Suhteellisuusteorian kritiikkiä

[Goswell]

QS

Jäi kommentoimatta tämä lauseesi aikaisemmasta keskustelusta: Asialla ei ole mitään tekemistä valon yksisuuntaisen nopeuden kanssa. Kun kellot synkronoidaan Einsteinin synkronoinnilla, niin K:ssa valon kulkuaika molempiin suuntiin on
Δ𝑡𝑝 = Δ𝑡𝑙 = 𝐿/𝑐

Kyllä tuo yhtälö pitää paikkansa, ettei sitä tarvitse empiirisesti todistaa synkronoiduilla kelloilla.

Onhan toki mieltä vailla epäily, ettei valon yksisuuntainen nopeus olisi sama kuin kaksisuuntainen nopeus, kun valolla on tunnetusti vain yksi nopeus c.

Mutta epäily, ettei valon kulkuaika olisi yhteen suuntaan sama kuin puolet kaksisuuntaisesta kulkuajasta, siihen voisi olla aihetta. Tuo asia lienee vaan jostakin syystä vääntynyt kysymykseksi valon yksisuuntaisesta nopeudesta? Vai onko alunperin tosiaan epäilty, ettei valonnopeus aina olisi sama vakio c? En tunne tuota historiaa.

Tässä on kyllä taas sotkettu vellit ja karjalanpiirakat suloisesti. Valonnopeus on c lähteensuhteen jokaiselle, se on vakio, se toinen suunta taas määrittää nopeutensa uuden lähteen suhteen, vaikkapa peilin.
Valokello liikkuvassa aluksessa. Valopulssi ammutaan valokellosta kohti yläpuolella olevaa ilmaisinta, ilmaisin havaittuaan pulssin ampuu uuden valopulssin kohti valokellon alapäässä olevaa ilmaisinta jne. Lapsikin tajuaa että tasaisessa nopeudessa tyhjiössä valo liikkuu viivasuoraan tuossa kellossa, miksei tiedehemmot sitä tajua?

[Disputator]

QS

Jäi kommentoimatta tämä lauseesi aikaisemmasta keskustelusta: Asialla ei ole mitään tekemistä valon yksisuuntaisen nopeuden kanssa. Kun kellot synkronoidaan Einsteinin synkronoinnilla, niin K:ssa valon kulkuaika molempiin suuntiin on
Δ𝑡𝑝 = Δ𝑡𝑙 = 𝐿/𝑐

Kyllä tuo yhtälö pitää paikkansa, ettei sitä tarvitse empiirisesti todistaa synkronoiduilla kelloilla.

Onhan toki mieltä vailla epäily, ettei valon yksisuuntainen nopeus olisi sama kuin kaksisuuntainen nopeus, kun valolla on tunnetusti vain yksi nopeus c.

Mutta epäily, ettei valon kulkuaika olisi yhteen suuntaan sama kuin puolet kaksisuuntaisesta kulkuajasta, siihen voisi olla aihetta. Tuo asia lienee vaan jostakin syystä vääntynyt kysymykseksi valon yksisuuntaisesta nopeudesta? Vai onko alunperin tosiaan epäilty, ettei valonnopeus aina olisi sama vakio c? En tunne tuota historiaa.

Tässä on kyllä taas sotkettu vellit ja karjalanpiirakat suloisesti. Valonnopeus on c lähteensuhteen jokaiselle, se on vakio, se toinen suunta taas määrittää nopeutensa uuden lähteen suhteen, vaikkapa peilin.
Valokello liikkuvassa aluksessa. Valopulssi ammutaan valokellosta kohti yläpuolella olevaa ilmaisinta, ilmaisin havaittuaan pulssin ampuu uuden valopulssin kohti valokellon alapäässä olevaa ilmaisinta jne. Lapsikin tajuaa että tasaisessa nopeudessa tyhjiössä valo liikkuu viivasuoraan tuossa kellossa, miksei tiedehemmot sitä tajua?

