Eikös historia kuulu kulttuurin alueeseen.
Suomen sotahistoria ei kovin montaa kommetoijaa saanut palstalla tiedepasta.fi .
https://www.dropbox.com/s/0kkrg83d8y8ja ... 5.pdf?dl=0
Vaikka ikäloppu olenkin ja omat sotani sotinut, niin en sentään niin vanha että näissä Suomen sodissa olisin sotinut. Ainoa kosketus niihin on se, että syntymäkotini mailta löytyi asekätkö. Siellä oli pystykorvaa ja muuta vermettä ilmeisesti sissisodan tarpeisiin jos iivana olisi miehittänyt maan.
Abezethibou·daemon unimanus et unialis·abyssorum legatus·cuius nomen terram scindit. In tenebris lucet·in luce obscuratur. Per fractas alas suadet·per manum perditam ligat.
Per sigillum Beelzebub·Abezethibou inferorum·per sanguinem et ignem·responde mihi!
Per sigillum Beelzebub·Abezethibou inferorum·per sanguinem et ignem·responde mihi!
Pikku-Kalle Mummin kanssa pääkaupungissa
Mummi tuli jälkikasvunsa Pikku-Kallen kanssa Helsinkiin pääkaupungin nähtävyyksiä ihmettelemään. Eduskuntatalon kohdalla mummi valisti: ”Tuossa on talo, jossa meidän kaikkien kansalaistemme edustajat tekevät viisaita päätöksiä meidän kaikkien suomalaisten hyväksi.” ”Kuule Mummi, eikö siellä koskaan tehdä tyhmiä päätöksiä?”. Mummilta henki salpautui ”enhän minä voi valehdellakaan” …. Mutta silloin: ” Kas naapuri, milläs asioilla sinä täällä – me Pikku-Kallen kanssa lähdettiin vähän pääkaupungin nähtävyyksiin tutustumaan.” Kun kuulumiset oli vaihdettu Mummia ahdisti, mutta matkaa oli jatkettava.
Tuli Postitalo näköpiiriin. ”Tuosta talosta hoidetaan kaikki Suomen postin jakelut.” ”Jaa se isomahainen Posti-Pekkako hoitaa sen?” ”Pekkapa hyvinkin, mutta ei sinun pidä ihmisten ulkonäköä arvostella”. ”Enhän minä arvostelekaan, mutta kun minun on jo vaikea ymmärtää, miten Joulupukkiaan millään ehtii yhden illan aikana jokaiseen kotiin, millä semmoinen isomahainenkaan ehtisi yhden päivän aikana toimittaa postin joka taloon”. ”Nyt sinä olet käsittänyt asiat ihan väärin. Ei Pekka itse niitä posteja jakele, vaan vain johtaa sitä jakelua.” ”Okei, niinhän pukkikin tietysti tekee, ja Kalle-eno toimii jakelijana, vaikka sinäkin vakuutat, että pukilla vaan sattuu olemaan samanlainen ääni”.
No Mummi ei ehtinyt virkata mitään, kun tultiin Mannerheimin patsaan luo. ”Hei tuossahan on Mannerheim-patsas, minä olen nähnyt siitä kuvia - mutta tiedätkö mummi, kuka setä sen selässä istuu?” ”Voi sinua hupsua, hänhän on marsalkka Mannerheim, joka johti viisaasti Suomen urhoollisia sotilaita pahaa vihollista vastaan, joka halusi meiltä viedä itsenäisyyden”. ”Eikö hän oikeasti koskaan tehnyt mitään tyhmyyksiä?” ”Ei tehnyt”. ”Kuule Mummi, sinä olet koko ajan juksannut minua. Kun isän sotakaverit tulevat meille kylään, ja alkavat ryystää höpinävettä, he alkavat haukkua Ukkoa huonosta sodan johtamisesta. Ukkohan sitä sotaa johti eikä tuo setä.”
