Suhteellisuusteorian kritiikkiä

[Kontra]

Ajatellaan lähettää valo idän suuntaa 300 m etäisyydellä olevaan peiliin. Kun Maa pyöriessään siirtää peiliä valon kulkuaikana eteenpäin, valon kulkumatka pitenee > 300 m. Valon heijastuessa peilistä sen kulkuaikana valolähde lähestyy ja valon paluumatka lyhenee < 300 m.

Maan keskipisteen inertiaalikoordinaatisto on \(K'(t',x')\). Lyhyet etäisyydet ja lyhyet ajat -> Voidaan olettaa valonlähteen ja peilin inertiaalikoordinaatisto \(K(t,x)\), jossa peili paikassa \(x = L\). Tämä \(K\) liikkuu \(K'\):ssa positiivisen x-akselin suuntaan nopeudella +v.

K:ssa valo lähtee liikkeelle tapahtumassa (0,0) ja osuu peiliin tapahtumassa \((t_p, L) = \left(\frac{L}{c},L\right)\). Loretz-muunnos koordinaatistoon K'

\(\begin{align} t'&= \gamma\left(t+vx/c^2\right)\\ x'&= \gamma\left(x+vt\right) \end{align}\)

K':ssa valo osuu peiliin tapahtumassa \((t'_p,L')\), jonka koordinaatit

\(\begin{align}
t'_p &= \gamma \left(\frac L c +\frac{vL}{c^2} \right) = \frac{\gamma L}{c}\left(1+\frac v c\right) =t_p\ \sqrt{\frac{1+\frac v c }{1-\frac v c}} \\
L' &= \gamma \left(L+vt_p\right) = \gamma L \left(1+\frac{v}{c}\right) = L\ \sqrt{\frac{1+\frac v c }{1-\frac v c}}
\end{align}\)

mistä nähdään, että \(t'_p > t_p\) ja \(L' > L\), sillä K':ssa tarkasteltuna peili on liikkunut x'-akselin suunnassa.

K:ssa valonsäde palaa lähtöpisteeseen tapahtumassa \((t_l,x_l) = (2L/c, 0)\). Lorentz-muunnos K':n tapahtumaan \((t_l',x_l')\)

\(\begin{align}
t_l' &= \gamma \left(\frac {2L}{c} +\frac{v \cdot 0}{c^2} \right)=\gamma t \\
x_l' &= \gamma \left(0+v\frac{2L}{c}\right) = \gamma \frac{2vL}{c}
\end{align}\)

mistä nähdään, että \(t_l' > t_l\), joka tarkoittaa aikadilataatiota edestakaisella matkalla. K':ssa valo palaa lähtöpisteeseen paikassa \(x_l'\), jonka voi kirjoittaa myös muodossa \(x_l' =v\ \gamma t = vt_l'\). Tässä siis peilisysteemi on liikkunut nopeudella \(v\) edestakaisen ajan \(t_l'=\gamma t\). Tuo \(x_l'\) ei ole pituuskontraktio, vaan peilisysteemin paikkakoordinaatti K':ssa, kun valo on palannut lähtöpisteeseen (Pituuskontraktio määritellään samanaikaisten tapahtumien avaruudelliselle etäisyydelle, tässä kyse ei ollut samanaikaisuudesta.)

K':ssa tarkasteltuna valon eteneminen peiliin kesti siis ajan

\(\displaystyle \Delta t'_p = \frac{\gamma L}{c}\left(1+\frac v c\right)\)

ja paluu lähtöpisteeseen ajan

\(\displaystyle \Delta t'_l = t_l' - t'_p = \frac{\gamma L}{c}\left(1-\frac v c\right)\)

joten menomatka kestää pidempään kuin paluu ( \(\Delta t'_p >\Delta t'_l\) ) , sillä peili liikkuu x'-akselin suunassa.

Sanot: joten menomatka kestää pidempään kuin paluu ( \(\Delta t'_p >\Delta t'_l\) ) , sillä peili liikkuu x'-akselin suunassa.