Lapsikin tajuaa että Goswell-setä vain höpöttelee eri nettipalstoilla ajanvietteeksi, ilman mitään asiantuntemusta itse aiheeseen. Sitä sedän tajunnanvirtaa on varmaan nähty eri palstoilla 100 000 viestin verran vuosien varrella. Goswellin tyyppisiä höpöttäjiä kyllä netissä riittää. Psykologisesti kyllä kiinnostaa nämä kaikenlaisten mökkihöperöiden, mielenterveystapausten tai seniilien mielenmaisema ja se tarve floodata isolla lapiolla paskaa nettiin.

[Goswell]

QS

Jäi kommentoimatta tämä lauseesi aikaisemmasta keskustelusta: Asialla ei ole mitään tekemistä valon yksisuuntaisen nopeuden kanssa. Kun kellot synkronoidaan Einsteinin synkronoinnilla, niin K:ssa valon kulkuaika molempiin suuntiin on
Δ𝑡𝑝 = Δ𝑡𝑙 = 𝐿/𝑐

Kyllä tuo yhtälö pitää paikkansa, ettei sitä tarvitse empiirisesti todistaa synkronoiduilla kelloilla.

Onhan toki mieltä vailla epäily, ettei valon yksisuuntainen nopeus olisi sama kuin kaksisuuntainen nopeus, kun valolla on tunnetusti vain yksi nopeus c.

Mutta epäily, ettei valon kulkuaika olisi yhteen suuntaan sama kuin puolet kaksisuuntaisesta kulkuajasta, siihen voisi olla aihetta. Tuo asia lienee vaan jostakin syystä vääntynyt kysymykseksi valon yksisuuntaisesta nopeudesta? Vai onko alunperin tosiaan epäilty, ettei valonnopeus aina olisi sama vakio c? En tunne tuota historiaa.

Tässä on kyllä taas sotkettu vellit ja karjalanpiirakat suloisesti. Valonnopeus on c lähteensuhteen jokaiselle, se on vakio, se toinen suunta taas määrittää nopeutensa uuden lähteen suhteen, vaikkapa peilin.
Valokello liikkuvassa aluksessa. Valopulssi ammutaan valokellosta kohti yläpuolella olevaa ilmaisinta, ilmaisin havaittuaan pulssin ampuu uuden valopulssin kohti valokellon alapäässä olevaa ilmaisinta jne. Lapsikin tajuaa että tasaisessa nopeudessa tyhjiössä valo liikkuu viivasuoraan tuossa kellossa, miksei tiedehemmot sitä tajua?

Lapsikin tajuaa että Goswell-setä vain höpöttelee eri nettipalstoilla ajanvietteeksi, ilman mitään asiantuntemusta itse aiheeseen. Sitä sedän tajunnanvirtaa on varmaan nähty eri palstoilla 100 000 viestin verran vuosien varrella. Goswellin tyyppisiä höpöttäjiä kyllä netissä riittää. Psykologisesti kyllä kiinnostaa nämä kaikenlaisten mökkihöperöiden, mielenterveystapausten tai seniilien mielenmaisema ja se tarve floodata isolla lapiolla paskaa nettiin.

Njääh, pistäppäs se mietintämyssy päähän ja mieti asiaa. Jos nopeus on vain suhteellista, mitä se on, valokellon käytös tasaisessa nopeudessa on täysin samalaista kuin jos kello on paikoillaan. Tutkijat sotkee valokellon informaation siirtymisessä tapahtuvat muutokset valokellon todellisuuteen. Jos valokello on kiihtyvässä liikkeessä, vasta silloin saadaan kuvatunlainen hidastuminen aikaiseksi.

[Kontra]

QS

Jäi kommentoimatta tämä lauseesi aikaisemmasta keskustelusta: Asialla ei ole mitään tekemistä valon yksisuuntaisen nopeuden kanssa. Kun kellot synkronoidaan Einsteinin synkronoinnilla, niin K:ssa valon kulkuaika molempiin suuntiin on
Δ𝑡𝑝 = Δ𝑡𝑙 = 𝐿/𝑐

Kyllä tuo yhtälö pitää paikkansa, ettei sitä tarvitse empiirisesti todistaa synkronoiduilla kelloilla.

Onhan toki mieltä vailla epäily, ettei valon yksisuuntainen nopeus olisi sama kuin kaksisuuntainen nopeus, kun valolla on tunnetusti vain yksi nopeus c.