Mummi tuli jälkikasvunsa Pikku-Kallen kanssa Helsinkiin pääkaupungin nähtävyyksiä ihmettelemään. Eduskuntatalon kohdalla mummi valisti: ”Tuossa on talo, jossa meidän kaikkien kansalaistemme edustajat tekevät viisaita päätöksiä meidän kaikkien suomalaisten hyväksi.” ”Kuule Mummi, eikö siellä koskaan tehdä tyhmiä päätöksiä?”. Mummilta henki salpautui ”enhän minä voi valehdellakaan” …. Mutta silloin: ” Kas naapuri, milläs asioilla sinä täällä – me Pikku-Kallen kanssa lähdettiin vähän pääkaupungin nähtävyyksiin tutustumaan.” Kun kuulumiset oli vaihdettu Mummia ahdisti, mutta matkaa oli jatkettava.
Tuli Postitalo näköpiiriin. ”Tuosta talosta hoidetaan kaikki Suomen postin jakelut.” ”Jaa se isomahainen Posti-Pekkako hoitaa sen?” ”Pekkapa hyvinkin, mutta ei sinun pidä ihmisten ulkonäköä arvostella”. ”Enhän minä arvostelekaan, mutta kun minun on jo vaikea ymmärtää, miten Joulupukkiaan millään ehtii yhden illan aikana jokaiseen kotiin, millä semmoinen isomahainenkaan ehtisi yhden päivän aikana toimittaa postin joka taloon”. ”Nyt sinä olet käsittänyt asiat ihan väärin. Ei Pekka itse niitä posteja jakele, vaan vain johtaa sitä jakelua.” ”Okei, niinhän pukkikin tietysti tekee, ja Kalle-eno toimii jakelijana, vaikka sinäkin vakuutat, että pukilla vaan sattuu olemaan samanlainen ääni”.
No Mummi ei ehtinyt virkata mitään, kun tultiin Mannerheimin patsaan luo. ”Hei tuossahan on Mannerheim-patsas, minä olen nähnyt siitä kuvia - mutta tiedätkö mummi, kuka setä sen selässä istuu?” ”Voi sinua hupsua, hänhän on marsalkka Mannerheim, joka johti viisaasti Suomen urhoollisia sotilaita pahaa vihollista vastaan, joka halusi meiltä viedä itsenäisyyden”. ”Eikö hän oikeasti koskaan tehnyt mitään tyhmyyksiä?” ”Ei tehnyt”. ”Kuule Mummi, sinä olet koko ajan juksannut minua. Kun isän sotakaverit tulevat meille kylään, ja alkavat ryystää höpinävettä, he alkavat haukkua Ukkoa huonosta sodan johtamisesta. Ukkohan sitä sotaa johti eikä tuo setä.”
Tuolla palstalla ns. tiedepalsta.fi mode antoi taas lomaa, kun trolli kanteli minun kohdelleen häntä epäoikeudenmukaisesti hänen hävyttömästä v-tuilustaan - ei mitään kunnioitusta vanhempaa ja viisampaa kohtaan. Minä en koskaan riitoja aloita, mutta kun olen noita trolleja aikoinaan ojennellut, heillä tuntuu olevan hampaankolossa iänkaiken siitä ja haluavat kostaa.
Minä en voi käsittää, miksi mode antaa trollien solvata muita kommentoijia, ja tekevät sitä itsekin.
Tähän minulle osoitettuun kommenttiin en ehtinyt vastata, kun mode kiirehti mielipuuhaansa.
Vastaan nyt täällä, jos kysyjä sattuisi tänne vierailelulle.
Re: Suomen sodat 1939 --45
Viesti Kirjoittaja asdf » Eilen, 18:46
Kontra kirjoitti: ↑Eilen, 17:52
Tonttu kirjoitti: ↑Eilen, 17:05
Kontra kirjoitti: Eilen, 16:39
Luulen Mannerheimin ja hallituksen kieltäneen hänen kertomasta totuutta, vaikka ihan lapsellista tuntuisi olleen yritys pimittää sitä kansalta.
Tonttu
Tuo Lehmuksen kirja on vuodelta 1967. Mannerheim kuoli 1951. Miten Mannerheim olisi voinut vaikuttaa siihen mitä Lehmus kirjassaan kertoi?