Väitteesi ei käy yksiin tämän ristiriitaisen ilmiön kanssa:

Päiväntasaajalla sen suuntaisesti valon edestakainen kulkuaika T matkalla L, maanpinnan nopeus v

T = (L + tm·v) /c + (L – tp·v) /c = [(L + tm·v) + (L – tp·v)] /c = (2L + tm·v – tp·v) /c = [2L + (tm - tp)·v] /c

; tm = valon kulkuaika menosuuntaan,
; tp = valon kulkuaika paluusuuntaan

Mitattaessa saadaan valon edestakaiseksi kulkuajaksi = 2L/c,
mutta se ei olekaan sama kuin laskettu kulkuaika T = [2L + (tm - tp)v]/c , joka olisi sinun esityksesi mukainen kulkuaika.

Kirjoittamasi T = [2L + (tm - tp)v]/c on joku huuhaakaava (kahden eri koordinaatiston suureita sotkettu yhteen), siinä ole mitään tolkkua, ja se ei ole sama kuin edellä laskemani.

K:ssa edestakainen kulkuaika on

\(\displaystyle \Delta t = \frac{2L}{c}\)

ja K':ssa

\(\displaystyle \Delta t' = \Delta t_p' + \Delta t_l' = \gamma \frac{2L}{c} = \gamma \Delta t\)

Sanoit tuolla edellä: joten menomatka kestää pidempään kuin paluu .....
Jos noin olisi, valon yksisuuntainen nopeus ei olisi sama kuin kaksisuuntainen nopeus.

Asialla ei ole mitään tekemistä valon yksisuuntaisen nopeuden kanssa. Kun kellot synkronoidaan Einsteinin synkronoinnilla, niin K:ssa valon kulkuaika molempiin suuntiin on

\(\displaystyle \Delta t_p = \Delta t_l = \frac{L}{c}\)

Kun sama tilanne tarkastellaan K':ssa, niin kulkuajat eivät ole samat, vaan

\(\displaystyle \Delta t'_p = \frac{\gamma L}{c}\left(1+\frac v c\right) \\\\
\displaystyle \Delta t'_l = \frac{\gamma L}{c}\left(1-\frac v c\right)\)

Valonnopeus on vakio c kaikissa koordinaatistoissa, joten tietysti \(\Delta t'_p > \Delta t'_l\), sillä K':ssa peili etääntyy koko ajan nopeudella v. Ja paluussa valonlähde lähestyy nopeudella v.

Kyllä aika on molempiin suuntiin sama, vaikka matka on erilainen meno- ja paluusuunnssa, sillä aika kulkee menosuuntaan hitaammmin kuin paluusuuntaan.

Lihavoitu on yksiselitteisesti väärin. Ajan kulku ei riipu nopeusvektorin suunnasta. (Toki kontran aurinkokeskeisessä suhteettomuusteoriassa noin voi olla, mutta siihen en ota kantaa).

TOISTAN

Sanoit tuolla edellä: joten menomatka kestää pidempään kuin paluu .....
Jos noin olisi, valon yksisuuntainen nopeus ei olisi sama kuin kaksisuuntainen nopeus.

Olet siis sitä mieltä, ettei valon yksisuuntainen nopeus ole sama kuin edestakainen nopeus.

[QS]

Ajatellaan lähettää valo idän suuntaa 300 m etäisyydellä olevaan peiliin. Kun Maa pyöriessään siirtää peiliä valon kulkuaikana eteenpäin, valon kulkumatka pitenee > 300 m. Valon heijastuessa peilistä sen kulkuaikana valolähde lähestyy ja valon paluumatka lyhenee < 300 m.

Maan keskipisteen inertiaalikoordinaatisto on \(K'(t',x')\). Lyhyet etäisyydet ja lyhyet ajat -> Voidaan olettaa valonlähteen ja peilin inertiaalikoordinaatisto \(K(t,x)\), jossa peili paikassa \(x = L\). Tämä \(K\) liikkuu \(K'\):ssa positiivisen x-akselin suuntaan nopeudella +v.

