Standardimallin symmetrioita:

A
Abezethibou
Viestit: 14

Standardimallin symmetrioita:

Viesti Kirjoittaja Abezethibou »

\(G_{SM} = SU(3)_C \times SU(2)_L \times U(1)_Y\)
\(Q_L = \begin{pmatrix} u_L \\ d_L \end{pmatrix} \sim (3,2,1/6)\)
\(L_L = \begin{pmatrix} \nu_L \\ e_L \end{pmatrix} \sim (1,2,-1/2)\)

Voidaanko kaikki standardimallin fermionit yhdistää yhteen esitykseen näin:
\(\mathbf{16} = (Q_L, L_L, u_R^c, d_R^c, e_R^c, \nu_R^c)\)

Mä tulin taas morjestaan, älkää ottako liian vakavasti.🤪

EDIT:
Laitetaas vielä vakioiden kehitys niin alkaa GUT soppa poriseen:
\( \alpha = \frac{e^2}{4 \pi \varepsilon_0 \hbar c} \approx \frac{1}{137}\)
\(\frac{1}{\alpha_i(\mu)} = \frac{1}{\alpha_i(\mu_0)} - \frac{b_i}{2\pi} \ln \left( \frac{\mu}{\mu_0} \right)\)

Symmetriat määräävät hiukkasfysiikan perusrakenteen ja voivat antaa vihjeitä luonnonvakioiden alkuperästä? Joo no tässä mun avaus. 🙈

EDIT2:
Miksi juuri nämä symmetriat jotka meillä on, miksi ei joitain toisia symmetrioita? Siis Lie-ryhmien mukaan U(1), SU(2), SU(3)? Multiversumihypoteesi, matemaattinen välttämättömyys, emergenssi tai jotain muuta? 😛
Q
QS
Viestit: 414

Re: Standardimallin symmetrioita:

Viesti Kirjoittaja QS »

Olipas nippu deeppejä kysymyksiä, ja mahdollisimman epätriviaaleja 🥵

Disclaimer: Vastaan ympäripyöreästi, ja mukana varmasti virheitä, joista matemaatikolta raipaniskut. Otan ne vastaan.

Grand Unified Teorioista tunnen pintaraapaisun, mutta muistin hämärästi, että \(\mathbf{16}\) on mahdollinen. Pikaisella etsimisellä löysin, että kyseessä GUT, jonka symmetriaryhmä on \(SO(10)\). Tämän ryhmän redusoitumaton esitys \(\mathbf{16}\) voidaan hajottaa aliryhmiensä esitysten suoraksi summaksi, joka on

\(\mathbf{10}_1 \oplus \overline{\mathbf{5}}_{-3} \oplus \mathbf{1}_5\)

Tuo \(SO(10)\) on siksi kiinnostava, että eräs ryhmän \(SO(10)\) aliryhmä on \(SU(5) \times U(1)\). Ja edelleen eräs ryhmän \(SU(5)\) aliryhmä on, yllätys yllätys, \(SU(3) \times SU(2) \times U(1)\).

Ryhmän \(SU(5)\) redustoitumattomien esitysten joukosta löytyy esitys \(\mathbf{10}\), joka hajoaa suoraksi summaksi

\((\mathbf{3}, \mathbf{2})_{1/6} \oplus (\overline{\mathbf{3}}, \mathbf{1})_{-2/3} \oplus (\mathbf{1}, \mathbf{1})_1\)

missä ensimmäinen on notaatiosi mukainen \(Q_L\). Seuraava on vasenkiraaliset anti-alakvarkit \(D_L^c\). Loput standardimallin esitykset löytyvät, kun tarkastellaan \(\mathbf{10}\):n lisäksi \(SU(5)\)-esityksiä \(\mathbf{1}\), \(\mathbf{5}\), \({\mathbf{\bar 5}}\) ja \(\mathbf{24}\).

Nyt sitten tuo ryhmän \(SO(10)\) esityksen \(\mathbf{16}\) suora summa sisältää edellä mainitun \(\mathbf{10}\), \(\mathbf{5}\) ja \(\mathbf{1}\), mikä on käytännössä koko standardimalli ja sen lisäksi muitakin hitusia.

Ideana se, että isompaa symmetriaryhmää tutkimalla voi löytyä aliryhmänä standardimalli, mutta sen lisäksi uusia redusoitumattomia esityksiä (eli alkeishiukkasia), joita ei standardimallissa ole. Ja \(\mathbf{16}\) on tosiaan kiinnostava esitys.