Kontra
Luuletko, että sodan ajan hallitus ja Mannerheim halusivat kansan saavan tietää, että Itä-Karjalaan hyökkättiin Suur-Suomen rakentamiseksi, kun Lehmus kertoi, että hallituksessa sovittiin ja Mannerheimkin vakuutti, että "Itä-Karjalaan hyökkäys olisi vain sotastrateginen välttämättömyys menetetyn Karjalan palauttamiseksi". Ja totta kai upseeristolle annettiin ohjeet sodan jälkeen, mitä sotaretkestä Itä-Karjalaan sai kertoa. No eihän sitä voinut kansalta pimittää, ja tuntuukin lapselliselta Lehmuksen lausuma, että sodan loppuun piti sopimus, että hyökkäys oli vain strateginen välttämättömyys.
Voihan sitä ajatella, että Lehmus olisi pitänyt päiväkirjaa siinä mielessä, että julkaisisi ne kirjana, eikä hoksannut tarkastaa, mitä oli kirjoittanut viedessään kirjansa painoon - mutta ei hän sentään mikään höperö vielä vuonna 1967 ollut.
asdf
Vastasitkohan tuohon Tontun kysymykseen? Minä en ainakaan kommentistasi vastausta löytänyt.
.......
Tähän kysymykseesi en voi valitettavasti vastata, kun ns.tiedepalsta.fi:llä moderointi alkaa olla samalla asteella, kuin tässä esimerkissä. (asdf kuluu modetrioon)
"Silloin kun vielä fyysinen kuritus oli normaalia kasvatusta, isä antoi pojalle remmiä. Poika puolusteli ”Enhän minä nyt mitään koiruuksia ole tehnyt". Isä siihen ”Ajattelit kumminkin”."
Minä en voi käsittää, miksi mode antaa trollien solvata muita kommentoijia, ja tekevät sitä itsekin.
Tähän minulle osoitettuun kommenttiin en ehtinyt vastata, kun mode kiirehti mielipuuhaansa.
Vastaan nyt täällä, jos kysyjä sattuisi tänne vierailelulle.
Re: Suomen sodat 1939 --45
Viesti Kirjoittaja asdf » Eilen, 18:46
Kontra kirjoitti: ↑Eilen, 17:52
Tonttu kirjoitti: ↑Eilen, 17:05
Kontra kirjoitti: Eilen, 16:39
Luulen Mannerheimin ja hallituksen kieltäneen hänen kertomasta totuutta, vaikka ihan lapsellista tuntuisi olleen yritys pimittää sitä kansalta.
Tonttu
Tuo Lehmuksen kirja on vuodelta 1967. Mannerheim kuoli 1951. Miten Mannerheim olisi voinut vaikuttaa siihen mitä Lehmus kirjassaan kertoi?
Kontra
Luuletko, että sodan ajan hallitus ja Mannerheim halusivat kansan saavan tietää, että Itä-Karjalaan hyökkättiin Suur-Suomen rakentamiseksi, kun Lehmus kertoi, että hallituksessa sovittiin ja Mannerheimkin vakuutti, että "Itä-Karjalaan hyökkäys olisi vain sotastrateginen välttämättömyys menetetyn Karjalan palauttamiseksi". Ja totta kai upseeristolle annettiin ohjeet sodan jälkeen, mitä sotaretkestä Itä-Karjalaan sai kertoa. No eihän sitä voinut kansalta pimittää, ja tuntuukin lapselliselta Lehmuksen lausuma, että sodan loppuun piti sopimus, että hyökkäys oli vain strateginen välttämättömyys.
Voihan sitä ajatella, että Lehmus olisi pitänyt päiväkirjaa siinä mielessä, että julkaisisi ne kirjana, eikä hoksannut tarkastaa, mitä oli kirjoittanut viedessään kirjansa painoon - mutta ei hän sentään mikään höperö vielä vuonna 1967 ollut.
asdf
Vastasitkohan tuohon Tontun kysymykseen? Minä en ainakaan kommentistasi vastausta löytänyt.
.......