K:ssa valo lähtee liikkeelle tapahtumassa (0,0) ja osuu peiliin tapahtumassa \((t_p, L) = \left(\frac{L}{c},L\right)\). Loretz-muunnos koordinaatistoon K'

\(\begin{align} t'&= \gamma\left(t+vx/c^2\right)\\ x'&= \gamma\left(x+vt\right) \end{align}\)

K':ssa valo osuu peiliin tapahtumassa \((t'_p,L')\), jonka koordinaatit

\(\begin{align}
t'_p &= \gamma \left(\frac L c +\frac{vL}{c^2} \right) = \frac{\gamma L}{c}\left(1+\frac v c\right) =t_p\ \sqrt{\frac{1+\frac v c }{1-\frac v c}} \\
L' &= \gamma \left(L+vt_p\right) = \gamma L \left(1+\frac{v}{c}\right) = L\ \sqrt{\frac{1+\frac v c }{1-\frac v c}}
\end{align}\)

mistä nähdään, että \(t'_p > t_p\) ja \(L' > L\), sillä K':ssa tarkasteltuna peili on liikkunut x'-akselin suunnassa.

K:ssa valonsäde palaa lähtöpisteeseen tapahtumassa \((t_l,x_l) = (2L/c, 0)\). Lorentz-muunnos K':n tapahtumaan \((t_l',x_l')\)

\(\begin{align}
t_l' &= \gamma \left(\frac {2L}{c} +\frac{v \cdot 0}{c^2} \right)=\gamma t \\
x_l' &= \gamma \left(0+v\frac{2L}{c}\right) = \gamma \frac{2vL}{c}
\end{align}\)

mistä nähdään, että \(t_l' > t_l\), joka tarkoittaa aikadilataatiota edestakaisella matkalla. K':ssa valo palaa lähtöpisteeseen paikassa \(x_l'\), jonka voi kirjoittaa myös muodossa \(x_l' =v\ \gamma t = vt_l'\). Tässä siis peilisysteemi on liikkunut nopeudella \(v\) edestakaisen ajan \(t_l'=\gamma t\). Tuo \(x_l'\) ei ole pituuskontraktio, vaan peilisysteemin paikkakoordinaatti K':ssa, kun valo on palannut lähtöpisteeseen (Pituuskontraktio määritellään samanaikaisten tapahtumien avaruudelliselle etäisyydelle, tässä kyse ei ollut samanaikaisuudesta.)

K':ssa tarkasteltuna valon eteneminen peiliin kesti siis ajan

\(\displaystyle \Delta t'_p = \frac{\gamma L}{c}\left(1+\frac v c\right)\)

ja paluu lähtöpisteeseen ajan

\(\displaystyle \Delta t'_l = t_l' - t'_p = \frac{\gamma L}{c}\left(1-\frac v c\right)\)

joten menomatka kestää pidempään kuin paluu ( \(\Delta t'_p >\Delta t'_l\) ) , sillä peili liikkuu x'-akselin suunassa.

Sanot: joten menomatka kestää pidempään kuin paluu ( \(\Delta t'_p >\Delta t'_l\) ) , sillä peili liikkuu x'-akselin suunassa.

Väitteesi ei käy yksiin tämän ristiriitaisen ilmiön kanssa:

Päiväntasaajalla sen suuntaisesti valon edestakainen kulkuaika T matkalla L, maanpinnan nopeus v

T = (L + tm·v) /c + (L – tp·v) /c = [(L + tm·v) + (L – tp·v)] /c = (2L + tm·v – tp·v) /c = [2L + (tm - tp)·v] /c

; tm = valon kulkuaika menosuuntaan,
; tp = valon kulkuaika paluusuuntaan

Mitattaessa saadaan valon edestakaiseksi kulkuajaksi = 2L/c,
mutta se ei olekaan sama kuin laskettu kulkuaika T = [2L + (tm - tp)v]/c , joka olisi sinun esityksesi mukainen kulkuaika.

Kirjoittamasi T = [2L + (tm - tp)v]/c on joku huuhaakaava (kahden eri koordinaatiston suureita sotkettu yhteen), siinä ole mitään tolkkua, ja se ei ole sama kuin edellä laskemani.

K:ssa edestakainen kulkuaika on

\(\displaystyle \Delta t = \frac{2L}{c}\)

ja K':ssa

\(\displaystyle \Delta t' = \Delta t_p' + \Delta t_l' = \gamma \frac{2L}{c} = \gamma \Delta t\)

Sanoit tuolla edellä: joten menomatka kestää pidempään kuin paluu .....
Jos noin olisi, valon yksisuuntainen nopeus ei olisi sama kuin kaksisuuntainen nopeus.

