tarkennus edelliseen kommenttiini
Unohdin mainita - Turja oli myös professori.
Mikkelin Päämajan tapahtumia kuvaava näytelmä oli nimeltään "Päämajassa", ja sitä esitettiin jo vuonna 1965 alkaen.
Muutos 16.0126
Saksalaiset olivat miehittäneet kesällä -40 kanadalais-brittiläisen Mond-yhtiön hallinnassa olevan Petsamon kaivosalueen. Talvella -41 NL luopui vaateistaan Petsamon nikkeliin välttääkseen provo-soimasta Saksaa. Huhtikuussa NL alkoi liehitellä Suomea estääkseen sen ajautumasta Saksan vaiku-tusvaltaan ja sallimasta alueensa käytön hyökkäykseen. Se lisäsi viljanmyyntiä ja ilmoitti hyväksy- vänsä Suomen–Ruotsin sotilasliiton. Saksa ei sitä hyväksynyt. (Läksiäislahjana Moskovan lähettiläs Paasikivelle Stalin toimitti Suomelle 20 000 tonnia viljaa.) Samaan aikaan NL:n sotilasjohto aloitti valmistelut ennaltaehkäisevään hyökkäykseen Saksaa ja sen liittolaisiksi luettuja Suomea, Unkaria ja Romaniaa vastaan, mutta välttääkseen provosoimasta Saksaa ei toukokuussa antanut lupaa jatkaa hyökkäysvalmisteluja. Romanian öljykentät olisi ollut hyökkäystavoitteena, josta Saksa sai öljynsä. (Vvministeri Mauno Pekkala oli paljastanut NL:n tiedustelupäällikölle Jelisei Sinitsylle Helsingissä Saksan ja Suomen hyökkäävän kesäkuussa, mutta Stalin ei sitä uskonut. HS Teema nro 4 2025.)
Saksalaiset olivat miehittäneet kesällä -40 kanadalais-brittiläisen Mond-yhtiön hallinnassa olevan Petsamon kaivosalueen. Talvella -41 NL luopui vaateistaan Petsamon nikkeliin välttääkseen provo-soimasta Saksaa. Huhtikuussa NL alkoi liehitellä Suomea estääkseen sen ajautumasta Saksan vaiku-tusvaltaan ja sallimasta alueensa käytön hyökkäykseen. Se lisäsi viljanmyyntiä ja ilmoitti hyväksy- vänsä Suomen–Ruotsin sotilasliiton. Saksa ei sitä hyväksynyt. (Läksiäislahjana Moskovan lähettiläs Paasikivelle Stalin toimitti Suomelle 20 000 tonnia viljaa.) Samaan aikaan NL:n sotilasjohto aloitti valmistelut ennaltaehkäisevään hyökkäykseen Saksaa ja sen liittolaisiksi luettuja Suomea, Unkaria ja Romaniaa vastaan, mutta välttääkseen provosoimasta Saksaa ei toukokuussa antanut lupaa jatkaa hyökkäysvalmisteluja. Romanian öljykentät olisi ollut hyökkäystavoitteena, josta Saksa sai öljynsä. (Vvministeri Mauno Pekkala oli paljastanut NL:n tiedustelupäällikölle Jelisei Sinitsylle Helsingissä Saksan ja Suomen hyökkäävän kesäkuussa, mutta Stalin ei sitä uskonut. HS Teema nro 4 2025.)
Liitteet:
Tein seuraavia täydennyksiä esitykseenn Suomen sodat 1939 - 45
sivu 1
Jo Tarton rauhan neuvotteluissa 1920 oli ollut esillä ehdotus antaa itäkarjalaisten äänestää, kumpaan valtakuntaan he olisivat halunneet kuulua. Rauhanneuvotteluissa valtioneuvos Juho Kusti Paasikivi Suomen neuvottelukunnan puheenjohtajana oli todennut, että rajalinja tulisi tuottamaan konflikteja NL:n kanssa ja ehdotti "turvallisempaa" rajanvetoa, mutta hänen ehdotustaan ei hyväksytty. (Suur-Suomen utopiaan eläytyneet heimoaktivistit puhuivat kauan ”Tarton häpeärauhasta".)