Miksi sitten luonnossa esiintyy vaikkapa symmetria \(SU(2)\). On olemassa Lien algebra \(\mathfrak{sl}(2,\mathbb{C})\). Tuon Lien algebran kompleksifikaatio on

\(\mathfrak{sl}(2,\mathbb{C})_{\mathbb{C}}=\mathfrak{sl}(2,\mathbb{C}) \oplus \mathfrak{sl}(2,\mathbb{C})\)

joka on kahden reaalisen Lien algebran suora summa. Osoittautuu, että saadulla algebralla voidaan kuvata luonnon spin-1/2 hiukkasia.

Toinen hyvin tunnettu asia on se, että aika-avaruuden symmetriaryhmä on Lorentzin ryhmä, \(SO(3,1)^+\). Erikoista tässä on se, että spin-1/2 alkeishiukkasia kuvaava \(SL(2,\mathbb{C})\) on aika-avaruuden symmetriaryhmän kaksoispeite (ryhmäteorian jargonia, mutta mielenkiintoinen ominaisuus).

Tuo edellinen tarkoittaa lopulta sitä, että spin-1/2 hiukkasia ei voisi olla olemassa, jos aika-avaruuden symmetria olisi jotain muuta kuin \(SO(3,1)^+\). Tai tosin päin aika-avaruus olisi aivan erilainen, jos spin-1/2 hiukkasia ei olisi olemassa.

Tätä kun pengotaan pidemmälle, niin osoittautuu, että ryhmän \(SL(2,\mathbb{C})\) redusoitumattomat esitykset (spin-1/2 hituset) eivät mitenkään voi olla vuorovaikutuksessa muutoin kuin spin-1 hiukkasten kautta, jonka takia ryhmä \(U(1)\). Jos spin-1 hiukkasia ei olisi, niin ei olisi varattuja spin-1/2 hiukkasia. Esimerkiksi spin-2 välittäjähiukkaset eivät vaan toimi.

Näitä syy-seuraussuhteita voi kelata edestakaisin. Voi esimerkiksi ihan perustellusti sanoa, että fotonit ovat olemassa siksi, että ne tarvitaan varattujen spin-hitusten vuorovaikutukseen, mutta toisaalta ne ovat olemassa siksi, että avaruus on 4-ulotteinen Minkowskiavaruus. Tai sitten Minowskiavaruus on neliulotteinen siksi, kun fotoneita on :D

Symmetriat kytkeytyvät toisiinsa niin kierosti, että tietääkseni kukaan ei ole alkuperää pystynyt käsittämään.
Q
QS
Viestit: 414

Re: Standardimallin symmetrioita:

Viesti Kirjoittaja QS »

Joku joskus suositellut kirjaa Just Six Numbers: The Deep Forces That Shape the Universe

Kirjoittaja on kosmologi Martin Rees. Ehkä pitäisi lukea. Käsittelee muun muassa luonnonvakioiden alkuperän mysteeriä.
A
Abezethibou
Viestit: 14

Re: Standardimallin symmetrioita:

Viesti Kirjoittaja Abezethibou »

Mietin tuota sillä ajatuksella että jos perusvoimat ovat eriytyneet yhdestä vielä perustavammasta voimasta, pitää siellä olla jokin suurempi symmetriaryhmä jonka osia tässä nyt tarkastellaan. GUT malleissa on se SU(5) tai SO(10) mutta jos lähdetään tavoittelemaan TOE teoriaa niin sinne pitää saada gravitaatiokin mukaan. Mä palaan paremmalla aikaa tähän jos saisin vaikka muutaman harakanvarpaan väännettyä. Työt haittaa pahasti noobelin metsästystä.🤣
A
Abezethibou
Viestit: 14

Re: Standardimallin symmetrioita:

Viesti Kirjoittaja Abezethibou »

\(G_{\text{Unified}} \xrightarrow{\langle \Phi_0 \rangle} H_1 \xrightarrow{\langle \Phi \rangle} SU(5) \times U(1)_X \xrightarrow{\langle \Sigma \rangle} SU(3)_C \times SU(2)_L \times U(1)_Y\)
\(SO(10) \xrightarrow{\langle \Phi \rangle} SU(5) \times U(1)_X\)
\(\xrightarrow{\langle \Sigma \rangle} SU(3)_C \times SU(2)_L \times U(1)_Y\)
Jotain tuollaista ehkä en tiedä. Tää on kai tutumpi:
\(SU(5) \xrightarrow{\langle \Phi_{24} \rangle} SU(3)_C \times SU(2)_L \times U(1)_Y\)
E
Eusa
Viestit: 239

Re: Standardimallin symmetrioita:

Viesti Kirjoittaja Eusa »

Miksi U(1) = SU(1)? 😉
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Q
QS
Viestit: 414

Re: Standardimallin symmetrioita:

Viesti Kirjoittaja QS »

Eusa kirjoitti: Eilen, 18:38
Miksi U(1) = SU(1)? 😉
Yleistäen ei mielestäni pidä paikkaansa ;)
E
Eusa
Viestit: 239

Re: Standardimallin symmetrioita:

Viesti Kirjoittaja Eusa »

QS kirjoitti: Eilen, 20:11
Eusa kirjoitti: Eilen, 18:38
Miksi U(1) = SU(1)? 😉
Yleistäen ei mielestäni pidä paikkaansa ;)
Ei ole mielipide- vaan argumentaatiokysymys.