Asialla ei ole mitään tekemistä valon yksisuuntaisen nopeuden kanssa. Kun kellot synkronoidaan Einsteinin synkronoinnilla, niin K:ssa valon kulkuaika molempiin suuntiin on

\(\displaystyle \Delta t_p = \Delta t_l = \frac{L}{c}\)

Kun sama tilanne tarkastellaan K':ssa, niin kulkuajat eivät ole samat, vaan

\(\displaystyle \Delta t'_p = \frac{\gamma L}{c}\left(1+\frac v c\right) \\\\
\displaystyle \Delta t'_l = \frac{\gamma L}{c}\left(1-\frac v c\right)\)

Valonnopeus on vakio c kaikissa koordinaatistoissa, joten tietysti \(\Delta t'_p > \Delta t'_l\), sillä K':ssa peili etääntyy koko ajan nopeudella v. Ja paluussa valonlähde lähestyy nopeudella v.

Kyllä aika on molempiin suuntiin sama, vaikka matka on erilainen meno- ja paluusuunnssa, sillä aika kulkee menosuuntaan hitaammmin kuin paluusuuntaan.

Lihavoitu on yksiselitteisesti väärin. Ajan kulku ei riipu nopeusvektorin suunnasta. (Toki kontran aurinkokeskeisessä suhteettomuusteoriassa noin voi olla, mutta siihen en ota kantaa).

TOISTAN

Sanoit tuolla edellä: joten menomatka kestää pidempään kuin paluu .....
Jos noin olisi, valon yksisuuntainen nopeus ei olisi sama kuin kaksisuuntainen nopeus.

Olet siis sitä mieltä, ettei valon yksisuuntainen nopeus ole sama kuin edestakainen nopeus.

TOISTAN: Koordinaatistossa K' kulkuajat poikkeavat toisistaan. Asian voi päätellä ihan peruskoulun matematiikalla ja fysiikalla, ei tarvitse edes suhteellisuusteorian perusteita. Tällä ei ole mitään tekemistä valon yksisuuntaisen nopeuden kanssa koordinaatistossa K'.

Valon yksisuuntaista nopeutta ei voida kokeellisesti tai teoreettisesti määritellä. Tosin on turha keskustelunaihe, jos ei hallitse erityisen suhteellisuusteorian perusteita : )

[Kontra]

Maan keskipisteen inertiaalikoordinaatisto on \(K'(t',x')\). Lyhyet etäisyydet ja lyhyet ajat -> Voidaan olettaa valonlähteen ja peilin inertiaalikoordinaatisto \(K(t,x)\), jossa peili paikassa \(x = L\). Tämä \(K\) liikkuu \(K'\):ssa positiivisen x-akselin suuntaan nopeudella +v.

K:ssa valo lähtee liikkeelle tapahtumassa (0,0) ja osuu peiliin tapahtumassa \((t_p, L) = \left(\frac{L}{c},L\right)\). Loretz-muunnos koordinaatistoon K'

\(\begin{align} t'&= \gamma\left(t+vx/c^2\right)\\ x'&= \gamma\left(x+vt\right) \end{align}\)

K':ssa valo osuu peiliin tapahtumassa \((t'_p,L')\), jonka koordinaatit

\(\begin{align}
t'_p &= \gamma \left(\frac L c +\frac{vL}{c^2} \right) = \frac{\gamma L}{c}\left(1+\frac v c\right) =t_p\ \sqrt{\frac{1+\frac v c }{1-\frac v c}} \\
L' &= \gamma \left(L+vt_p\right) = \gamma L \left(1+\frac{v}{c}\right) = L\ \sqrt{\frac{1+\frac v c }{1-\frac v c}}
\end{align}\)

mistä nähdään, että \(t'_p > t_p\) ja \(L' > L\), sillä K':ssa tarkasteltuna peili on liikkunut x'-akselin suunnassa.