Tähän kysymykseesi en voi valitettavasti vastata, kun ns.tiedepalsta.fi:llä moderointi alkaa olla samalla asteella, kuin tässä esimerkissä. (asdf kuluu modetrioon)
"Silloin kun vielä fyysinen kuritus oli normaalia kasvatusta, isä antoi pojalle remmiä. Poika puolusteli ”Enhän minä nyt mitään koiruuksia ole tehnyt". Isä siihen ”Ajattelit kumminkin”."
Tein seuraavia muutoksia koosteeseeni Suomen sodat 1939--45. sininen teksti muutos
sivu 10
(punainen teksti on huomion kiinnittämiseksi, mihin seuraavan kappaleen muutos liittyy)
Kirja Lehmus sivu 62. ”Eräs hyvä puoli päiväkäskyllä kuitenkin oli. Se pakotti sekä poliittisen johdon että ylipäällikön jo näin varhaisessa vaiheessa määrittelemään kantansa sodan päämäärä-kysymykseen. Siitä sai alkunsa sodan loppuun saakka kestänyt toteamus, että Suomen armeijan tunkeutuminen Itä-Karjalaan ei ollut muuta kuin puhdas sotilaallinen tapahtumasarja, jonka maan puolustuksen kannalta silloin välttämättömiksi katsottavat sotilaalliset näkökohdat sanelivat. Poliittisia tarkoitusperiä ei maan hallituksella ollut*, ja niistä sanoutui ylipäällikkökin selvin sanoin irti. Tuossa sanottu koski tietenkin yksinomaan Itä-Karjalaa. Talvisodassa Neuvostoliitolle menetettyjen alueiden takaisinvaltaus oli jo toinen asia, ja niiden suhteen ei Mannerheimin ja maan poliittisen johdon välillä missään vaiheessa esiintynyt erimielisyyden oireitakaan”. (ks sivu 40)
* Lehmus kirjoitti tuon kirjan sodan jälkeen, ja tiesi, että valloitetulle alueille oli jääty, vrt sivu 12. Miksei hän kertonut totuutta poliittisista tavoitteista? Saksalaisille päämajoitusmestari kenrltn Aksel Airo oli laatinut keväällä -41 uusille rajoille viisi vaihtoehtoa: suppein Karjalan palautus ja vuoden 1939 rajat – laajin raja kulki Äänisjärven itäpuolella ja Syvärin eteläpuolella, ks sivu 7.
(Prof. historiantutkija Olli Vehviläinen teos Kansakunta sodassa 1, s. 312-318: ”Suur-Suomi säilyi poliittisen johdon päämääränä vuodenvaihteeseen 1942-43 saakka, jolloin Saksan tappio Stalin-gradissa pakotti tilanteen uudelleen arviointiin”).
(tämän kappaleen muutos vielä puuttuu koosteesta, mutta tulee lähiaikoina)
Elokuun alussa -41 Ruotsi kielsi läpikuljetuksen saksalaisdivisioonalle Kreikasta Pohjois-Suomeen. Hitler aikoi ratkaista ongelman hyökkäämällä Ruotsiin, käyttäen Pohjois-Suomessa ja Lapissa olevia saksalaisjoukkoja, ja pyysi Mannerheimin hyväksyntää sille. Mannerheim kielsi jyrkästi voimatoimet Suomen alueelta Ruotsia vastaan ja Ruotsi pelastui. Hitlerillä oli faktoihin perustu-maton pelko maihinnoususta lännestä Norjaan. Syyskuun lopussa Ruotsin perintöprinssi Kustaa Adolf saapui kiitoskäynnille Mikkeliin Mannerheimin luokse ja jatkoi vielä Itä-Karjalaan. Hitler piti suunnitelmaa kuitenkin vielä pöydällä Stalingradin katastrofin jälkeenkin. (Kirja Lehmus s 36 - 54).
sivu 11
Paljon uhreja vaatinut hyökkäys Itä-Karjalaan ulotettiin Mannerheimin määrittämille rajoille Syvärille ja Karhumäkeen, johon hän sai hallituksen tuen vakuuteltuaan sitä sotastrategisesti välttämättömänä: ”lyhyempi raja helpompi puolustaa”. Hallitus tuskin ymmärsi kuinka kalliiksi hyökkäys Syvärille tulisi. Vuoden 1941 lopulla menetykset sodassa oli kaatuneina ja kadonneina 26’000 ja 57’000 iäkseen vammautuneina ja haavoittuneina. Sotilaita menetettiin vihollisen vastarinnan lisäksi puutteellisen johtamisen ja päämajan sisäisten, sekä päämajan ja komentajien välisten ja armeija-kuntien sisäisten vaikeiden henkilösuhteiden vuoksi, (ks sivulta 30 alkaen), ja kun väsyneet sotilaat pakotettiin hyökkäämään ilman kunnon lepotaukoja.