Mutta epäily, ettei valon kulkuaika olisi yhteen suuntaan sama kuin puolet kaksisuuntaisesta kulkuajasta, siihen voisi olla aihetta. Tuo asia lienee vaan jostakin syystä vääntynyt kysymykseksi valon yksisuuntaisesta nopeudesta? Vai onko alunperin tosiaan epäilty, ettei valonnopeus aina olisi sama vakio c? En tunne tuota historiaa.

Tässä on kyllä taas sotkettu vellit ja karjalanpiirakat suloisesti. Valonnopeus on c lähteensuhteen jokaiselle, se on vakio, se toinen suunta taas määrittää nopeutensa uuden lähteen suhteen, vaikkapa peilin.
Valokello liikkuvassa aluksessa. Valopulssi ammutaan valokellosta kohti yläpuolella olevaa ilmaisinta, ilmaisin havaittuaan pulssin ampuu uuden valopulssin kohti valokellon alapäässä olevaa ilmaisinta jne. Lapsikin tajuaa että tasaisessa nopeudessa tyhjiössä valo liikkuu viivasuoraan tuossa kellossa, miksei tiedehemmot sitä tajua?

Lapsikin tajuaa että Goswell-setä vain höpöttelee eri nettipalstoilla ajanvietteeksi, ilman mitään asiantuntemusta itse aiheeseen. Sitä sedän tajunnanvirtaa on varmaan nähty eri palstoilla 100 000 viestin verran vuosien varrella. Goswellin tyyppisiä höpöttäjiä kyllä netissä riittää. Psykologisesti kyllä kiinnostaa nämä kaikenlaisten mökkihöperöiden, mielenterveystapausten tai seniilien mielenmaisema ja se tarve floodata isolla lapiolla paskaa nettiin.

Njääh, pistäppäs se mietintämyssy päähän ja mieti asiaa. Jos nopeus on vain suhteellista, mitä se on, valokellon käytös tasaisessa nopeudessa on täysin samalaista kuin jos kello on paikoillaan. Tutkijat sotkee valokellon informaation siirtymisessä tapahtuvat muutokset valokellon todellisuuteen. Jos valokello on kiihtyvässä liikkeessä, vasta silloin saadaan kuvatunlainen hidastuminen aikaiseksi.

Kyllä sun nyt pitää panna tuumasta toimeen ja hankkia se Noobeli väitteillesi "valonnopeus c vain lähteen suhteen" ja "aikaa ei ole". Sen kun saat, katotaanpa sitten, kehtaako vielä joku soittaa sulle suutaan.

[Goswell]

QS

Jäi kommentoimatta tämä lauseesi aikaisemmasta keskustelusta: Asialla ei ole mitään tekemistä valon yksisuuntaisen nopeuden kanssa. Kun kellot synkronoidaan Einsteinin synkronoinnilla, niin K:ssa valon kulkuaika molempiin suuntiin on
Δ𝑡𝑝 = Δ𝑡𝑙 = 𝐿/𝑐

Kyllä tuo yhtälö pitää paikkansa, ettei sitä tarvitse empiirisesti todistaa synkronoiduilla kelloilla.

Onhan toki mieltä vailla epäily, ettei valon yksisuuntainen nopeus olisi sama kuin kaksisuuntainen nopeus, kun valolla on tunnetusti vain yksi nopeus c.

Mutta epäily, ettei valon kulkuaika olisi yhteen suuntaan sama kuin puolet kaksisuuntaisesta kulkuajasta, siihen voisi olla aihetta. Tuo asia lienee vaan jostakin syystä vääntynyt kysymykseksi valon yksisuuntaisesta nopeudesta? Vai onko alunperin tosiaan epäilty, ettei valonnopeus aina olisi sama vakio c? En tunne tuota historiaa.

Tässä on kyllä taas sotkettu vellit ja karjalanpiirakat suloisesti. Valonnopeus on c lähteensuhteen jokaiselle, se on vakio, se toinen suunta taas määrittää nopeutensa uuden lähteen suhteen, vaikkapa peilin.
Valokello liikkuvassa aluksessa. Valopulssi ammutaan valokellosta kohti yläpuolella olevaa ilmaisinta, ilmaisin havaittuaan pulssin ampuu uuden valopulssin kohti valokellon alapäässä olevaa ilmaisinta jne. Lapsikin tajuaa että tasaisessa nopeudessa tyhjiössä valo liikkuu viivasuoraan tuossa kellossa, miksei tiedehemmot sitä tajua?