K:ssa valonsäde palaa lähtöpisteeseen tapahtumassa \((t_l,x_l) = (2L/c, 0)\). Lorentz-muunnos K':n tapahtumaan \((t_l',x_l')\)

\(\begin{align}
t_l' &= \gamma \left(\frac {2L}{c} +\frac{v \cdot 0}{c^2} \right)=\gamma t \\
x_l' &= \gamma \left(0+v\frac{2L}{c}\right) = \gamma \frac{2vL}{c}
\end{align}\)

mistä nähdään, että \(t_l' > t_l\), joka tarkoittaa aikadilataatiota edestakaisella matkalla. K':ssa valo palaa lähtöpisteeseen paikassa \(x_l'\), jonka voi kirjoittaa myös muodossa \(x_l' =v\ \gamma t = vt_l'\). Tässä siis peilisysteemi on liikkunut nopeudella \(v\) edestakaisen ajan \(t_l'=\gamma t\). Tuo \(x_l'\) ei ole pituuskontraktio, vaan peilisysteemin paikkakoordinaatti K':ssa, kun valo on palannut lähtöpisteeseen (Pituuskontraktio määritellään samanaikaisten tapahtumien avaruudelliselle etäisyydelle, tässä kyse ei ollut samanaikaisuudesta.)

K':ssa tarkasteltuna valon eteneminen peiliin kesti siis ajan

\(\displaystyle \Delta t'_p = \frac{\gamma L}{c}\left(1+\frac v c\right)\)

ja paluu lähtöpisteeseen ajan

\(\displaystyle \Delta t'_l = t_l' - t'_p = \frac{\gamma L}{c}\left(1-\frac v c\right)\)

joten menomatka kestää pidempään kuin paluu ( \(\Delta t'_p >\Delta t'_l\) ) , sillä peili liikkuu x'-akselin suunassa.

Sanot: joten menomatka kestää pidempään kuin paluu ( \(\Delta t'_p >\Delta t'_l\) ) , sillä peili liikkuu x'-akselin suunassa.

Väitteesi ei käy yksiin tämän ristiriitaisen ilmiön kanssa:

Päiväntasaajalla sen suuntaisesti valon edestakainen kulkuaika T matkalla L, maanpinnan nopeus v

T = (L + tm·v) /c + (L – tp·v) /c = [(L + tm·v) + (L – tp·v)] /c = (2L + tm·v – tp·v) /c = [2L + (tm - tp)·v] /c

; tm = valon kulkuaika menosuuntaan,
; tp = valon kulkuaika paluusuuntaan

Mitattaessa saadaan valon edestakaiseksi kulkuajaksi = 2L/c,
mutta se ei olekaan sama kuin laskettu kulkuaika T = [2L + (tm - tp)v]/c , joka olisi sinun esityksesi mukainen kulkuaika.

Kirjoittamasi T = [2L + (tm - tp)v]/c on joku huuhaakaava (kahden eri koordinaatiston suureita sotkettu yhteen), siinä ole mitään tolkkua, ja se ei ole sama kuin edellä laskemani.

K:ssa edestakainen kulkuaika on

\(\displaystyle \Delta t = \frac{2L}{c}\)

ja K':ssa

\(\displaystyle \Delta t' = \Delta t_p' + \Delta t_l' = \gamma \frac{2L}{c} = \gamma \Delta t\)

Sanoit tuolla edellä: joten menomatka kestää pidempään kuin paluu .....
Jos noin olisi, valon yksisuuntainen nopeus ei olisi sama kuin kaksisuuntainen nopeus.

Asialla ei ole mitään tekemistä valon yksisuuntaisen nopeuden kanssa. Kun kellot synkronoidaan Einsteinin synkronoinnilla, niin K:ssa valon kulkuaika molempiin suuntiin on

\(\displaystyle \Delta t_p = \Delta t_l = \frac{L}{c}\)

Kun sama tilanne tarkastellaan K':ssa, niin kulkuajat eivät ole samat, vaan

\(\displaystyle \Delta t'_p = \frac{\gamma L}{c}\left(1+\frac v c\right) \\\\
\displaystyle \Delta t'_l = \frac{\gamma L}{c}\left(1-\frac v c\right)\)

Valonnopeus on vakio c kaikissa koordinaatistoissa, joten tietysti \(\Delta t'_p > \Delta t'_l\), sillä K':ssa peili etääntyy koko ajan nopeudella v. Ja paluussa valonlähde lähestyy nopeudella v.