Syvärille hyökkäys saksalaisten vaatimuksena Leningradin saarron sulkemiseksi oli hallituksessa ennen hyökkäystä sovitun politiikan vastainen (ks sivu 10), vaikka saksalaisilta ei Leningradin tuhoaminen asukkaineen onnistunutkaan. (Täyttikö sotarikoksen kriteerit? Karjalan palauttamiseksi Syvärille hyökkäystä ei olisi tarvittu, ja kostautuikin rauhanneuvotteluissa. xx)
sivu 36
osaston) vrt Erfurtin päiväkirjat. Mannerheimin kanta todennäköisesti esti saksalaisten hyökkäyksen
Ruotsiin elokuun alussa -41, kieltäessään Suomen alueen käytön hyökkäykseen (ks sivu 10. 10) Oliko hän vastuussa häpeällisestä 70 venäjänjuutalaisen sotavangin luovutuksesta saksalaisille?
sivu 10
(punainen teksti on huomion kiinnittämiseksi, mihin seuraavan kappaleen muutos liittyy)
Kirja Lehmus sivu 62. ”Eräs hyvä puoli päiväkäskyllä kuitenkin oli. Se pakotti sekä poliittisen johdon että ylipäällikön jo näin varhaisessa vaiheessa määrittelemään kantansa sodan päämäärä-kysymykseen. Siitä sai alkunsa sodan loppuun saakka kestänyt toteamus, että Suomen armeijan tunkeutuminen Itä-Karjalaan ei ollut muuta kuin puhdas sotilaallinen tapahtumasarja, jonka maan puolustuksen kannalta silloin välttämättömiksi katsottavat sotilaalliset näkökohdat sanelivat. Poliittisia tarkoitusperiä ei maan hallituksella ollut*, ja niistä sanoutui ylipäällikkökin selvin sanoin irti. Tuossa sanottu koski tietenkin yksinomaan Itä-Karjalaa. Talvisodassa Neuvostoliitolle menetettyjen alueiden takaisinvaltaus oli jo toinen asia, ja niiden suhteen ei Mannerheimin ja maan poliittisen johdon välillä missään vaiheessa esiintynyt erimielisyyden oireitakaan”. (ks sivu 40)
* Lehmus kirjoitti tuon kirjan sodan jälkeen, ja tiesi, että valloitetulle alueille oli jääty, vrt sivu 12. Miksei hän kertonut totuutta poliittisista tavoitteista? Saksalaisille päämajoitusmestari kenrltn Aksel Airo oli laatinut keväällä -41 uusille rajoille viisi vaihtoehtoa: suppein Karjalan palautus ja vuoden 1939 rajat – laajin raja kulki Äänisjärven itäpuolella ja Syvärin eteläpuolella, ks sivu 7.
(Prof. historiantutkija Olli Vehviläinen teos Kansakunta sodassa 1, s. 312-318: ”Suur-Suomi säilyi poliittisen johdon päämääränä vuodenvaihteeseen 1942-43 saakka, jolloin Saksan tappio Stalin-gradissa pakotti tilanteen uudelleen arviointiin”).