Erityinen unitaarinen ryhmä, joka koostuu 1x1 unitaarisista matriiseista, joiden determinantti on 1 antaa SU(1):n. Koska 1x1 matriisi on yksinkertaisesti kompleksiluku, jonka itseisarvo on 1, tämä ryhmä on sama kuin U(1).

Voihan tutkia tarkemmin normalisoidun yksikkömatriisin determinanttia. :)
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Q
QS
Viestit: 414

Re: Standardimallin symmetrioita:

Viesti Kirjoittaja QS »

Eusa kirjoitti: Eilen, 22:37
QS kirjoitti: Eilen, 20:11
Eusa kirjoitti: Eilen, 18:38
Miksi U(1) = SU(1)? 😉
Yleistäen ei mielestäni pidä paikkaansa ;)
Ei ole mielipide- vaan argumentaatiokysymys.

Erityinen unitaarinen ryhmä, joka koostuu 1x1 unitaarisista matriiseista, joiden determinantti on 1 antaa SU(1):n. Koska 1x1 matriisi on yksinkertaisesti kompleksiluku, jonka itseisarvo on 1, tämä ryhmä on sama kuin U(1).

Voihan tutkia tarkemmin normalisoidun yksikkömatriisin determinanttia. :)
Esim reaalisella parametrilla \(a\) muodostetut 1x1-matriisit \(M = e^{\alpha i} \in U(1)\). Kuitenkin determinantti \(\det(M)=e^{\alpha i} \neq 1\), joten \(M \notin SU(1)\).

Matriisien M determinantin itseisarvo on 1, mutta determinantti ei ole 1, mikä on vaatimus ryhmälle SU(1).
E
Eusa
Viestit: 239

Re: Standardimallin symmetrioita:

Viesti Kirjoittaja Eusa »

QS kirjoitti: Tänään, 08:30
Eusa kirjoitti: Eilen, 22:37
QS kirjoitti: Eilen, 20:11
Eusa kirjoitti: Eilen, 18:38
Miksi U(1) = SU(1)? 😉
Yleistäen ei mielestäni pidä paikkaansa ;)
Ei ole mielipide- vaan argumentaatiokysymys.

Erityinen unitaarinen ryhmä, joka koostuu 1x1 unitaarisista matriiseista, joiden determinantti on 1 antaa SU(1):n. Koska 1x1 matriisi on yksinkertaisesti kompleksiluku, jonka itseisarvo on 1, tämä ryhmä on sama kuin U(1).

Voihan tutkia tarkemmin normalisoidun yksikkömatriisin determinanttia. :)
Esim reaalisella parametrilla \(a\) muodostetut 1x1-matriisit \(M = e^{\alpha i} \in U(1)\). Kuitenkin determinantti \(\det(M)=e^{\alpha i} \neq 1\), joten \(M \notin SU(1)\).

Matriisien M determinantin itseisarvo on 1, mutta determinantti ei ole 1, mikä on vaatimus ryhmälle SU(1).
Standardimallissa globaali vaihe on fysikaalisesti merkityksetön ja ketjun aiheen valossa orientaatiolla ei ole väliä.

Haluan kuitenkin istuttaa epäilyn siemenen: jospa orientaatiolla onkin väliä - mutta koska me mittarit olemme osa kvanttimekaanista "jäykkää" rakennetta, standardimallin tarkkuudessa sitä ei vain huomioida...

Viittaan trivialisoituun atomimalliini, jossa elektroni kiertäessään ydintä vaihtaa sähköistä merkkiään miinuksesta vuoroin plussaan ja takaisin symmetriavaiheisesti negaatio-aikasuuntaisten lomittuneiden peilikaikkeuksien kesken tasapainoillen, jolloin atomi saadaan kuvattua semiklassisesti. Koska elektronin kierto tapahtuu vastasuuntaan kuin ytimen, kaikki varaukset ovat yhteisessä vaiheessa kuten globaali vaihekiertorytmi peilikaikkeuksien kesken jatkuvasti SU(2):ssa kiertyy. Orbitaaliradan etäisyys tuottaa kuitenkin signaaliviiveen, joka vaikuttaa vuorovaikutuksen niin, että signaalin resonoidessa varaukset ovat vuoroin samat ja vuoroin vastakkaiset. Tämä on luonnollinen mekanismi sähköheikolle ilmiölle.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Vastaa Viestiin