Lapsikin tajuaa että Goswell-setä vain höpöttelee eri nettipalstoilla ajanvietteeksi, ilman mitään asiantuntemusta itse aiheeseen. Sitä sedän tajunnanvirtaa on varmaan nähty eri palstoilla 100 000 viestin verran vuosien varrella. Goswellin tyyppisiä höpöttäjiä kyllä netissä riittää. Psykologisesti kyllä kiinnostaa nämä kaikenlaisten mökkihöperöiden, mielenterveystapausten tai seniilien mielenmaisema ja se tarve floodata isolla lapiolla paskaa nettiin.

Njääh, pistäppäs se mietintämyssy päähän ja mieti asiaa. Jos nopeus on vain suhteellista, mitä se on, valokellon käytös tasaisessa nopeudessa on täysin samalaista kuin jos kello on paikoillaan. Tutkijat sotkee valokellon informaation siirtymisessä tapahtuvat muutokset valokellon todellisuuteen. Jos valokello on kiihtyvässä liikkeessä, vasta silloin saadaan kuvatunlainen hidastuminen aikaiseksi.

Kyllä sun nyt pitää panna tuumasta toimeen ja hankkia se Noobeli väitteillesi "valonnopeus c vain lähteen suhteen" ja "aikaa ei ole". Sen kun saat, katotaanpa sitten, kehtaako vielä joku soittaa sulle suutaan.

Antaa räksyttää, kyllä maailmaan mölinää mahtuu. Edellinen kirjoitus oli puhdasta faktaa.

[Kontra]

Goswell

Sanoit: Jos valokello on kiihtyvässä liikkeessä, vasta silloin saadaan kuvatunlainen hidastuminen aikaiseksi.

Kiihtyvässä liikkeessä valokellon omassa koordinaatistossa valonsäde kääntyy, ja jos kellon mukana on atomikello, muuttuko sen käyntinopeus? Ei muutu.
Kun kiihdytys lakkaa, valokellon koordinaatistossa valonsäde ei enää käänny, mutta koordinaatistossa, jonka suhteen valokellolla on nopeus, valonsäde kääntyy ja aika vastaavasti hidastuu - samoin käy jo kiihdytyksen aikana, myös kiihtyvyys hidastaa aikaa nopeuden funktiona (infinitesimaalisesti) Lorentzin ajan dilataatioyhtälön mukaisesti.
Valokellon omassa koordinaatistossa atomikello käy vakionopeutta koko ajan, eikä aika hidastu.

[QS]

Jäi kommentoimatta tämä lauseesi aikaisemmasta keskustelusta: Asialla ei ole mitään tekemistä valon yksisuuntaisen nopeuden kanssa. Kun kellot synkronoidaan Einsteinin synkronoinnilla, niin K:ssa valon kulkuaika molempiin suuntiin on
Δ𝑡𝑝 = Δ𝑡𝑙 = 𝐿/𝑐

Kyllä tuo yhtälö pitää paikkansa, ettei sitä tarvitse empiirisesti todistaa synkronoiduilla kelloilla.

Pitää paikkaansa, kun valitaan Einsteinin kellosynkronointi, mutta synkronointivalinta ei vaikuta mihinkään mitattavissa olevaan fysiikkaan, ja siksi Einsteinin synkronointi on käytännössä standardi. Kyseisen kaavan voi nähdä myös niin päin, että se on Einsteinin synkronoinnin määritelmä.

Onhan toki mieltä vailla epäily, ettei valon yksisuuntainen nopeus olisi sama kuin kaksisuuntainen nopeus, kun valolla on tunnetusti vain yksi nopeus c.

Yksisuuntainen nopeus fysikaalisena (=mitattavissa olevana) nopeutena on määrittelemätön, joten kysymys yksisuuntaisesta nopeudesta on (kokeellisesti ajateltuna) turha.