sivu 6
Heinäkuussa -40 Hitler käynnisti maihinnoususuunnitelman Englantiin – operaatio Seelöwen ja pari viikkoa myöhemmin hyökkäyssuunnitelman NL:oon – operaatio Barbarossan. (Kenraaleita hirvitti kahden rintaman sotaan joutuminen.) Elokuussa Hitler ”heräsi” mahdollisuuteen Suomen
sivu 19
[Luonto armahti sodanjohtoa varautumattomuudesta hyökkäykseen, jonka aloituspäivälle 9.6 suunniteltu 600 pommikoneen hyökkäys Viipuriin peruttiin huonon sään vuoksi. Ratapihan ja pitkälti radan tuhoaminen olisi ollut kohtalokas isku joukkojen kuljetukselle Itä-Karjalasta Kannakselle. Muutaman päivän päästä tehty 71 koneen isku ei enää tuottanut merkittävää tuhoa.]
sivu 29
tyneiden rankaisemista. Olisiko Mannerheim vankileirien epäinhimilliseen toimintaan voinutkaan juuri vaikuttaa? Keväällä 1918 Kyösti Kallio piti Nivalan kirkossa ns ”sovinnon puheen”, jota pidetään yhtenä parhaimmista puheista Suomen historiassa, jossa kuulutti sopua koston sijaan. Se herätti ihmetystä. Sodan päätyttyä Mannerheim matkusti pois maasta. Hänen panoksensa epäluulojen lieventämiseksi Suomen saksalaissympatioista ympärysvaltojen taholta oli ratkaiseva.
sivu 31
(TV:ssä Ilmari Turjan näytelmässä Päämaja (v 1966), Mannerheim tultuaan ratsastamasta sanoo yleisesikuntapäälliköllle: ”Viekääpä kenraali nämä sokeripalat Käthylle, kun unohdin antaa”. Turja oli Päämajassa tiedotustehtävässä. Tuolla kohtauksella kai halusi kärjistää ylipäällikön asennetta alaisiinsa. Keskustelussa kohtauksesta Oesch ei sitä hyväksynyt, mutta Airo hyväksyi.)
sivu 1
Jo Tarton rauhan neuvotteluissa 1920 oli ollut esillä ehdotus antaa itäkarjalaisten äänestää, kumpaan valtakuntaan he olisivat halunneet kuulua. Rauhanneuvotteluissa valtioneuvos Juho Kusti Paasikivi Suomen neuvottelukunnan puheenjohtajana oli todennut, että rajalinja tulisi tuottamaan konflikteja NL:n kanssa ja ehdotti "turvallisempaa" rajanvetoa, mutta hänen ehdotustaan ei hyväksytty. (Suur-Suomen utopiaan eläytyneet heimoaktivistit puhuivat kauan ”Tarton häpeärauhasta".)
sivu 6
Heinäkuussa -40 Hitler käynnisti maihinnoususuunnitelman Englantiin – operaatio Seelöwen ja pari viikkoa myöhemmin hyökkäyssuunnitelman NL:oon – operaatio Barbarossan. (Kenraaleita hirvitti kahden rintaman sotaan joutuminen.) Elokuussa Hitler ”heräsi” mahdollisuuteen Suomen
sivu 19
[Luonto armahti sodanjohtoa varautumattomuudesta hyökkäykseen, jonka aloituspäivälle 9.6 suunniteltu 600 pommikoneen hyökkäys Viipuriin peruttiin huonon sään vuoksi. Ratapihan ja pitkälti radan tuhoaminen olisi ollut kohtalokas isku joukkojen kuljetukselle Itä-Karjalasta Kannakselle. Muutaman päivän päästä tehty 71 koneen isku ei enää tuottanut merkittävää tuhoa.]
sivu 29
tyneiden rankaisemista. Olisiko Mannerheim vankileirien epäinhimilliseen toimintaan voinutkaan juuri vaikuttaa? Keväällä 1918 Kyösti Kallio piti Nivalan kirkossa ns ”sovinnon puheen”, jota pidetään yhtenä parhaimmista puheista Suomen historiassa, jossa kuulutti sopua koston sijaan. Se herätti ihmetystä. Sodan päätyttyä Mannerheim matkusti pois maasta. Hänen panoksensa epäluulojen lieventämiseksi Suomen saksalaissympatioista ympärysvaltojen taholta oli ratkaiseva.
sivu 31
(TV:ssä Ilmari Turjan näytelmässä Päämaja (v 1966), Mannerheim tultuaan ratsastamasta sanoo yleisesikuntapäälliköllle: ”Viekääpä kenraali nämä sokeripalat Käthylle, kun unohdin antaa”. Turja oli Päämajassa tiedotustehtävässä. Tuolla kohtauksella kai halusi kärjistää ylipäällikön asennetta alaisiinsa. Keskustelussa kohtauksesta Oesch ei sitä hyväksynyt, mutta Airo hyväksyi.)