Kyllä aika on molempiin suuntiin sama, vaikka matka on erilainen meno- ja paluusuunnssa, sillä aika kulkee menosuuntaan hitaammmin kuin paluusuuntaan.

Lihavoitu on yksiselitteisesti väärin. Ajan kulku ei riipu nopeusvektorin suunnasta. (Toki kontran aurinkokeskeisessä suhteettomuusteoriassa noin voi olla, mutta siihen en ota kantaa).

TOISTAN

Sanoit tuolla edellä: joten menomatka kestää pidempään kuin paluu .....
Jos noin olisi, valon yksisuuntainen nopeus ei olisi sama kuin kaksisuuntainen nopeus.

Olet siis sitä mieltä, ettei valon yksisuuntainen nopeus ole sama kuin edestakainen nopeus.

TOISTAN: Koordinaatistossa K' kulkuajat poikkeavat toisistaan. Asian voi päätellä ihan peruskoulun matematiikalla ja fysiikalla, ei tarvitse edes suhteellisuusteorian perusteita. Tällä ei ole mitään tekemistä valon yksisuuntaisen nopeuden kanssa koordinaatistossa K'.

Valon yksisuuntaista nopeutta ei voida kokeellisesti tai teoreettisesti määritellä. Tosin on turha keskustelunaihe, jos ei hallitse erityisen suhteellisuusteorian perusteita : )

No, minulle valon yksisuuntainen nopeus on sama kuin edestakainen nopeus, perustuen ajan dilataatioon nopeuden funktiona. Eli koordinaatiston liike ei vaikuta valonnopeuteen, enkä kaipaa empiiristä testiä sen vahvistamiseksi, jota monet edellyttäisivät.

Eikä tarvitse muuttaa yksisuuntaisen valon esitystäni muutoin, kuin jättämällä pituuskontraktio pois siitä.

[Kontra]

Muutan vielä esitystä Suhteellisuusteorian tulkintoja yksisuuntaisen valonnopeuden esityksen osalta.

sivu 17 – 18

Valon yksisuuntainen nopeus

Kun empiirisesti on todettu valon edestakainen nopeus aina samaksi vakionopeudeksi c mittaussuunnasta riippumatta vaikka Maan pyörii, ei ole tiedetty onko valonnopeus myös yhteen suuntaan vakio c, vai vaikuttaako koordinaatiston liike siihen. Liikkuvassa koordinaatistossa sen liikkeen suunnassa valon kulkuaikana peili etääntyy ja vastasuunnassa lähde lähestyy heijastunutta valoa, jolloin valolle matka ei ole yhtä pitkä molempiin suuntiin.

Päiväntasaajalla sen suuntaisesti valon edestakainen kulkuaika T matkalla L, maanpinnan nopeus v
T = (L + tm·v) /c + (L – tp·v) /c = [(L + tm·v) + (L – tp·v)] /c = (2L + tm·v – tp·v) /c = [2L + (tm - tp)·v] /c
; tm = valon kulkuaika menosuuntaan, tp = valon kulkuaika paluusuuntaan.

Kun mitattu edestakainen valon kulkuaika = 2L/c, se ei olekaan sama kuin laskettu kulkuaika T = [2L + (tm - tp)v]/c , joten valon yksisuuntainen nopeus tuolla matkalla ei sen mukaan näyttäisikään olevan sama kuin edestakainen nopeus. Mutta tehdäänpä seuraava ajatuskoe.

Kun Lorentzin ajan ja pituuden muunnokset nopeuden funktiona otetaan huomioon, voidaan Hafele-Keating kokeeseen nojautuen ajatella asia näin:

Pyörimättömän Maan koordinaatiston suhteen maanpinnan mukana liikkuvan valolähteen koordinaatiston aika on hidastunut Lorentzin aikadilataatioyhtälön mukaan ja matkat liikkeen suunnassa lyhentyneet Lorentzin pituuskontraktioyhtälön mukaan.
Kun valo lähetetään maan pyörimissuuntaan (itään), peilin etääntyessä valon kulkuaikana pyörimättömän maan koordinaatistossa välimatkan 300 m valolla kestää kulkea > 1 µs. Valolähteen koordinaatistossa ajan hidastuessa valo ehtii peilille 1 µs:ssa.
Peilistä heijastuneen valon liikkuessa maan pyörimissuuntaa vastaan (länteen), valolähteen lähestyessä valon kulkuaikana maan pyörimättömässä koordinaatistossa välimatkan 300 m valolta kestää kulkea < 1 µs. Valolähteen koordinaatistossa valon liikkuessa liikkeen suuntaa vastaan aika nopeutuu ja valolla kestää kulkea perille 1 µs. (Näin voi päätellä loogisesti tapahtuvan liikkuvassa koordinaatistossa.)
Päätelmä: Edestakainen valonnopeus ja yksisuuntainen valonnopeus on sama vakionopeus c.