Mutta epäily, ettei valon kulkuaika olisi yhteen suuntaan sama kuin puolet kaksisuuntaisesta kulkuajasta, siihen voisi olla aihetta. Tuo asia lienee vaan jostakin syystä vääntynyt kysymykseksi valon yksisuuntaisesta nopeudesta? Vai onko alunperin tosiaan epäilty, ettei valonnopeus aina olisi sama vakio c? En tunne tuota historiaa.

Kysymyksen pitkä historia on kai peräisin siitä, että pyrittiin löytämään kokeellinen menetelmä valon yksisuuntainen nopeuden mittaamiseksi. Menetelmää ei kuitenkaan ole olemassa.

[Goswell]

Goswell

Sanoit: Jos valokello on kiihtyvässä liikkeessä, vasta silloin saadaan kuvatunlainen hidastuminen aikaiseksi.

Kiihtyvässä liikkeessä valokellon omassa koordinaatistossa valonsäde kääntyy, ja jos kellon mukana on atomikello, muuttuko sen käyntinopeus? Kiihtyvyys hidastaa atomikellon käyntiä (aikaa) nopeuden funktiona (infinitesimaalisesti) Lorentzin ajan dilataatioyhtälön mukaisesti.
Kun kiihdytys lakkaa, atomikellon käynti palaa entiseksi, ja valokellon koordinaatistossa valonsäde ei enää käänny, mutta koordinaatistossa, jonka suhteen valokellolla on nopeus, valonsäde kääntyy ja aika vastaavasti hidastuu.
Valokellon omassa koordinaatistossa atomikello käy silloin vakionopeutta, eikä aika hidastu.

Juuri niin. Atomikello käy hitaammin suuremmassa gravitaatiossa kun sen kiihtyvyys on estetty kuin heikommassa gravitaatiossa lepäävä kello, käykö se hitaammin jos se on samassa gravikentässä mutta on vapaa kiihtymään, tuskin, mutta niin tai näin todellinen kiihtyvyys ja gravitaation luoma kiihtyvyyttä vastaava tila ilman todellista kiihtyvyyttä, esim Maan pinnalla lepäävä kello on ekvivalenssiperiaatteen mukaan sama asia kellon käynnin kannalta joten kiihtyvyyttä kokevan atomikellon pitäisi myös hidastua kuten valokellokin tekee.

Kun kiihdytys loppuu, kellojen käynnin pitää palautua lepotilaa vastaavaan käyntiin saavutetusta nopeudesta riippumatta.
Tässä tiede taas sotkee piirakat ja vellit, nyt on kiihtyvyydellä muutettu nopeutta, asia käsitellään tietenkin loittonevana tapauksena ja kellot todellakin näyttävät tuolloin käyvän hitaammin havaitsijalle, sen voi mitata, asia todistettu, Albertti oli taas oikeassa, suhteellisuusteoria toimii, vaan toimiiko?
Lähteensuhteen c hidastaa loittonevista kelloista saapuvaa informaatiota, joten kello todellakin näyttää käyvän hitaammin havaitsijalle, tyhjiössä.
Tuo valokellon voi käsittää helposti, kun valopulssi syntyy, suoraan kohti kellon yläpeiliä nouseva pulssi jää jälkeen koska kello on kiihtyvässä liikkeessä, se pulssinosa joka lähti vähän etuviistoon osuu nyt kellon yläosan ilmaisimeen, valo todellakin liikkuu tällöin pidemmän matkan ja samalla kello hidastuu, tuo vaatii kiihtyvyyden, tuo ei tasaisessa nopeudessa toimi.

[Kontra]

Goswell

Sanoit: Jos valokello on kiihtyvässä liikkeessä, vasta silloin saadaan kuvatunlainen hidastuminen aikaiseksi.

Kiihtyvässä liikkeessä valokellon omassa koordinaatistossa valonsäde kääntyy, ja jos kellon mukana on atomikello, muuttuko sen käyntinopeus? Kiihtyvyys hidastaa atomikellon käyntiä (aikaa) nopeuden funktiona (infinitesimaalisesti) Lorentzin ajan dilataatioyhtälön mukaisesti.
Kun kiihdytys lakkaa, atomikellon käynti palaa entiseksi, ja valokellon koordinaatistossa valonsäde ei enää käänny, mutta koordinaatistossa, jonka suhteen valokellolla on nopeus, valonsäde kääntyy ja aika vastaavasti hidastuu.
Valokellon omassa koordinaatistossa atomikello käy silloin vakionopeutta, eikä aika hidastu.