Liitteet:
Vielä korjausmuutos esitykseen Suomen sodat 1939 - 1945
muutos 010326
sivu 7
Kanadalais-brittiläinen Mond-yhtiö oli 1940 luovuttanut oikeudet Petsamon nikkeliin suomalaisille ja saksalaisille. Talvella -41 NL luopui vaateistaan Petsamon nikkeliin välttääkseen provosoimasta Saksaa. Huhtikuussa NL alkoi liehitellä Suomea estääkseen sen ajautumasta Saksan vaikutusvaltaan ja sallimasta alueensa käytön hyökkäykseen. Se lisäsi viljanmyyntiä ja ilmoitti hyväksyvänsä …..
muutos 010326
sivu 7
Kanadalais-brittiläinen Mond-yhtiö oli 1940 luovuttanut oikeudet Petsamon nikkeliin suomalaisille ja saksalaisille. Talvella -41 NL luopui vaateistaan Petsamon nikkeliin välttääkseen provosoimasta Saksaa. Huhtikuussa NL alkoi liehitellä Suomea estääkseen sen ajautumasta Saksan vaikutusvaltaan ja sallimasta alueensa käytön hyökkäykseen. Se lisäsi viljanmyyntiä ja ilmoitti hyväksyvänsä …..
Liitteet:
Muutokset tiedostoon Suomen sodat 1939 - 1945 sinisellä
sivu 7
Tammikuussa -41 Saksa paljasti suomalaisille hyökkäyssuunnitelmansa Neuvostoliittoon; operaatio Barbarossan. Tavoitteena oli luoda edellytykset idän yleissuunnitelman toteuttamiselle, työntää NL:n puna-armeija ns. A–A-linjalle eli Arkangelista etelään Astrahaniin, Volgan Kaspianmeren suistoon. Se innosti Suomen johdon korjaamaan Talvisodan seurauksen vääryydet varustautumalla hyökkäyssotaan saksalaisten tuella, ja neuvottelut sotilaallisesta yhteistyöstä aloitettiin, jota sosiaalidemokraatit kuitenkin vastustivat. Uskottiin Saksan pikaiseen voittoon. Ennen Saksan hyökkäystä yhteisestä sotastrategiasta oli käyty Berliinissä neuvotteluja (eduskunnan tietämättä), mutta hyökkäykseen piti liittyä vasta NL:n hyökättyä ensin. Ks Yle Areena Podcast: Sodan alla jakso 4, Suomi tukeutuu Saksaan ja menee uuteen sotaan. https://areena.yle.fi/1-50295430
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ja ... %80%931941
sivu 8
Suojajoukkojen reserviläiset pantiin liikekannalle 9.6. -41, ja koko kenttäarmeija mobilisoitiin 17.6. Pohjoisessa III armeijakunta sai 15.6 käskyn toimia Saksan Norjan armeijan komennossa.
Suomenlahden miinoittaminen aloitettiin 17.6 Suomen ja Saksan laivastojen yhteisoperaatiolla ja aamuyöllä 22.6 suomalaiset sukellusveneet osallistuivat siihen Neuvosto-Viron vesialueelle asti. Venäläisille se paljastui Suomen alueelta tehdyksi - vastareaktiona pari hajanaista pommitusta.
Saksalainen siviilipukuinen pioneerikomppania oli päästetty Norjasta rajan yli 20.6. valmistelemaan kahden vuoristodivisioonan siirtoa Petsamoon. Saksalaiset yhteistyössä Suomen Valtiollisen poliisin kanssa valtasivat 21–22 välisenä yönä NL:n Petsamon konsulaatin ja suomalaiset pidättivät konsulaatin koko henkilökunnan perheineen. Juhannuksena ltn Jorma Hämäläisen siviiliasuinen 16 miehen suomalaispartio lähti tiedustelemaan Stalinin kanavalle.
…….