(tämän kappaleen muutos vielä puuttuu koosteesta, mutta tulee lähiaikoina)
Elokuun alussa -41 Ruotsi kielsi läpikuljetuksen saksalaisdivisioonalle Kreikasta Pohjois-Suomeen. Hitler aikoi ratkaista ongelman hyökkäämällä Ruotsiin, käyttäen Pohjois-Suomessa ja Lapissa olevia saksalaisjoukkoja, ja pyysi Mannerheimin hyväksyntää sille. Mannerheim kielsi jyrkästi voimatoimet Suomen alueelta Ruotsia vastaan ja Ruotsi pelastui. Hitlerillä oli faktoihin perustu-maton pelko maihinnoususta lännestä Norjaan. Syyskuun lopussa Ruotsin perintöprinssi Kustaa Adolf saapui kiitoskäynnille Mikkeliin Mannerheimin luokse ja jatkoi vielä Itä-Karjalaan. Hitler piti suunnitelmaa kuitenkin vielä pöydällä Stalingradin katastrofin jälkeenkin. (Kirja Lehmus s 36 - 54).
sivu 11
Paljon uhreja vaatinut hyökkäys Itä-Karjalaan ulotettiin Mannerheimin määrittämille rajoille Syvärille ja Karhumäkeen, johon hän sai hallituksen tuen vakuuteltuaan sitä sotastrategisesti välttämättömänä: ”lyhyempi raja helpompi puolustaa”. Hallitus tuskin ymmärsi kuinka kalliiksi hyökkäys Syvärille tulisi. Vuoden 1941 lopulla menetykset sodassa oli kaatuneina ja kadonneina 26’000 ja 57’000 iäkseen vammautuneina ja haavoittuneina. Sotilaita menetettiin vihollisen vastarinnan lisäksi puutteellisen johtamisen ja päämajan sisäisten, sekä päämajan ja komentajien välisten ja armeija-kuntien sisäisten vaikeiden henkilösuhteiden vuoksi, (ks sivulta 30 alkaen), ja kun väsyneet sotilaat pakotettiin hyökkäämään ilman kunnon lepotaukoja.
Syvärille hyökkäys saksalaisten vaatimuksena Leningradin saarron sulkemiseksi oli hallituksessa ennen hyökkäystä sovitun politiikan vastainen (ks sivu 10), vaikka saksalaisilta ei Leningradin tuhoaminen asukkaineen onnistunutkaan. (Täyttikö sotarikoksen kriteerit? Karjalan palauttamiseksi Syvärille hyökkäystä ei olisi tarvittu, ja kostautuikin rauhanneuvotteluissa. xx)
sivu 36
osaston) vrt Erfurtin päiväkirjat. Mannerheimin kanta todennäköisesti esti saksalaisten hyökkäyksen
Ruotsiin elokuun alussa -41, kieltäessään Suomen alueen käytön hyökkäykseen (ks sivu 10. 10) Oliko hän vastuussa häpeällisestä 70 venäjänjuutalaisen sotavangin luovutuksesta saksalaisille?
uusiksi
Tuolla ns tiedepalstalla on kummallinen mentaliteetti. Kyllä sotahistorian kirjoituksiani varmaan luetaan, päätellen ko lukulistasta, mutta ne jotka kommentoivat, valtaosa heidän kommenteistaan ei osoita kiinnostusta kirjoitukseni sisältöön, vaan virheiden kaiveluun päästäkseen v-tuilemaan.
Kun olen joutunut radikaalisti tiivistämään oleelliset asiat, kaikkia en saa niihin mahtumaan, ja jää joitakin epäoleellisia asioita puutteellisiksi, ja niihin nuo trollit iskevät. Kun en voi muistaa kaikkia asioita, eikä ole lähdetiedostoa käsillä, on vaikea korjata kuvauksia "vedenpitäviksi".
Toinen asia, johon trollit takertuvat, on lähdetiedostot. En ole yleisiä kaikkien käytettävissä olevia historiadokumentteja tallennellut, kun ne ovat löydettävässä, jos asioista on kiinnostunut.
No saanpahan viettää kesäni rauhassa trolleilta.
Tuolla ns tiedepalstalla on kummallinen mentaliteetti. Kyllä sotahistorian kirjoituksiani varmaan luetaan, päätellen ko lukulistasta, mutta ne jotka kommentoivat, valtaosa heidän kommenteistaan ei osoita kiinnostusta kirjoitukseni sisältöön, vaan virheiden kaiveluun päästäkseen v-tuilemaan.