[Kontra]

Nämä muutokset laitoin esitykseeni Suhteellisuusteorian tulkintoja.
Ovat minun tulkintojani tieteen käsityksiin pohjautuvina - universumin koon ja pimeän aineen ja pimeän energian selitysten osalta hypoteettisia.

muutos 040126 sininen muutus violetti muokkaus

sivu 7

[Gamman 𝛾 laskenta on hankalaa moninumeroisten lukujen vuoksi, mutta sen arvo pienillä nopeuksilla <<c on helppo laskea likiarvokaavalla: 𝛾 = 1/√(1- v²/c²) ≈ 1/(1- 0,5·v²/c²) ≈ 1+ 0,5·v²/c² .]

Video aikadilataatio:
ja pituuskontraktio:

sivu 17 – 18

Valon yksisuuntainen nopeus

Empiirisesti on todettu valon edestakainen nopeus aina samaksi vakionopeudeksi c riippumatta mittaussuunnasta vaikka Maan pyörii. Mutta ei ole tiedetty onko valonnopeus myös yhteen suuntaan vakio c, vai vaikuttaako koordinaatiston liike siihen, eli onko valon kulkusaika sama molempiin suuntiin? Liikkuvassa koordinaatistossa sen liikkeen suunnassa valon kulkuaikana peili etääntyy ja vastasuunnassa lähde lähestyy heijastunutta valoa, jolloin valolle matka ei ole yhtä pitkä molempiin suuntiin.

Itä–Länsi suuntaisesti matkalla L valon edestakainen kulkuaika = T , maanpinnan nopeus = v
T = (L + tm·v) /c + (L – tp·v) /c = [(L + tm·v) + (L – tp·v)] /c = (2L + tm·v – tp·v) /c = [2L + (tm - tp)·v] /c
; tm = valon kulkuaika menosuuntaan, tp = valon kulkuaika paluusuuntaan.

Kun mitattu edestakainen valon kulkuaika = 2L/c, se ei olekaan sama kuin laskettu kulkuaika T = [2L + (tm - tp)v]/c , joten valon yksisuuntainen nopeus tuolla matkalla ei sen mukaan näyttäisikään olevan sama kuin edestakainen nopeus. Mutta tehdäänpä seuraava ajatuskoe.

Kun Lorentzin ajan muunnokset nopeuden funktiona otetaan huomioon, voidaan Hafele-Keating kokeeseen (sivu 9) nojautuen ajatella asia näin:

poistettu 3 riviä
Kun valo lähetetään maan pyörimissuuntaan (itään), peilin etääntyessä valon kulkuaikana pyörimättömän maan koordinaatistossa välimatkan 300 m valolla kestää kulkea > 1 µs. Valolähteen koordinaatistossa ajan hidastuessa valo ehtii peilille 1 µs:ssa. poistettu lauseesta pituuskontraktio
Peilistä heijastuneen valon liikkuessa maan pyörimissuuntaa vastaan (länteen), valolähteen lähestyessä valon kulkuaikana maan pyörimättömässä koordinaatistossa välimatkan 300 m valolta kestää kulkea < 1 µs. Valolähteen koordinaatistossa valon liikkuessa liikkeen suuntaa vastaan aika nopeutuu ja valolla kestää kulkea perille 1 µs. poistettu lauseesta pituuskontraktio

Päätelmä: Edestakainen valonnopeus ja yksisuuntainen valonnopeus on sama vakionopeus c.

