QS kirjoitti: ↑17 Tammi 2025, 18:28Esityksessäsi on se onglma, että kahden toistensa suhteen tasanopeudella liikkuvan inertiaalikehyksen Lorentzmuunnokset ovat niin sanotusti symmetriset. Siten myös aikadilataatio on symmetrinen.
Kellon mittaama ominaisaika ei ole sama kuin aikadilataatio, vaan aika-avaruuden käyrän pituus. Pituuden määrittely ei ole mahdollinen vain kiihtyvyyden funktiona.
Vertauskuvana euklidinen \((x,y)\)-taso, jossa mielivaltainen sileä käyrä \(y=f(x)\). Jos tiedetään, että esim. \(y''=f''(x)=3\), niin voidaan helposti todeta, että tämä ei riitä käyrän pituuden määrittelyyn vaikkapa välillä \( x\in[0,1]\).
Aika-avaruudessa sama tilanne. Pitää tuntea nopeus, joka vastaa euklidisen tason tapaukseessa ensimmäistä derivaatta \(y'=f'(x)\). Tämä on myös luonnossa näin, mikä tarkoittaa sitä, että liikkuvan kohteen nopeusfunktio määrää kellon mittaaman ajan.
Kontra kirjoitti: ↑17 Tammi 2025, 18:55QS kirjoitti: ↑17 Tammi 2025, 18:28Esityksessäsi on se onglma, että kahden toistensa suhteen tasanopeudella liikkuvan inertiaalikehyksen Lorentzmuunnokset ovat niin sanotusti symmetriset. Siten myös aikadilataatio on symmetrinen.
Kellon mittaama ominaisaika ei ole sama kuin aikadilataatio, vaan aika-avaruuden käyrän pituus. Pituuden määrittely ei ole mahdollinen vain kiihtyvyyden funktiona.
Vertauskuvana euklidinen \((x,y)\)-taso, jossa mielivaltainen sileä käyrä \(y=f(x)\). Jos tiedetään, että esim. \(y''=f''(x)=3\), niin voidaan helposti todeta, että tämä ei riitä käyrän pituuden määrittelyyn vaikkapa välillä \( x\in[0,1]\).
Aika-avaruudessa sama tilanne. Pitää tuntea nopeus, joka vastaa euklidisen tason tapaukseessa ensimmäistä derivaatta \(y'=f'(x)\). Tämä on myös luonnossa näin, mikä tarkoittaa sitä, että liikkuvan kohteen nopeusfunktio määrää kellon mittaaman ajan.Joko et ole lukenut esitystäni, tai et ole sitä ymmärtänyt.
QS kirjoitti: ↑17 Tammi 2025, 20:12Kontra kirjoitti: ↑17 Tammi 2025, 18:55QS kirjoitti: ↑17 Tammi 2025, 18:28Esityksessäsi on se onglma, että kahden toistensa suhteen tasanopeudella liikkuvan inertiaalikehyksen Lorentzmuunnokset ovat niin sanotusti symmetriset. Siten myös aikadilataatio on symmetrinen.
Kellon mittaama ominaisaika ei ole sama kuin aikadilataatio, vaan aika-avaruuden käyrän pituus. Pituuden määrittely ei ole mahdollinen vain kiihtyvyyden funktiona.
Vertauskuvana euklidinen \((x,y)\)-taso, jossa mielivaltainen sileä käyrä \(y=f(x)\). Jos tiedetään, että esim. \(y''=f''(x)=3\), niin voidaan helposti todeta, että tämä ei riitä käyrän pituuden määrittelyyn vaikkapa välillä \( x\in[0,1]\).
Aika-avaruudessa sama tilanne. Pitää tuntea nopeus, joka vastaa euklidisen tason tapaukseessa ensimmäistä derivaatta \(y'=f'(x)\). Tämä on myös luonnossa näin, mikä tarkoittaa sitä, että liikkuvan kohteen nopeusfunktio määrää kellon mittaaman ajan.Joko et ole lukenut esitystäni, tai et ole sitä ymmärtänyt.Selailin, mutta en ymmärtänyt. Lorentzmuunnokset ovat periaatteen tasolla yksinkertaisia koordinaatistomuunnoksia. Kellon mittaama aika ei ole koordinaatistomuunnos. Esityksessä nämä kaksi eri asiaa jotenkin sotkeutuvat toisiinsa.
Kontra kirjoitti: ↑17 Tammi 2025, 20:35QS kirjoitti: ↑17 Tammi 2025, 20:12Kontra kirjoitti: ↑17 Tammi 2025, 18:55QS kirjoitti: ↑17 Tammi 2025, 18:28Esityksessäsi on se onglma, että kahden toistensa suhteen tasanopeudella liikkuvan inertiaalikehyksen Lorentzmuunnokset ovat niin sanotusti symmetriset. Siten myös aikadilataatio on symmetrinen.
Kellon mittaama ominaisaika ei ole sama kuin aikadilataatio, vaan aika-avaruuden käyrän pituus. Pituuden määrittely ei ole mahdollinen vain kiihtyvyyden funktiona.
Vertauskuvana euklidinen \((x,y)\)-taso, jossa mielivaltainen sileä käyrä \(y=f(x)\). Jos tiedetään, että esim. \(y''=f''(x)=3\), niin voidaan helposti todeta, että tämä ei riitä käyrän pituuden määrittelyyn vaikkapa välillä \( x\in[0,1]\).
Aika-avaruudessa sama tilanne. Pitää tuntea nopeus, joka vastaa euklidisen tason tapaukseessa ensimmäistä derivaatta \(y'=f'(x)\). Tämä on myös luonnossa näin, mikä tarkoittaa sitä, että liikkuvan kohteen nopeusfunktio määrää kellon mittaaman ajan.Joko et ole lukenut esitystäni, tai et ole sitä ymmärtänyt.Selailin, mutta en ymmärtänyt. Lorentzmuunnokset ovat periaatteen tasolla yksinkertaisia koordinaatistomuunnoksia. Kellon mittaama aika ei ole koordinaatistomuunnos. Esityksessä nämä kaksi eri asiaa jotenkin sotkeutuvat toisiinsa.Ei pidä selailla vaan lukea.
QS kirjoitti: ↑17 Tammi 2025, 20:44Kontra kirjoitti: ↑17 Tammi 2025, 20:35QS kirjoitti: ↑17 Tammi 2025, 20:12Kontra kirjoitti: ↑17 Tammi 2025, 18:55QS kirjoitti: ↑17 Tammi 2025, 18:28Esityksessäsi on se onglma, että kahden toistensa suhteen tasanopeudella liikkuvan inertiaalikehyksen Lorentzmuunnokset ovat niin sanotusti symmetriset. Siten myös aikadilataatio on symmetrinen.
Kellon mittaama ominaisaika ei ole sama kuin aikadilataatio, vaan aika-avaruuden käyrän pituus. Pituuden määrittely ei ole mahdollinen vain kiihtyvyyden funktiona.
Vertauskuvana euklidinen \((x,y)\)-taso, jossa mielivaltainen sileä käyrä \(y=f(x)\). Jos tiedetään, että esim. \(y''=f''(x)=3\), niin voidaan helposti todeta, että tämä ei riitä käyrän pituuden määrittelyyn vaikkapa välillä \( x\in[0,1]\).
Aika-avaruudessa sama tilanne. Pitää tuntea nopeus, joka vastaa euklidisen tason tapaukseessa ensimmäistä derivaatta \(y'=f'(x)\). Tämä on myös luonnossa näin, mikä tarkoittaa sitä, että liikkuvan kohteen nopeusfunktio määrää kellon mittaaman ajan.Joko et ole lukenut esitystäni, tai et ole sitä ymmärtänyt.Selailin, mutta en ymmärtänyt. Lorentzmuunnokset ovat periaatteen tasolla yksinkertaisia koordinaatistomuunnoksia. Kellon mittaama aika ei ole koordinaatistomuunnos. Esityksessä nämä kaksi eri asiaa jotenkin sotkeutuvat toisiinsa.Ei pidä selailla vaan lukea.Esimerkiksi tämä: "Aikadilataatio-teorian mukaan molempien planeettojen aikojen pitäisi hidastua toistensa suhteen symmetrisesti, mutta vain nopeamman Maan aika hidastuu ja hitaamman Marsin aika nopeutuu vastoin teoriaa."
Tässä aikadilataatio on sekoitettu kellon mittamaan aikaan. Nämä ovat kaksi eri suuretta. Jos ne koettaa sotkea toisiinsa, niin tuloksena on valtava hämmennys, mikä tässäkin esityksessä paistaa.
Ennen lainattua kohtaa tehdään (ainakin sanallisesti) mm. Lorentzmuunnos Auringon ja Maan välillä, mutta myös toinen Lorentzmuunnos Auringon ja Marsin välillä. Tämän jälkeen nämä kaksi toisistaan riippumatonta Lorentzmuunnosta niputetaan yhteen. Lorentzmuunnos pätee vain kahden inertiaalikehyksen välillä, ei kolmen, mikä johtaa jo sellaisenaan vääriin päätelmiin.
Oikea tapa analysoida tilanne olisi se, että lasketaan maan ja marsin kellojen ominaisajat esimerkiksi Auringon koordinaatistossa. Nämä eivät ole Lorentzmuunnoksia.