Saksalaiset aloittivat sotatoimet 22.6 aamuyöllä noin klo 3 ilmaoffensiivilla (19 pommikonetta, johtokoneessa suomalainen kapteeni Pauli Ervi) Suomen ilmatilan kautta Leningradin seudulle tukeutuen paluulennoilla Suomen lentokenttiin. Koneet tulivat pitkin Itämerta Suomen ilmatilaan Salon seudulla, edelleen Lappeenrantaan ylittäen Nuijamaalla NL:n rajan, jatkaen kohti Kronstadia. Tehtävä oli miinoittamalla ilmasta vaikeuttaa Suomenlahden pohjukassa NL:n laivaston toimintaa ja merikuljetuksia. (Pommituslentoja Leningradin alueelle muitakin on mainittu, ks sivu 7.) Samaan aikaan Itärintamalla Luftwaffe tuhosi 1200 NL:n lentokonetta. Saksa aloitti hyökkäyksen NL:oon 22.6.1941 klo 4.45 *. Hitler sodanaloituspäiväkäskyssä julisti katalasti Suomen taistelevan Saksan rinnalla, vaikka mitään liittosopimusta ei oltu tehty. Suomen hallitus sen sijaan julisti maan pysyvän puolueettomana, (vaikka miinoitukset oli tehty). Suomen joukot olivat tässä vaiheessa ryhmitetty puolustussotaa varten. *[On erilaisia näkemyksiä, julistiko Saksa sodan NL:lle vaiko ei.]
…….
NL:n lentokoneet ylittivät Suomen rajan 23. ja 24.6 kolmessa kohdassa ja tunkeutuivat maamme ilmatilaan valmisteluna suuren pommitusoffensiiviin. NL teki 25.6 pommituslentoja noin 500 koneella useisiin kohteisiin, Helsinki, Turku ja Porvoo, sekä tusina muuta paikkakuntaa, joista ammuttiin alas Suomen alueelle 27 konetta. Pääministeri Jukka Rangell totesi radiossa, että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa - Jatkosota oli alkanut. Pommitusten sanotaan johtuneen Suomen luvasta saksalaisten käyttää ilmatilaansa ja lentokenttiään em. ilmaoffensiiveihin NL:n alueelle ja saksalaisista joukoista Pohjois-Suomessa. Ilmaoffensiivin saksalais-suomalainen pimeä juoni olikin provosoida NL sodan aloittajaksi Suomea vastaan, ks sivu 7 Podcast: Sodan alla jakso 4, min 33. Pommituksilla ei valmisteltu hyökkäystä kun maasotatoimia ei havaittu, vaan rangaistiin saksalaiskumppanuudesta. (Tosin NL:n hyökkäyssuunnitelma Suomeen vuodelta -40 oli jäänyt toteutumatta.) Provosoimalla NL sodan aloittajaksi huijattiin Suomen kansa sotaintoon, piittaamatta odotettavien kostopommitusten uhrien kärsimyksistä. xx
sivu 7
Tammikuussa -41 Saksa paljasti suomalaisille hyökkäyssuunnitelmansa Neuvostoliittoon; operaatio Barbarossan. Tavoitteena oli luoda edellytykset idän yleissuunnitelman toteuttamiselle, työntää NL:n puna-armeija ns. A–A-linjalle eli Arkangelista etelään Astrahaniin, Volgan Kaspianmeren suistoon. Se innosti Suomen johdon korjaamaan Talvisodan seurauksen vääryydet varustautumalla hyökkäyssotaan saksalaisten tuella, ja neuvottelut sotilaallisesta yhteistyöstä aloitettiin, jota sosiaalidemokraatit kuitenkin vastustivat. Uskottiin Saksan pikaiseen voittoon. Ennen Saksan hyökkäystä yhteisestä sotastrategiasta oli käyty Berliinissä neuvotteluja (eduskunnan tietämättä), mutta hyökkäykseen piti liittyä vasta NL:n hyökättyä ensin. Ks Yle Areena Podcast: Sodan alla jakso 4, Suomi tukeutuu Saksaan ja menee uuteen sotaan. https://areena.yle.fi/1-50295430
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ja ... %80%931941
sivu 8
Suojajoukkojen reserviläiset pantiin liikekannalle 9.6. -41, ja koko kenttäarmeija mobilisoitiin 17.6. Pohjoisessa III armeijakunta sai 15.6 käskyn toimia Saksan Norjan armeijan komennossa.
Suomenlahden miinoittaminen aloitettiin 17.6 Suomen ja Saksan laivastojen yhteisoperaatiolla ja aamuyöllä 22.6 suomalaiset sukellusveneet osallistuivat siihen Neuvosto-Viron vesialueelle asti. Venäläisille se paljastui Suomen alueelta tehdyksi - vastareaktiona pari hajanaista pommitusta.