Juuri niin. Atomikello käy hitaammin suuremmassa gravitaatiossa kun sen kiihtyvyys on estetty kuin heikommassa gravitaatiossa lepäävä kello, käykö se hitaammin jos se on samassa gravikentässä mutta on vapaa kiihtymään, tuskin, mutta niin tai näin todellinen kiihtyvyys ja gravitaation luoma kiihtyvyyttä vastaava tila ilman todellista kiihtyvyyttä, esim Maan pinnalla lepäävä kello on ekvivalenssiperiaatteen mukaan sama asia kellon käynnin kannalta joten kiihtyvyyttä kokevan atomikellon pitäisi myös hidastua kuten valokellokin tekee.

Kun kiihdytys loppuu, kellojen käynnin pitää palautua lepotilaa vastaavaan käyntiin saavutetusta nopeudesta riippumatta.
Tässä tiede taas sotkee piirakat ja vellit, nyt on kiihtyvyydellä muutettu nopeutta, asia käsitellään tietenkin loittonevana tapauksena ja kellot todellakin näyttävät tuolloin käyvän hitaammin havaitsijalle, sen voi mitata, asia todistettu, Albertti oli taas oikeassa, suhteellisuusteoria toimii, vaan toimiiko?
Lähteensuhteen c hidastaa loittonevista kelloista saapuvaa informaatiota, joten kello todellakin näyttää käyvän hitaammin havaitsijalle, tyhjiössä.
Tuo valokellon voi käsittää helposti, kun valopulssi syntyy, suoraan kohti kellon yläpeiliä nouseva pulssi jää jälkeen koska kello on kiihtyvässä liikkeessä, se pulssinosa joka lähti vähän etuviistoon osuu nyt kellon yläosan ilmaisimeen, valo todellakin liikkuu tällöin pidemmän matkan ja samalla kello hidastuu, tuo vaatii kiihtyvyyden, tuo ei tasaisessa nopeudessa toimi.

Et huomannut, että korjasin kommenttiani tällaiseksi:

Kiihtyvässä liikkeessä valokellon omassa koordinaatistossa valonsäde kääntyy, ja jos kellon mukana on atomikello, muuttuko sen käyntinopeus? Ei muutu.
Kun kiihdytys lakkaa, valokellon koordinaatistossa valonsäde ei enää käänny, mutta koordinaatistossa, jonka suhteen valokellolla on nopeus, valonsäde kääntyy ja aika vastaavasti hidastuu - samoin käy jo kiihdytyksen aikana, myös kiihtyvyys hidastaa aikaa nopeuden funktiona (infinitesimaalisesti) Lorentzin ajan dilataatioyhtälön mukaisesti.
Valokellon omassa koordinaatistossa atomikello käy vakionopeutta koko ajan, eikä aika hidastu.
......

Eli kiihtyvyyden ja gravitaation ekvivalenssi ei tässä toimi. Vaan homma pelaa tuon sinisen tekstin mukaisesti.

Sotket edelleen informaation välittämisen tähänkin tapahtumaan, vaikka sillä ei ole tapahtumassa mitään osuutta.

[Goswell]

Goswell

Sanoit: Jos valokello on kiihtyvässä liikkeessä, vasta silloin saadaan kuvatunlainen hidastuminen aikaiseksi.

Kiihtyvässä liikkeessä valokellon omassa koordinaatistossa valonsäde kääntyy, ja jos kellon mukana on atomikello, muuttuko sen käyntinopeus? Kiihtyvyys hidastaa atomikellon käyntiä (aikaa) nopeuden funktiona (infinitesimaalisesti) Lorentzin ajan dilataatioyhtälön mukaisesti.
Kun kiihdytys lakkaa, atomikellon käynti palaa entiseksi, ja valokellon koordinaatistossa valonsäde ei enää käänny, mutta koordinaatistossa, jonka suhteen valokellolla on nopeus, valonsäde kääntyy ja aika vastaavasti hidastuu.
Valokellon omassa koordinaatistossa atomikello käy silloin vakionopeutta, eikä aika hidastu.

