ehtii" muodostaa suuremman kappaleen samassa syrjäyttämään ajassa kuin hitaampi, joten sen 4-noste on suurempi ja siksi se asettuu korkeammalle kiertoradalle. Toinen tapa sanoa sama asia: sen 4-tiheys on pienempi ja se asettuu harvempaan 4-tiheyteen kuin hitaampi kappale.

Fysikaalinen kenttä 4-eetteri.

Jos vertaa pyramidia ja maaplaneettaa, niiden gravitaatiossa on suuri ero. Pyramidiin virtaa tyhjiöenergiaa pienellä virtauksella, maahan isolla virtauksella.

Ajattelin että tyhjiön julma energia paineellisesti virtaisi ei-tyhjiötä kohti. Avainnippu painaa 100g, kuinka tyhjiön energia osaisi törmätä avaimien hiukkasrakenteeseen ja jatkaa matkaansa kohti maan uumenia ja siellä energiavirta pysähtyisi. Ei vaikuta hyvältä idealta kun muistuttaa ikiliikkujaa. Mutta energiavirran nopeus vastaisi gravitaatiokentän voimakkuutta. Maan ytimessä virta hidastuisi, keskellä pysähtyisi. Jos se on virtuaalienergiaa, maa ei ikinä täyttyisi siitä.