Saksalainen siviilipukuinen pioneerikomppania oli päästetty Norjasta rajan yli 20.6. valmistelemaan kahden vuoristodivisioonan siirtoa Petsamoon. Saksalaiset yhteistyössä Suomen Valtiollisen poliisin kanssa valtasivat 21–22 välisenä yönä NL:n Petsamon konsulaatin ja suomalaiset pidättivät konsulaatin koko henkilökunnan perheineen. Juhannuksena ltn Jorma Hämäläisen siviiliasuinen 16 miehen suomalaispartio lähti tiedustelemaan Stalinin kanavalle.
…….
Saksalaiset aloittivat sotatoimet 22.6 aamuyöllä noin klo 3 ilmaoffensiivilla (19 pommikonetta, johtokoneessa suomalainen kapteeni Pauli Ervi) Suomen ilmatilan kautta Leningradin seudulle tukeutuen paluulennoilla Suomen lentokenttiin. Koneet tulivat pitkin Itämerta Suomen ilmatilaan Salon seudulla, edelleen Lappeenrantaan ylittäen Nuijamaalla NL:n rajan, jatkaen kohti Kronstadia. Tehtävä oli miinoittamalla ilmasta vaikeuttaa Suomenlahden pohjukassa NL:n laivaston toimintaa ja merikuljetuksia. (Pommituslentoja Leningradin alueelle muitakin on mainittu, ks sivu 7.) Samaan aikaan Itärintamalla Luftwaffe tuhosi 1200 NL:n lentokonetta. Saksa aloitti hyökkäyksen NL:oon 22.6.1941 klo 4.45 *. Hitler sodanaloituspäiväkäskyssä julisti katalasti Suomen taistelevan Saksan rinnalla, vaikka mitään liittosopimusta ei oltu tehty. Suomen hallitus sen sijaan julisti maan pysyvän puolueettomana, (vaikka miinoitukset oli tehty). Suomen joukot olivat tässä vaiheessa ryhmitetty puolustussotaa varten. *[On erilaisia näkemyksiä, julistiko Saksa sodan NL:lle vaiko ei.]
…….
NL:n lentokoneet ylittivät Suomen rajan 23. ja 24.6 kolmessa kohdassa ja tunkeutuivat maamme ilmatilaan valmisteluna suuren pommitusoffensiiviin. NL teki 25.6 pommituslentoja noin 500 koneella useisiin kohteisiin, Helsinki, Turku ja Porvoo, sekä tusina muuta paikkakuntaa, joista ammuttiin alas Suomen alueelle 27 konetta. Pääministeri Jukka Rangell totesi radiossa, että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa - Jatkosota oli alkanut. Pommitusten sanotaan johtuneen Suomen luvasta saksalaisten käyttää ilmatilaansa ja lentokenttiään em. ilmaoffensiiveihin NL:n alueelle ja saksalaisista joukoista Pohjois-Suomessa. Ilmaoffensiivin saksalais-suomalainen pimeä juoni olikin provosoida NL sodan aloittajaksi Suomea vastaan, ks sivu 7 Podcast: Sodan alla jakso 4, min 33. Pommituksilla ei valmisteltu hyökkäystä kun maasotatoimia ei havaittu, vaan rangaistiin saksalaiskumppanuudesta. (Tosin NL:n hyökkäyssuunnitelma Suomeen vuodelta -40 oli jäänyt toteutumatta.) Provosoimalla NL sodan aloittajaksi huijattiin Suomen kansa sotaintoon, piittaamatta odotettavien kostopommitusten uhrien kärsimyksistä. xx
Liitteet:
Pari takennusta vielä
sivu 7 – 8
Suojajoukkojen reserviläiset pantiin liikekannalle 9.6. -41, ja koko kenttäarmeija mobilisoitiin 17.6. Pohjoisessa III armeijakunta sai 15.6 käskyn toimia Saksan Norjan armeijan komennossa. Suomen ja Saksan laivastojen yhteisoperaatio Suomenlahden miinoittamiseksi aloitettiin 17.6 ja aamuyöllä 22.6 suomalaiset sukellusveneet osallistuivat miinoittamiseen Neuvosto-Viron vesialueelle asti. Venäläisille se paljastui Suomen alueelta tehdyksi - vastareaktiona pari hajanaista pommitusta. Saksalainen siviilipukuinen pioneerikomppania oli päästetty Norjasta rajan yli yöllä 20–21.6. valmistelemaan kahden vuoristodivisioonan siirtoa Petsamoon. Saksalaiset yhteistyössä Suomen Valtiollisen poliisin kanssa valtasivat 21–22 välisenä yönä NL:n Petsamon konsulaatin ja suomalaiset pidättivät konsulaatin koko henkilökunnan perheineen. Juhannuksena ltn Jorma Hämäläisen siviiliasuinen 16 miehen suomalaispartio lähti tiedustelemaan Stalinin kanavalle.