Kun olen joutunut radikaalisti tiivistämään oleelliset asiat, kaikkia en saa niihin mahtumaan, ja jää joitakin epäoleellisia asioita puutteellisiksi, ja niihin nuo trollit iskevät. Kun en voi muistaa kaikkia asioita, eikä ole lähdetiedostoa käsillä, on vaikea korjata kuvauksia "vedenpitäviksi".
Toinen asia, johon trollit takertuvat, on lähdetiedostot. En ole yleisiä kaikkien käytettävissä olevia historiadokumentteja tallennellut, kun ne ovat löydettävässä, jos asioista on kiinnostunut.
No saanpahan viettää kesäni rauhassa trolleilta.
Kontra kirjoitti: ↑18.4.2025, 11:55 Mitenkähän olisi, jos tuollaista tiedepalsta.fi tasoista keskustelua käytäisi julkisessa mediassa, ja tehtäisi rikosilmoitukset vastavasta loukkaavasta käyttäytymisestä kansalaisia kohtaan, kuten trollit ja trollimodetrio käyttäytyvät, mahtaisivatko saada sakkoja tai ehdollisia tuomioita, jos rikosilmoituksia tehtäisiin? Jos tuo palsta voitaisi rinnastaa julkiseksi ja tuomioita seuraisi, eiköhän moderointikin alkaisi uudistua asialliseksi.
Miksi yrität väkisin tunkea sen alle kymmenen hengen toisiaan selkään taputtelevien keskinäisen kehumisen kerhon jäseneksi? Minäkin sain sinne elinikäisen bannin, mutta en jäänyt asiaa itkemään. Aika turhaa kai täällä itkeä asiasta? Sotket vain suotta omaa erittäin mielenkiintoista ketjuasi Suomen sodista.
Abezethibou·daemon unimanus et unialis·abyssorum legatus·cuius nomen terram scindit. In tenebris lucet·in luce obscuratur. Per fractas alas suadet·per manum perditam ligat.
Per sigillum Beelzebub·Abezethibou inferorum·per sanguinem et ignem·responde mihi!
Per sigillum Beelzebub·Abezethibou inferorum·per sanguinem et ignem·responde mihi!
Seuraavassa kommentissa on nyt kopiot niistä päämajan tiedotuspäällikön Kalle Lehmuksen kirjan: Tuntematon Mannerheim, sivuista 36-44 (luku Jatkosota: Ruotsin miehitysuhka sivut 36 – 54), josta v-tuilivat krooniset valehtelijat ja megatrollit Susa ja Moon (kuin sopuisa pari ainakin), ja jotka sohvaperunaa Justista kiinnostivat, mutta joka ei saanut persettään irti sohvalta kirjastossa käydäkseen, vaan vaati minua juoksupojakseen ne tarkastamaan.
(Sivistyneet ihmiset pyytävät hävytöntä käytöstään anteeksi, mutta tuolta sivistymättömiltä, ymmärrykseltäänkin rajoittuneelta Susa-megatrolleilta sitä on turha odottaa.)
Jospa joku, jota ei ole bannattu, siirtäisi nämä kommentit palstalle tiedepalsta.fi samaan ”Suomen sodat” keskusteluun.
(Sivistyneet ihmiset pyytävät hävytöntä käytöstään anteeksi, mutta tuolta sivistymättömiltä, ymmärrykseltäänkin rajoittuneelta Susa-megatrolleilta sitä on turha odottaa.)
Jospa joku, jota ei ole bannattu, siirtäisi nämä kommentit palstalle tiedepalsta.fi samaan ”Suomen sodat” keskusteluun.
Lisäsin Ruotsin miehitysuhankin osoitteen tiedostoon. Nyt on 47 tiheää sivua. Jos noudattaisin normaalia riviväliä ja muita tavanomaisia kirjotusohjeita, sivumäärä kavaisi reilusti, ja jos kirjaksi nidottaisiin, sivuja syntyisi varmaan pitkälle toistasataa.
https://www.dropbox.com/s/0kkrg83d8y8ja ... 5.pdf?dl=0
https://www.dropbox.com/s/0kkrg83d8y8ja ... 5.pdf?dl=0