Juuri niin. Atomikello käy hitaammin suuremmassa gravitaatiossa kun sen kiihtyvyys on estetty kuin heikommassa gravitaatiossa lepäävä kello, käykö se hitaammin jos se on samassa gravikentässä mutta on vapaa kiihtymään, tuskin, mutta niin tai näin todellinen kiihtyvyys ja gravitaation luoma kiihtyvyyttä vastaava tila ilman todellista kiihtyvyyttä, esim Maan pinnalla lepäävä kello on ekvivalenssiperiaatteen mukaan sama asia kellon käynnin kannalta joten kiihtyvyyttä kokevan atomikellon pitäisi myös hidastua kuten valokellokin tekee.

Kun kiihdytys loppuu, kellojen käynnin pitää palautua lepotilaa vastaavaan käyntiin saavutetusta nopeudesta riippumatta.
Tässä tiede taas sotkee piirakat ja vellit, nyt on kiihtyvyydellä muutettu nopeutta, asia käsitellään tietenkin loittonevana tapauksena ja kellot todellakin näyttävät tuolloin käyvän hitaammin havaitsijalle, sen voi mitata, asia todistettu, Albertti oli taas oikeassa, suhteellisuusteoria toimii, vaan toimiiko?
Lähteensuhteen c hidastaa loittonevista kelloista saapuvaa informaatiota, joten kello todellakin näyttää käyvän hitaammin havaitsijalle, tyhjiössä.
Tuo valokellon voi käsittää helposti, kun valopulssi syntyy, suoraan kohti kellon yläpeiliä nouseva pulssi jää jälkeen koska kello on kiihtyvässä liikkeessä, se pulssinosa joka lähti vähän etuviistoon osuu nyt kellon yläosan ilmaisimeen, valo todellakin liikkuu tällöin pidemmän matkan ja samalla kello hidastuu, tuo vaatii kiihtyvyyden, tuo ei tasaisessa nopeudessa toimi.

Et huomannut, että korjasin kommenttiani tällaiseksi:

Kiihtyvässä liikkeessä valokellon omassa koordinaatistossa valonsäde kääntyy, ja jos kellon mukana on atomikello, muuttuko sen käyntinopeus? Ei muutu.
Kun kiihdytys lakkaa, valokellon koordinaatistossa valonsäde ei enää käänny, mutta koordinaatistossa, jonka suhteen valokellolla on nopeus, valonsäde kääntyy ja aika vastaavasti hidastuu - samoin käy jo kiihdytyksen aikana, myös kiihtyvyys hidastaa aikaa nopeuden funktiona (infinitesimaalisesti) Lorentzin ajan dilataatioyhtälön mukaisesti.
Valokellon omassa koordinaatistossa atomikello käy vakionopeutta koko ajan, eikä aika hidastu.
......

Eli kiihtyvyyden ja gravitaation ekvivalenssi ei tässä toimi. Vaan homma pelaa tuon sinisen tekstin mukaisesti.

Sotket edelleen informaation välittämisen tähänkin tapahtumaan, vaikka sillä ei ole tapahtumassa mitään osuutta.

Se informaation siirron muutos kertoo miksi monen ajatuskokeen tapahtumissa kellonkäynti näyttää olevan hidastunut, esim maasta poispäin kiihdyttävä raketti jossa on kellonnäyttö ja maassa vastaava näyttö josta molemmat vertaavat aikoja keskenään, kellot todellakin näyttävät käyvän hitaammin molemmille mutta eivät käy, oletus g:n kiihtyvyys molemmille, g:n gravitaatio Maassa versus g:n todellinen kiihtyvyys raketissa.

Tuo koordinaatisto jonka suhteen muutos yhä jää kiihtyvyyden loputtua näennäisesti valokelloon on juuri tuota informaation siirrossa tapahtuvasta muutoksesta johtuvaa vääristymää toiseen koordinaatistoon. Kello käy samoin todellisuudessa mutta havaitsija havaitsee sen kellon käynnin vääristyneenä.