…..
NL:n lentokoneet ylittivät Suomen rajan 23. ja 24.6 kolmessa kohdassa ja tunkeutuivat maamme ilmatilaan valmisteluna suuren pommitusoffensiiviin. NL teki 25.6 pommituslentoja noin 500 koneella useisiin kohteisiin, Helsinki, Turku ja Porvoo, sekä tusina muuta paikkakuntaa, joista ammuttiin alas Suomen alueelle 27 konetta. Pääministeri Jukka Rangell totesi radiossa, että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa - Jatkosota oli alkanut. Pommitusten sanotaan johtuneen Suomen luvasta saksalaisten käyttää ilmatilaansa ja lentokenttiään em. ilmaoffensiiveihin NL:n alueelle ja saksalaisista joukoista Pohjois-Suomessa. Ilmaoffensiivin saksalais-suomalainen pimeä juoni olikin provosoida NL sodan aloittajaksi Suomea vastaan, ks sivu 7 Podcast: Sodan alla jakso 4, min 32. Pommituksilla ei valmisteltu hyökkäystä kun maasotatoimia ei havaittu, vaan rangaistiin saksalaiskumppanuudesta. (Tosin NL:n hyökkäyssuunnitelma Suomeen vuodelta -40 oli jäänyt toteutumatta.) Provosoimalla NL sodan aloittajaksi huijattiin Suomen kansa sotaintoon, piittaamatta odotettavien kostopommitusten uhrien kärsimyksistä. xx
sivu 7 – 8
Suojajoukkojen reserviläiset pantiin liikekannalle 9.6. -41, ja koko kenttäarmeija mobilisoitiin 17.6. Pohjoisessa III armeijakunta sai 15.6 käskyn toimia Saksan Norjan armeijan komennossa. Suomen ja Saksan laivastojen yhteisoperaatio Suomenlahden miinoittamiseksi aloitettiin 17.6 ja aamuyöllä 22.6 suomalaiset sukellusveneet osallistuivat miinoittamiseen Neuvosto-Viron vesialueelle asti. Venäläisille se paljastui Suomen alueelta tehdyksi - vastareaktiona pari hajanaista pommitusta. Saksalainen siviilipukuinen pioneerikomppania oli päästetty Norjasta rajan yli yöllä 20–21.6. valmistelemaan kahden vuoristodivisioonan siirtoa Petsamoon. Saksalaiset yhteistyössä Suomen Valtiollisen poliisin kanssa valtasivat 21–22 välisenä yönä NL:n Petsamon konsulaatin ja suomalaiset pidättivät konsulaatin koko henkilökunnan perheineen. Juhannuksena ltn Jorma Hämäläisen siviiliasuinen 16 miehen suomalaispartio lähti tiedustelemaan Stalinin kanavalle.
…..
NL:n lentokoneet ylittivät Suomen rajan 23. ja 24.6 kolmessa kohdassa ja tunkeutuivat maamme ilmatilaan valmisteluna suuren pommitusoffensiiviin. NL teki 25.6 pommituslentoja noin 500 koneella useisiin kohteisiin, Helsinki, Turku ja Porvoo, sekä tusina muuta paikkakuntaa, joista ammuttiin alas Suomen alueelle 27 konetta. Pääministeri Jukka Rangell totesi radiossa, että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa - Jatkosota oli alkanut. Pommitusten sanotaan johtuneen Suomen luvasta saksalaisten käyttää ilmatilaansa ja lentokenttiään em. ilmaoffensiiveihin NL:n alueelle ja saksalaisista joukoista Pohjois-Suomessa. Ilmaoffensiivin saksalais-suomalainen pimeä juoni olikin provosoida NL sodan aloittajaksi Suomea vastaan, ks sivu 7 Podcast: Sodan alla jakso 4, min 32. Pommituksilla ei valmisteltu hyökkäystä kun maasotatoimia ei havaittu, vaan rangaistiin saksalaiskumppanuudesta. (Tosin NL:n hyökkäyssuunnitelma Suomeen vuodelta -40 oli jäänyt toteutumatta.) Provosoimalla NL sodan aloittajaksi huijattiin Suomen kansa sotaintoon, piittaamatta odotettavien kostopommitusten uhrien kärsimyksistä. xx
Liitteet: