Suhteellisuusteorian kritiikkiä

[Kontra]

Tästä valon yksisuuntaisesta nopeudesta aikaisemmassa keskustelussa 27.12.2025, 17:53

QSkirjoitti:↑27.12.2025, 15:57

Kontrakirjoitti: 27.12.2025, 15:31 Mahdotonta niitä mittauksia missään laakeassa avaruudessa olisi suorittaa.
QS: Okei. Jätän ottamatta kantaa koejärjestelyyn, kun en siitä mitään ymmärtänyt, mutta nämä kaksi erityisen suhteellisuusteorian asiaa:

Kontrakirjoitti:↑27.12.2025, 15:31: Valolähteen koordinaatistossa ajan hidastumisen ja pituuskotraktion lyhentämän matkan vuoksi valo ehtii peilille 1 µs:ssa...
QS: Valo etenee kaikissa intertiaalikoordinaatistoissa nopeudella c. Kun valitaan koordinaatisto K ja sen koordinaatit t ja x, niin K:ssa ei ole kontraktioita, jotka vaikuttaisivat valon etenemisenopeuteen.

Kontrakirjoitti: 27.12.2025, 15:31...valon liikkuessa liikkeen suuntaa vastaan aika nopeutuu ja pituuskontraktio toimii käänteisesti...
QS: Aikadilataatio ei ole riippuvainen liikkeen suunnasta.
…….
.......
Minulta olikin jäänyt noteeraamatta tuossa, että laskema voi perustua vain aikadilataatioon, eikä pituuskontraktio ole siinä silloin mukana. Eli pituuskontraktio pitää jättää esityksestäni pois.

Mutta tämä tapahtuma: ...valon liikkuessa liikkeen suuntaa vastaan aika nopeutuu ja pituuskontraktio toimii käänteisesti...
Miten tuo voitaisiin esittää niin, ettei ajan dilataatioyhtälöä tarvitsisi kääntää ympäri ajan nopeutuessa?

Kun Hafele-Keating kokeessa ajatellaan tapahtuma pyörimättömän Maan koordinaatistossa, aikadilataatioyhtälöä ei tarvinnut kääntää ympäri, kuten tapahtumaa lentokentän koordinaatitossa ajateltuna piti tehdä.

[QS]

Ajatellaan lähettää valo idän suuntaa 300 m etäisyydellä olevaan peiliin. Kun Maa pyöriessään siirtää peiliä valon kulkuaikana eteenpäin, valon kulkumatka pitenee > 300 m. Valon heijastuessa peilistä sen kulkuaikana valolähde lähestyy ja valon paluumatka lyhenee < 300 m.

Maan keskipisteen inertiaalikoordinaatisto on \(K'(t',x')\). Lyhyet etäisyydet ja lyhyet ajat -> Voidaan olettaa valonlähteen ja peilin inertiaalikoordinaatisto \(K(t,x)\), jossa peili paikassa \(x = L\). Koordinaatisto \(K\) liikkuu \(K'\):ssa positiivisen x-akselin suuntaan nopeudella +v.

K:ssa valo lähtee liikkeelle tapahtumassa (0,0) ja osuu peiliin tapahtumassa \((t_p, L) = \left(\frac{L}{c},L\right)\). Loretz-muunnos K -> K'

\(\begin{align} t'&= \gamma\left(t+vx/c^2\right)\\ x'&= \gamma\left(x+vt\right) \end{align}\)

K':ssa valo osuu peiliin tapahtumassa \((t'_p,L')\), jonka koordinaatit

\(\begin{align}
t'_p &= \gamma \left(\frac L c +\frac{vL}{c^2} \right) = \frac{\gamma L}{c}\left(1+\frac v c\right) =t_p\ \sqrt{\frac{1+\frac v c }{1-\frac v c}} \\
L' &= \gamma \left(L+vt_p\right) = \gamma L \left(1+\frac{v}{c}\right) = L\ \sqrt{\frac{1+\frac v c }{1-\frac v c}}
\end{align}\)

mistä nähdään, että \(t'_p > t_p\) ja \(L' > L\), sillä K':ssa tarkasteltuna peili on liikkunut x'-akselin suunnassa.

K:ssa valonsäde palaa lähtöpisteeseen tapahtumassa \((t_l,x_l) = (2L/c, 0)\). Lorentz-muunnos K':n tapahtumaan \((t_l',x_l')\)

\(\begin{align}
t_l' &= \gamma \left(\frac {2L}{c} +\frac{v \cdot 0}{c^2} \right)=\gamma t \\
x_l' &= \gamma \left(0+v\frac{2L}{c}\right) = \gamma \frac{2vL}{c}
\end{align}\)

mistä nähdään, että \(t_l' > t_l\), joka tarkoittaa aikadilataatiota edestakaisella matkalla. K':ssa valo palaa lähtöpisteeseen paikassa \(x_l'\), jonka voi kirjoittaa myös muodossa \(x_l' =v\ \gamma t = vt_l'\). Tässä siis peilisysteemi on liikkunut nopeudella \(v\) edestakaisen ajan \(t_l'=\gamma t\). Tuo \(x_l'\) ei ole pituuskontraktio, vaan peilisysteemin paikkakoordinaatti K':ssa, kun valo on palannut lähtöpisteeseen Pituuskontraktio määritellään samanaikaisten tapahtumien avaruudelliselle etäisyydelle, mutta tässä kyse ei ollut samanaikaisuudesta.

K':ssa tarkasteltuna valon eteneminen peiliin kesti siis ajan

\(\displaystyle \Delta t'_p = \frac{\gamma L}{c}\left(1+\frac v c\right)\)

ja paluu lähtöpisteeseen ajan

\(\displaystyle \Delta t'_l = t_l' - t'_p = \frac{\gamma L}{c}\left(1-\frac v c\right)\)

joten menomatka kestää pidempään kuin paluu ( \(\Delta t'_p >\Delta t'_l\) ) , sillä valonlähde ja peili liikkuvat x'-akselin suunassa.

[Goswell]

Valonnopeutta tyhjössä mitattaessa ei mitata valon kulkua, koska sen luonne on todettu ja postuloitu teoriaan. Sen sijaan silloin mitataan mittarin jatkuvuutta - eli pysyykö mittari ehjästi universaalifysiikkana. Atomikello parhaiten onnistuu. Ns. yhteensuuntaan valonnopeuden mittaamisessa mittari varmuudella on "katkennut" välistä.

Valokelkoilla se onnistuu, valonnopeudella atomikellossa ja valonnopeudella tyhjiössä ei ole mitään yhteyttä paitsi se että valo liikkuu lähteensuhteen nopeudella c.

Luotat väärään uskomukseesi. Taivas on täynnä selkeitä tähtiä eikä sumeita viiruja, mikä pitäisi olla näkymä, mikäli valonnopeus vaihtelisi. Analogiaksi käy kovapintainen asemahalli, jossa äänet sekoittuvat kaikuviiveistä. Lähteensuhteen-erehdys-kuvassa viivet olisivat liukuvia.

Ratkaisu on tähtiparien gravikuoppiin kertynyt väliaine, väliaineen suhteen valo etenee samalla nopeudella väliaineen suhteen, ei varsinaisen lähteen.

[Kontra]

Ajatellaan lähettää valo idän suuntaa 300 m etäisyydellä olevaan peiliin. Kun Maa pyöriessään siirtää peiliä valon kulkuaikana eteenpäin, valon kulkumatka pitenee > 300 m. Valon heijastuessa peilistä sen kulkuaikana valolähde lähestyy ja valon paluumatka lyhenee < 300 m.

Maan keskipisteen inertiaalikoordinaatisto on \(K'(t',x')\). Lyhyet etäisyydet ja lyhyet ajat -> Voidaan olettaa valonlähteen ja peilin inertiaalikoordinaatisto \(K(t,x)\), jossa peili paikassa \(x = L\). Tämä \(K\) liikkuu \(K'\):ssa positiivisen x-akselin suuntaan nopeudella +v.

K:ssa valo lähtee liikkeelle tapahtumassa (0,0) ja osuu peiliin tapahtumassa \((t_p, L) = \left(\frac{L}{c},L\right)\). Loretz-muunnos koordinaatistoon K'

\(\begin{align} t'&= \gamma\left(t+vx/c^2\right)\\ x'&= \gamma\left(x+vt\right) \end{align}\)

K':ssa valo osuu peiliin tapahtumassa \((t'_p,L')\), jonka koordinaatit

\(\begin{align}
t'_p &= \gamma \left(\frac L c +\frac{vL}{c^2} \right) = \frac{\gamma L}{c}\left(1+\frac v c\right) =t_p\ \sqrt{\frac{1+\frac v c }{1-\frac v c}} \\
L' &= \gamma \left(L+vt_p\right) = \gamma L \left(1+\frac{v}{c}\right) = L\ \sqrt{\frac{1+\frac v c }{1-\frac v c}}
\end{align}\)

mistä nähdään, että \(t'_p > t_p\) ja \(L' > L\), sillä K':ssa tarkasteltuna peili on liikkunut x'-akselin suunnassa.

K:ssa valonsäde palaa lähtöpisteeseen tapahtumassa \((t_l,x_l) = (2L/c, 0)\). Lorentz-muunnos K':n tapahtumaan \((t_l',x_l')\)

\(\begin{align}
t_l' &= \gamma \left(\frac {2L}{c} +\frac{v \cdot 0}{c^2} \right)=\gamma t \\
x_l' &= \gamma \left(0+v\frac{2L}{c}\right) = \gamma \frac{2vL}{c}
\end{align}\)

mistä nähdään, että \(t_l' > t_l\), joka tarkoittaa aikadilataatiota edestakaisella matkalla. K':ssa valo palaa lähtöpisteeseen paikassa \(x_l'\), jonka voi kirjoittaa myös muodossa \(x_l' =v\ \gamma t = vt_l'\). Tässä siis peilisysteemi on liikkunut nopeudella \(v\) edestakaisen ajan \(t_l'=\gamma t\). Tuo \(x_l'\) ei ole pituuskontraktio, vaan peilisysteemin paikkakoordinaatti K':ssa, kun valo on palannut lähtöpisteeseen (Pituuskontraktio määritellään samanaikaisten tapahtumien avaruudelliselle etäisyydelle, tässä kyse ei ollut samanaikaisuudesta.)

K':ssa tarkasteltuna valon eteneminen peiliin kesti siis ajan

\(\displaystyle \Delta t'_p = \frac{\gamma L}{c}\left(1+\frac v c\right)\)

ja paluu lähtöpisteeseen ajan

\(\displaystyle \Delta t'_l = t_l' - t'_p = \frac{\gamma L}{c}\left(1-\frac v c\right)\)

joten menomatka kestää pidempään kuin paluu ( \(\Delta t'_p >\Delta t'_l\) ) , sillä peili liikkuu x'-akselin suunassa.

Sanot: joten menomatka kestää pidempään kuin paluu ( \(\Delta t'_p >\Delta t'_l\) ) , sillä peili liikkuu x'-akselin suunassa.

Väitteesi ei käy yksiin tämän ristiriitaisen ilmiön kanssa:

Päiväntasaajalla sen suuntaisesti valon edestakainen kulkuaika T matkalla L, maanpinnan nopeus v

T = (L + tm·v) /c + (L – tp·v) /c = [(L + tm·v) + (L – tp·v)] /c = (2L + tm·v – tp·v) /c = [2L + (tm - tp)·v] /c

; tm = valon kulkuaika menosuuntaan,
; tp = valon kulkuaika paluusuuntaan

Mitattaessa saadaan valon edestakaiseksi kulkuajaksi = 2L/c,
mutta se ei olekaan sama kuin laskettu kulkuaika T = [2L + (tm - tp)v]/c , joka olisi sinun esityksesi mukainen kulkuaika.

[Kontra]

Valonnopeutta tyhjössä mitattaessa ei mitata valon kulkua, koska sen luonne on todettu ja postuloitu teoriaan. Sen sijaan silloin mitataan mittarin jatkuvuutta - eli pysyykö mittari ehjästi universaalifysiikkana. Atomikello parhaiten onnistuu. Ns. yhteensuuntaan valonnopeuden mittaamisessa mittari varmuudella on "katkennut" välistä.

Valokelkoilla se onnistuu, valonnopeudella atomikellossa ja valonnopeudella tyhjiössä ei ole mitään yhteyttä paitsi se että valo liikkuu lähteensuhteen nopeudella c.

Luotat väärään uskomukseesi. Taivas on täynnä selkeitä tähtiä eikä sumeita viiruja, mikä pitäisi olla näkymä, mikäli valonnopeus vaihtelisi. Analogiaksi käy kovapintainen asemahalli, jossa äänet sekoittuvat kaikuviiveistä. Lähteensuhteen-erehdys-kuvassa viivet olisivat liukuvia.

Ratkaisu on tähtiparien gravikuoppiin kertynyt väliaine, väliaineen suhteen valo etenee samalla nopeudella väliaineen suhteen, ei varsinaisen lähteen.

No nythän sä kekkasit semmoisen "faktan", että Noopeli-lautakuntalaisten aivot menee taatusti ylikierroksille.
Että alapa valmistautua palkintomatkalle. Heti huomenna räätälille otattamaan mitat frakkia varten, kun sulla sitä elintasokumpua sentään kohtalisesti, eikö vaan.

[QS]

Ajatellaan lähettää valo idän suuntaa 300 m etäisyydellä olevaan peiliin. Kun Maa pyöriessään siirtää peiliä valon kulkuaikana eteenpäin, valon kulkumatka pitenee > 300 m. Valon heijastuessa peilistä sen kulkuaikana valolähde lähestyy ja valon paluumatka lyhenee < 300 m.

Maan keskipisteen inertiaalikoordinaatisto on \(K'(t',x')\). Lyhyet etäisyydet ja lyhyet ajat -> Voidaan olettaa valonlähteen ja peilin inertiaalikoordinaatisto \(K(t,x)\), jossa peili paikassa \(x = L\). Tämä \(K\) liikkuu \(K'\):ssa positiivisen x-akselin suuntaan nopeudella +v.

K:ssa valo lähtee liikkeelle tapahtumassa (0,0) ja osuu peiliin tapahtumassa \((t_p, L) = \left(\frac{L}{c},L\right)\). Loretz-muunnos koordinaatistoon K'

\(\begin{align} t'&= \gamma\left(t+vx/c^2\right)\\ x'&= \gamma\left(x+vt\right) \end{align}\)

K':ssa valo osuu peiliin tapahtumassa \((t'_p,L')\), jonka koordinaatit

\(\begin{align}
t'_p &= \gamma \left(\frac L c +\frac{vL}{c^2} \right) = \frac{\gamma L}{c}\left(1+\frac v c\right) =t_p\ \sqrt{\frac{1+\frac v c }{1-\frac v c}} \\
L' &= \gamma \left(L+vt_p\right) = \gamma L \left(1+\frac{v}{c}\right) = L\ \sqrt{\frac{1+\frac v c }{1-\frac v c}}
\end{align}\)

mistä nähdään, että \(t'_p > t_p\) ja \(L' > L\), sillä K':ssa tarkasteltuna peili on liikkunut x'-akselin suunnassa.

K:ssa valonsäde palaa lähtöpisteeseen tapahtumassa \((t_l,x_l) = (2L/c, 0)\). Lorentz-muunnos K':n tapahtumaan \((t_l',x_l')\)

\(\begin{align}
t_l' &= \gamma \left(\frac {2L}{c} +\frac{v \cdot 0}{c^2} \right)=\gamma t \\
x_l' &= \gamma \left(0+v\frac{2L}{c}\right) = \gamma \frac{2vL}{c}
\end{align}\)

mistä nähdään, että \(t_l' > t_l\), joka tarkoittaa aikadilataatiota edestakaisella matkalla. K':ssa valo palaa lähtöpisteeseen paikassa \(x_l'\), jonka voi kirjoittaa myös muodossa \(x_l' =v\ \gamma t = vt_l'\). Tässä siis peilisysteemi on liikkunut nopeudella \(v\) edestakaisen ajan \(t_l'=\gamma t\). Tuo \(x_l'\) ei ole pituuskontraktio, vaan peilisysteemin paikkakoordinaatti K':ssa, kun valo on palannut lähtöpisteeseen (Pituuskontraktio määritellään samanaikaisten tapahtumien avaruudelliselle etäisyydelle, tässä kyse ei ollut samanaikaisuudesta.)

K':ssa tarkasteltuna valon eteneminen peiliin kesti siis ajan

\(\displaystyle \Delta t'_p = \frac{\gamma L}{c}\left(1+\frac v c\right)\)

ja paluu lähtöpisteeseen ajan

\(\displaystyle \Delta t'_l = t_l' - t'_p = \frac{\gamma L}{c}\left(1-\frac v c\right)\)

joten menomatka kestää pidempään kuin paluu ( \(\Delta t'_p >\Delta t'_l\) ) , sillä peili liikkuu x'-akselin suunassa.

Sanot: joten menomatka kestää pidempään kuin paluu ( \(\Delta t'_p >\Delta t'_l\) ) , sillä peili liikkuu x'-akselin suunassa.

Väitteesi ei käy yksiin tämän ristiriitaisen ilmiön kanssa:

Päiväntasaajalla sen suuntaisesti valon edestakainen kulkuaika T matkalla L, maanpinnan nopeus v

T = (L + tm·v) /c + (L – tp·v) /c = [(L + tm·v) + (L – tp·v)] /c = (2L + tm·v – tp·v) /c = [2L + (tm - tp)·v] /c

; tm = valon kulkuaika menosuuntaan,
; tp = valon kulkuaika paluusuuntaan

Mitattaessa saadaan valon edestakaiseksi kulkuajaksi = 2L/c,
mutta se ei olekaan sama kuin laskettu kulkuaika T = [2L + (tm - tp)v]/c , joka olisi sinun esityksesi mukainen kulkuaika.

Kirjoittamasi T = [2L + (tm - tp)v]/c on joku huuhaakaava (kahden eri koordinaatiston suureita sotkettu yhteen), siinä ole mitään tolkkua, ja se ei ole sama kuin edellä laskemani.

K:ssa edestakainen kulkuaika on

\(\displaystyle \Delta t = \frac{2L}{c}\)

ja K':ssa

\(\displaystyle \Delta t' = \Delta t_p' + \Delta t_l' = \gamma \frac{2L}{c} = \gamma \Delta t\)

[Goswell]

Valonnopeutta tyhjössä mitattaessa ei mitata valon kulkua, koska sen luonne on todettu ja postuloitu teoriaan. Sen sijaan silloin mitataan mittarin jatkuvuutta - eli pysyykö mittari ehjästi universaalifysiikkana. Atomikello parhaiten onnistuu. Ns. yhteensuuntaan valonnopeuden mittaamisessa mittari varmuudella on "katkennut" välistä.

Valokelkoilla se onnistuu, valonnopeudella atomikellossa ja valonnopeudella tyhjiössä ei ole mitään yhteyttä paitsi se että valo liikkuu lähteensuhteen nopeudella c.

Luotat väärään uskomukseesi. Taivas on täynnä selkeitä tähtiä eikä sumeita viiruja, mikä pitäisi olla näkymä, mikäli valonnopeus vaihtelisi. Analogiaksi käy kovapintainen asemahalli, jossa äänet sekoittuvat kaikuviiveistä. Lähteensuhteen-erehdys-kuvassa viivet olisivat liukuvia.

Ratkaisu on tähtiparien gravikuoppiin kertynyt väliaine, väliaineen suhteen valo etenee samalla nopeudella väliaineen suhteen, ei varsinaisen lähteen.

No nythän sä kekkasit semmoisen "faktan", että Noopeli-lautakuntalaisten aivot menee taatusti ylikierroksille.
Että alapa valmistautua palkintomatkalle. Heti huomenna räätälille otattamaan mitat frakkia varten, kun sulla sitä elintasokumpua sentään kohtalisesti, eikö vaan.

No pohdippas toimiiko se, voin taata että toimii.

[Kontra]

Valonnopeutta tyhjössä mitattaessa ei mitata valon kulkua, koska sen luonne on todettu ja postuloitu teoriaan. Sen sijaan silloin mitataan mittarin jatkuvuutta - eli pysyykö mittari ehjästi universaalifysiikkana. Atomikello parhaiten onnistuu. Ns. yhteensuuntaan valonnopeuden mittaamisessa mittari varmuudella on "katkennut" välistä.

Valokelkoilla se onnistuu, valonnopeudella atomikellossa ja valonnopeudella tyhjiössä ei ole mitään yhteyttä paitsi se että valo liikkuu lähteensuhteen nopeudella c.

Luotat väärään uskomukseesi. Taivas on täynnä selkeitä tähtiä eikä sumeita viiruja, mikä pitäisi olla näkymä, mikäli valonnopeus vaihtelisi. Analogiaksi käy kovapintainen asemahalli, jossa äänet sekoittuvat kaikuviiveistä. Lähteensuhteen-erehdys-kuvassa viivet olisivat liukuvia.

Ratkaisu on tähtiparien gravikuoppiin kertynyt väliaine, väliaineen suhteen valo etenee samalla nopeudella väliaineen suhteen, ei varsinaisen lähteen.

No nythän sä kekkasit semmoisen "faktan", että Noopeli-lautakuntalaisten aivot menee taatusti ylikierroksille.
Että alapa valmistautua palkintomatkalle. Heti huomenna räätälille otattamaan mitat frakkia varten, kun sulla sitä elintasokumpua sentään kohtalisesti, eikö vaan.

No pohdippas toimiiko se, voin taata että toimii.

En ole väittänytkäään, ettei gossufysiikassa toimisi.

[Kontra]

Ajatellaan lähettää valo idän suuntaa 300 m etäisyydellä olevaan peiliin. Kun Maa pyöriessään siirtää peiliä valon kulkuaikana eteenpäin, valon kulkumatka pitenee > 300 m. Valon heijastuessa peilistä sen kulkuaikana valolähde lähestyy ja valon paluumatka lyhenee < 300 m.

Maan keskipisteen inertiaalikoordinaatisto on \(K'(t',x')\). Lyhyet etäisyydet ja lyhyet ajat -> Voidaan olettaa valonlähteen ja peilin inertiaalikoordinaatisto \(K(t,x)\), jossa peili paikassa \(x = L\). Tämä \(K\) liikkuu \(K'\):ssa positiivisen x-akselin suuntaan nopeudella +v.

K:ssa valo lähtee liikkeelle tapahtumassa (0,0) ja osuu peiliin tapahtumassa \((t_p, L) = \left(\frac{L}{c},L\right)\). Loretz-muunnos koordinaatistoon K'

\(\begin{align} t'&= \gamma\left(t+vx/c^2\right)\\ x'&= \gamma\left(x+vt\right) \end{align}\)

K':ssa valo osuu peiliin tapahtumassa \((t'_p,L')\), jonka koordinaatit

\(\begin{align}
t'_p &= \gamma \left(\frac L c +\frac{vL}{c^2} \right) = \frac{\gamma L}{c}\left(1+\frac v c\right) =t_p\ \sqrt{\frac{1+\frac v c }{1-\frac v c}} \\
L' &= \gamma \left(L+vt_p\right) = \gamma L \left(1+\frac{v}{c}\right) = L\ \sqrt{\frac{1+\frac v c }{1-\frac v c}}
\end{align}\)

mistä nähdään, että \(t'_p > t_p\) ja \(L' > L\), sillä K':ssa tarkasteltuna peili on liikkunut x'-akselin suunnassa.

K:ssa valonsäde palaa lähtöpisteeseen tapahtumassa \((t_l,x_l) = (2L/c, 0)\). Lorentz-muunnos K':n tapahtumaan \((t_l',x_l')\)

\(\begin{align}
t_l' &= \gamma \left(\frac {2L}{c} +\frac{v \cdot 0}{c^2} \right)=\gamma t \\
x_l' &= \gamma \left(0+v\frac{2L}{c}\right) = \gamma \frac{2vL}{c}
\end{align}\)

mistä nähdään, että \(t_l' > t_l\), joka tarkoittaa aikadilataatiota edestakaisella matkalla. K':ssa valo palaa lähtöpisteeseen paikassa \(x_l'\), jonka voi kirjoittaa myös muodossa \(x_l' =v\ \gamma t = vt_l'\). Tässä siis peilisysteemi on liikkunut nopeudella \(v\) edestakaisen ajan \(t_l'=\gamma t\). Tuo \(x_l'\) ei ole pituuskontraktio, vaan peilisysteemin paikkakoordinaatti K':ssa, kun valo on palannut lähtöpisteeseen (Pituuskontraktio määritellään samanaikaisten tapahtumien avaruudelliselle etäisyydelle, tässä kyse ei ollut samanaikaisuudesta.)

K':ssa tarkasteltuna valon eteneminen peiliin kesti siis ajan

\(\displaystyle \Delta t'_p = \frac{\gamma L}{c}\left(1+\frac v c\right)\)

ja paluu lähtöpisteeseen ajan

\(\displaystyle \Delta t'_l = t_l' - t'_p = \frac{\gamma L}{c}\left(1-\frac v c\right)\)

joten menomatka kestää pidempään kuin paluu ( \(\Delta t'_p >\Delta t'_l\) ) , sillä peili liikkuu x'-akselin suunassa.

Sanot: joten menomatka kestää pidempään kuin paluu ( \(\Delta t'_p >\Delta t'_l\) ) , sillä peili liikkuu x'-akselin suunassa.

Väitteesi ei käy yksiin tämän ristiriitaisen ilmiön kanssa:

Päiväntasaajalla sen suuntaisesti valon edestakainen kulkuaika T matkalla L, maanpinnan nopeus v

T = (L + tm·v) /c + (L – tp·v) /c = [(L + tm·v) + (L – tp·v)] /c = (2L + tm·v – tp·v) /c = [2L + (tm - tp)·v] /c

; tm = valon kulkuaika menosuuntaan,
; tp = valon kulkuaika paluusuuntaan

Mitattaessa saadaan valon edestakaiseksi kulkuajaksi = 2L/c,
mutta se ei olekaan sama kuin laskettu kulkuaika T = [2L + (tm - tp)v]/c , joka olisi sinun esityksesi mukainen kulkuaika.

Kirjoittamasi T = [2L + (tm - tp)v]/c on joku huuhaakaava (kahden eri koordinaatiston suureita sotkettu yhteen), siinä ole mitään tolkkua, ja se ei ole sama kuin edellä laskemani.

K:ssa edestakainen kulkuaika on

\(\displaystyle \Delta t = \frac{2L}{c}\)

ja K':ssa

\(\displaystyle \Delta t' = \Delta t_p' + \Delta t_l' = \gamma \frac{2L}{c} = \gamma \Delta t\)

Sanoit tuolla edellä: joten menomatka kestää pidempään kuin paluu .....
Jos noin olisi, valon yksisuuntainen nopeus ei olisi sama kuin kaksisuuntainen nopeus.

Kyllä aika on molempiin suuntiin sama, vaikka matka on erilainen meno- ja paluusuunnssa, sillä aika kulkee menosuuntaan hitaammmin kuin paluusuuntaan.

[QS]

Ajatellaan lähettää valo idän suuntaa 300 m etäisyydellä olevaan peiliin. Kun Maa pyöriessään siirtää peiliä valon kulkuaikana eteenpäin, valon kulkumatka pitenee > 300 m. Valon heijastuessa peilistä sen kulkuaikana valolähde lähestyy ja valon paluumatka lyhenee < 300 m.

Maan keskipisteen inertiaalikoordinaatisto on \(K'(t',x')\). Lyhyet etäisyydet ja lyhyet ajat -> Voidaan olettaa valonlähteen ja peilin inertiaalikoordinaatisto \(K(t,x)\), jossa peili paikassa \(x = L\). Tämä \(K\) liikkuu \(K'\):ssa positiivisen x-akselin suuntaan nopeudella +v.

K:ssa valo lähtee liikkeelle tapahtumassa (0,0) ja osuu peiliin tapahtumassa \((t_p, L) = \left(\frac{L}{c},L\right)\). Loretz-muunnos koordinaatistoon K'

\(\begin{align} t'&= \gamma\left(t+vx/c^2\right)\\ x'&= \gamma\left(x+vt\right) \end{align}\)

K':ssa valo osuu peiliin tapahtumassa \((t'_p,L')\), jonka koordinaatit

\(\begin{align}
t'_p &= \gamma \left(\frac L c +\frac{vL}{c^2} \right) = \frac{\gamma L}{c}\left(1+\frac v c\right) =t_p\ \sqrt{\frac{1+\frac v c }{1-\frac v c}} \\
L' &= \gamma \left(L+vt_p\right) = \gamma L \left(1+\frac{v}{c}\right) = L\ \sqrt{\frac{1+\frac v c }{1-\frac v c}}
\end{align}\)

mistä nähdään, että \(t'_p > t_p\) ja \(L' > L\), sillä K':ssa tarkasteltuna peili on liikkunut x'-akselin suunnassa.