Ajan muutosyhtälöt, jossa ∆t valon kulkuaika pyörimättömän Maan koordinaatistossa
∆t’ = ∆t /√(1- v²/c²) , valon kulkuaika koordinaatiston liikkeen suunnassa - aika hidastuu
∆t’ = ∆t · √(1- v²/c²) , valon kulkuaika koordinaatiston liikkeen vastasuunnassa - aika nopeutuu

Myös pituuskontraktion voidaan ajatella lyhentävän matkan itään ja pidentävän länteen.
Ks video

Tarvitaanko empiirisiä testejä synkronoiduin kelloin vielä vahvistamaan eo. esimerkki?

........
........

Systeemi haluaa näyttää osoitteet videoina. Mitenkähän nuo osoitteet voitaisin näyttään vain tekstinä?

[Abezethibou]

Oliko se Reichenbach joka sanoi että yksisuuntainen valon nopeus voi olla mikä tahansa arvo välillä c/2 ja ∞ ?

[Kontra]

Oliko se Reichenbach joka sanoi että yksisuuntainen valon nopeus voi olla mikä tahansa arvo välillä c/2 ja ∞ ?

Lieneekö parooni von Mynkhausen alias Reichenbach?
Mitäs sinun arviosi olisi?

[Abezethibou]

Oliko se Reichenbach joka sanoi että yksisuuntainen valon nopeus voi olla mikä tahansa arvo välillä c/2 ja ∞ ?

Lieneekö parooni Mynkhausen alias Reichenbach?
Mitäs sinun arviosi olisi?

https://en.wikipedia.org/wiki/Hans_Reichenbach
Kova luu tuntuu kaveri olevan. Nostaa varmasti itse itsensä hiuksista kiskoen logiikan suosta.

[Kontra]

Vähän ohi aiheesta.

Olen luullut, että parooni von Mynchhausen olisi ollut taruolento, mutta kyllä hän on ollut ihan ilmielävä suurisuinen vapaaherra, joka leuki olemattomilla saavutuksillaan. Mutta ei hän itse niitä "sankaritarinoita" kirjoittanut, ja häntä harmitti kuuluisan valehtelijan rooliin joutuminen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Paroni_vo ... Cnchhausen

Karl Friedrich Hieronymus von Münchhausen (11. toukokuuta 1720 – 22. helmikuuta 1797) oli saksalainen, Hannoverissa syntynyt vapaaherra, joka sepitti mielellään liioiteltuja kertomuksia sotamuistoistaan.
Rudolf Erich Raspe (1737–1794) kirjoitti tarinoista kirjan Baron Munchausen's Narrative of his Marvellous Travels and Campaigns in Russia, (tunnetaan myös nimellä The Surprising Adventures of Baron Munchausen) ja se julkaistiin Lontoossa 1785. Osa materiaalista tuli paronin kertomuksista, osan Raspe lainasi muista lähteistä. Paroni itse ei ollut mielissään siitä, että Raspen kirja teki hänestä kuuluisan valehtelijan (saks. Lügerbaron, suom. valehtelijaparoni). Paronin kuoleman jälkeen lähes unohdettiin, että hän oli ollut oikea henkilö.

[Kontra]

QS

Jäi kommentoimatta tämä lauseesi aikaisemmasta keskustelusta: Asialla ei ole mitään tekemistä valon yksisuuntaisen nopeuden kanssa. Kun kellot synkronoidaan Einsteinin synkronoinnilla, niin K:ssa valon kulkuaika molempiin suuntiin on
Δ𝑡𝑝 = Δ𝑡𝑙 = 𝐿/𝑐

Kyllä tuo yhtälö pitää paikkansa, ettei sitä tarvitse empiirisesti todistaa synkronoiduilla kelloilla.

Onhan toki mieltä vailla epäily, ettei valon yksisuuntainen nopeus olisi sama kuin kaksisuuntainen nopeus, kun valolla on tunnetusti vain yksi nopeus c.

Mutta epäily, ettei valon kulkuaika olisi yhteen suuntaan sama kuin puolet kaksisuuntaisesta kulkuajasta, siihen voisi olla aihetta. Tuo asia lienee vaan jostakin syystä vääntynyt kysymykseksi valon yksisuuntaisesta nopeudesta? Vai onko alunperin tosiaan epäilty, ettei valonnopeus aina olisi sama vakio c? En tunne tuota historiaa.