K:ssa valonsäde palaa lähtöpisteeseen tapahtumassa \((t_l,x_l) = (2L/c, 0)\). Lorentz-muunnos K':n tapahtumaan \((t_l',x_l')\)

\(\begin{align}
t_l' &= \gamma \left(\frac {2L}{c} +\frac{v \cdot 0}{c^2} \right)=\gamma t \\
x_l' &= \gamma \left(0+v\frac{2L}{c}\right) = \gamma \frac{2vL}{c}
\end{align}\)

mistä nähdään, että \(t_l' > t_l\), joka tarkoittaa aikadilataatiota edestakaisella matkalla. K':ssa valo palaa lähtöpisteeseen paikassa \(x_l'\), jonka voi kirjoittaa myös muodossa \(x_l' =v\ \gamma t = vt_l'\). Tässä siis peilisysteemi on liikkunut nopeudella \(v\) edestakaisen ajan \(t_l'=\gamma t\). Tuo \(x_l'\) ei ole pituuskontraktio, vaan peilisysteemin paikkakoordinaatti K':ssa, kun valo on palannut lähtöpisteeseen (Pituuskontraktio määritellään samanaikaisten tapahtumien avaruudelliselle etäisyydelle, tässä kyse ei ollut samanaikaisuudesta.)

K':ssa tarkasteltuna valon eteneminen peiliin kesti siis ajan

\(\displaystyle \Delta t'_p = \frac{\gamma L}{c}\left(1+\frac v c\right)\)

ja paluu lähtöpisteeseen ajan

\(\displaystyle \Delta t'_l = t_l' - t'_p = \frac{\gamma L}{c}\left(1-\frac v c\right)\)

joten menomatka kestää pidempään kuin paluu ( \(\Delta t'_p >\Delta t'_l\) ) , sillä peili liikkuu x'-akselin suunassa.

Sanot: joten menomatka kestää pidempään kuin paluu ( \(\Delta t'_p >\Delta t'_l\) ) , sillä peili liikkuu x'-akselin suunassa.

Väitteesi ei käy yksiin tämän ristiriitaisen ilmiön kanssa:

Päiväntasaajalla sen suuntaisesti valon edestakainen kulkuaika T matkalla L, maanpinnan nopeus v

T = (L + tm·v) /c + (L – tp·v) /c = [(L + tm·v) + (L – tp·v)] /c = (2L + tm·v – tp·v) /c = [2L + (tm - tp)·v] /c

; tm = valon kulkuaika menosuuntaan,
; tp = valon kulkuaika paluusuuntaan

Mitattaessa saadaan valon edestakaiseksi kulkuajaksi = 2L/c,
mutta se ei olekaan sama kuin laskettu kulkuaika T = [2L + (tm - tp)v]/c , joka olisi sinun esityksesi mukainen kulkuaika.

Kirjoittamasi T = [2L + (tm - tp)v]/c on joku huuhaakaava (kahden eri koordinaatiston suureita sotkettu yhteen), siinä ole mitään tolkkua, ja se ei ole sama kuin edellä laskemani.

K:ssa edestakainen kulkuaika on

\(\displaystyle \Delta t = \frac{2L}{c}\)

ja K':ssa

\(\displaystyle \Delta t' = \Delta t_p' + \Delta t_l' = \gamma \frac{2L}{c} = \gamma \Delta t\)

Sanoit tuolla edellä: joten menomatka kestää pidempään kuin paluu .....
Jos noin olisi, valon yksisuuntainen nopeus ei olisi sama kuin kaksisuuntainen nopeus.

Asialla ei ole mitään tekemistä valon yksisuuntaisen nopeuden kanssa. Kun kellot synkronoidaan Einsteinin synkronoinnilla, niin K:ssa valon kulkuaika molempiin suuntiin on

\(\displaystyle \Delta t_p = \Delta t_l = \frac{L}{c}\)

Kun sama tilanne tarkastellaan K':ssa, niin kulkuajat eivät ole samat, vaan

\(\displaystyle \Delta t'_p = \frac{\gamma L}{c}\left(1+\frac v c\right) \\\\
\displaystyle \Delta t'_l = \frac{\gamma L}{c}\left(1-\frac v c\right)\)

Valonnopeus on vakio c kaikissa koordinaatistoissa, joten tietysti \(\Delta t'_p > \Delta t'_l\), sillä K':ssa peili etääntyy koko ajan nopeudella v. Ja paluussa valonlähde lähestyy nopeudella v.

Kyllä aika on molempiin suuntiin sama, vaikka matka on erilainen meno- ja paluusuunnssa, sillä aika kulkee menosuuntaan hitaammmin kuin paluusuuntaan.

Lihavoitu on yksiselitteisesti väärin. Ajan kulku ei riipu nopeusvektorin suunnasta. (Toki kontran aurinkokeskeisessä suhteettomuusteoriassa noin voi olla, mutta siihen en ota kantaa).